Lähdekoodi sivulle Vojakkala (Tornio)

====Vojakkala Ruotsinvallan aikana ====
Vojakkalan kylä oli 1500-luvulla [[Tornionjokilaakso]]n kylien "lippulaiva", kuten [[Jouko Vahtola]] jokilaakson kyläesittelyssään kertoo perustellen sitä birkarl-toiminnalla ja lohenkalastuksella normaalin maaviljelyn ja karjanhoidon lisäksi.<ref name="vahtola2"/>

Vuoden 1563 veroluettelossa talonpojat kirjattiin jo joko Ala- tai Ylivojakkalan kyliin kuuluviksi. [[Ruotujakolaitos|Ruotujakolaitoksesta]] tuli [[Ruotsin vallan aika Suomessa|ruotsinvallan aikaan]] keskeinen tekijä kylän toiminnassa. Vojakkalasta muodostettiin 21 [[ruotu]]a, joista 11 Alavojakkalaan ja 10 Ylivojakkalaan. Ruotuihin kuului tilan koosta riippuen 2-5 taloa. Vojakkalan ruodun sotilaat kuuluivat [[Västerbottenin rykmentti|Västerbottenin eli Länsi-Pohjan rykmenttiin]] [[Länsipohjan lääni|lääninsä]] mukaan.<ref>Vuento 1990, s. 30</ref>

Ajalle tyypilliset [[Suuret kuolonvuodet|nälkävuodet]], [[Suuren Pohjan sodan aikainen rutto|rutto]] ja [[Suuri Pohjan sota|Pohjan sota]] olivat 1600- ja 1700-luvun alussa vojakkalalaisille vaikeita aikoja. Pohjan sodan seurauksena Suomessa vallinnut [[Isoviha]] aiheutti kärsimyksiä niin Torniossa kuin [[Alatornio|alisessa Tornionjokilaaksossa]]. Venäläiset tekivät ryöstöretkiä alueelle vuosina 1715-1717.<ref>Teerijoki 1993, s. 20</ref> 

Tultaessa 1700-luvulle Alavojakkala oli jo tiheään asuttu molemmin puolin jokea - länsipuolella 11 ja itäpuolella jokea 29 tilaa. Vastaavasti ruotutorppia oli joen länsirannalla neljä ja itärannalla 12. Vastaavasti Ylivojakkalassa oli itärannalla 32 taloa ja länsirannalla kuusi verotaloa. Ylivojakkalan ruotutorpat sijoittivat laajenevan kylän myötä sisämaan uusille asuinalueille [[Kourilehto]]on ja [[Arpela]]an. Uutena asukasryhmänä syntyivät [[Mäkitupalainen|mäkitupalaiset]] Vojakkalaan 1700-luvun lopulla. Alavojakkalassa asutus laajeni olemassa olevien talojen maille ja Ylivojakkalassa [[Yhteismaa|yhteismaille]], jotka sijaitsivat etäämmällä Tornionjokivarren asutuksesta.<ref>Vuento 1990, s. 80</ref> Väkilukutietojakin oli jo saatavissa vuonna 1766. Sen mukaan Alavojakkalassa oli 389 ja Ylivojakkalassa 343 asukasta. Näin molemmin puolin Tornionjokea sijaitsevassa Vojakkalassa asui kaikkiaan 732 asukasta. Vojakkalan väkiluku kasvoi merkittävästi tultaessa 1800-luvun alkuun ennen Haminan rauhaa. Sen mukaan Vojakkaloiden väkiluku oli kohonnut 1 015:een.<ref>Teerijoki 1993, s. 52</ref>

Vojakkalan asukkaat eivät kokeneet maanviljelyksen katovuosia yhtä ankarina kuin sisämaan asukkaat. Selittäjänä oli kalastus, joka muodosti keskeisen osan talojen ruoanhankintaa. Vojakkalan kohdalla oli aina 1600-luvun alkuun useita [[Ajoverkko|nuotta]]kuntia. Kulteen vedon vaikeuduttua tulvien ja verotuksen vuoksi siirryttiin kiinteisiin [[Lohipato|lohipatoihin]]. Vuonna 1765 [[Aadolf Fredrik|Ruotsin kuningas]] hyväksyi Tornionjoen kalastuksen keskittämisen kahdeksaan suureen karsinapatoon, jotka ulottuivat melkein joen yli. Alavojakkalassa ja Ylivojakkalassa oli omat karsinapatonsa - Sumisaaren pato Alavojakkalassa<ref>Vuento 1990, s. 110-117</ref> <ref>Niskala 2018, s. 11</ref> ja Törmän pato Ylivojakkalassa<ref>Vuento 1990, s. 119-121</ref> <ref>Niskala 2018, s. 16</ref>. Kalastuksen kohdalla päädyttiin karsinapatojen osalta 100-vuotiseen talonpoikien vuokraoikeuteen vuodesta 1792 alkaen. Tämä rauhoitti pyyntiriidat.<ref>Lundholm 1993, s. 170-172</ref> Sopimus pysyi voimassa myös vuoden 1809 [[Haminan rauha]]nteon jälkeen, jolloin joki jakoi kylät kahteen valtioon.