Lähdekoodi sivulle Itärata

{{Rataosa
| nimi = Itärata
| kartta = 
| kartan koko = 
| karttateksti = 
| alku = [[Keravan rautatieasema|Kerava]]–[[Porvoo]]
| pääte = [[Kouvolan rautatieasema|Kouvola]]
| alku2 = 
| pääte2 = 
| alku3 = 
| pääte3 = 
| rakennettu =  
| avattu = aikaisintaan 2030-luvulla, riippuvainen [[Lentorata|Lentoradan]] valmistumisesta</small><ref name="Valtioneuvosto">{{Verkkoviite | Osoite = https://valtioneuvosto.fi/-/itarata-selvitys-valmistui | Nimeke = Itärata-selvitys valmistui | Julkaisija = Valtioneuvosto | Ajankohta = 5.4.2019 | Viitattu = 11.11.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20211111040645/https://valtioneuvosto.fi/-/itarata-selvitys-valmistui | arkistoitu = 11.11.2021 }}</ref>   
| avattu-v = 
| avattu-y = 
| lakkautettu = 
| museoitu = 
| purettu = 
| omistaja = 
| ylläpitäjä = 
| rakennuskustannus = 1,7 miljardia euroa <small>(arvio)</small>
| operaattori = 
| henkilöjunia = 19 kaukojunaa, mahdollisesti lähijunaliikennettä<ref name="Porvoo hyötyy">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusimaa.fi/paikalliset/2781879 | Nimeke = Porvoo asettumassa nopean Itäradan Kouvola-linjauksen taakse – kaupungin osuus suunnittelukustannuksista olisi noin 10 miljoonaa euroa | Tekijä = Hämäläinen, Jyrki | Julkaisu = Uusimaa | Ajankohta = 27.8.2020 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref>
| tavarajunia = 
| liikenne = 
| pituus = 106 
| raiteita = 2
| raideleveys = 1&nbsp;524
| sähköistys = kyllä
| nopeus-h = 
| nopeus-t = 
| kauko-ohjaus = 
| radio-ohjaus = 
| vähäliikenteinen = 
| twc = 
| ohjauskeskus = 
| miehitetyt = 
| suojastus =  
| kulunvalvonta = 
| lohj-huom = 
| navigaatio = 
}}
'''Itärata''' on suunnitteilla oleva [[rautatie]], joka erkanisi suunnitteilla olevasta [[Lentorata|Lentoradasta]] [[Kerava]]lla ja kulkisi [[Porvoo]]n kautta [[Kouvola]]n [[Koria]]lle. Ratavaraus esiintyy [[yleiskaava|yleis]]- ja seutukaavoissa ja kuntien [[asemakaava|asemakaavoissa]]. Hankkeessa on aikaisemmin esitetty useita erilaisia reittivaihtoehtoja, ja [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] ja [[Hamina]]n kautta kulkeva linjaus on tunnettu nimellä Itäinen rantarata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11748150 | Nimeke = Kaupungit iloitsevat Itäradasta: "Nyt on hyvin huojentunut olo" – lue kommentit Kouvolasta, Kuopiosta, Joensuusta ja Lappeenrannasta | Tekijä = Pesu, Ilona | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 21.1.2021 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref> Vuodesta 2020 saakka rataa on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti linjauksella Lentorata–Porvoo–Kouvola.<ref name="Lokakuu 2021">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-12164609 | Nimeke = Itärata-hankeyhtiön perustaminen etenee – valtio lupaa rahoittaa yhtiötä noin 40 miljoonalla eurolla | Tekijä = Kauta, Jasmina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 28.10.2021 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref> Itäradasta tulisi kaksiraiteinen sekaliikennerata, joka palvelisi sekä matkustaja- että tavaraliikennettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11522372 | Nimeke = Noin 20 kuntaa valmiita rahoittamaan jommankumman itäisen ratayhteyden suunnittelua – nyt odotetaan kutsua ministeriön neuvottelupöytään| Tekijä = Heikura, Minna | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.9.2020 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref><ref name=Huhtikuu 2019">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10722811 | Nimeke = Itärata Porvoosta Kouvolaan nopeuttaisi matkaa Itä-Suomeen vain vähän – selvitys: kallis hanke ei kannata | Tekijä = Sillanpää, Miina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 5.4.2019 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref>

== Taustaa ja itäisen rataverkon historiaa ==
[[Suomen rataverkon historia|Suomen rataverkko]] hahmottui suurelta osin 1800-luvun loppupuolella. Suomen sisäisten, pitkälti kehittyvän metsäteollisuuden tarpeiden pohjalta muodostuneiden yhteyksien ohella välttämättömänä pidettiin Helsingin ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] välisen radan toteuttamista. Rata Helsingistä itään ei kuitenkaan toteutunut suorinta reittiä rannikkoa pitkin. Linjaus [[Riihimäki|Riihimäen]], [[Lahti|Lahden]] ja [[Kouvola]]n kautta oli seurausta tavoitteesta kytkeä [[Päijänne|Päijänteen]] vesitieyhteydet rataverkkoon. Toisaalta suurvaltapoliittinen tilanne vaikutti linjaukseen: [[Krimin sota]] (1853–1856) ja siihen liittynyt laivaston hyökkäys Suomeen oli hyvin muistissa, jonka vuoksi rata haluttiin sijoittaa laivastotykkien ulottumattomiin kauas rannikosta.<ref name=":0" /> 

Nykyinen rataverkosto eteläiseen [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaaksoon]] ja [[Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudellemaalle]] käsittää [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] ja [[Hamina]]n seudulle kulkevan [[Kotkan rata|Kotkan radan]], [[Porvoo]]seen kulkevan [[Porvoon rata|Porvoon radan]] ja [[Loviisa]]an kulkevan [[Lahti–Loviisa-rata|Loviisan radan]], jotka ovat erityisesti itäisen Suomenlahden satamia ja raskasta teollisuutta palvelevia pistoratoja. Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan kaupunkien ja Helsingin välinen joukkoliikenne perustuu käytännössä busseihin ja [[valtatie 7|valtatiehen 7]]. Suoraa ratayhteyttä sekä länteen että itään on kuitenkin aina toivottu, ja ratalinjaukseen on varauduttu eri kaava- ja suunnittelutasoilla.

== Radan hyödyt ja haitat ==
Uusi ratayhteys Helsingistä itään yhdistäisi suuren osan Itä-Suomea nopeiden yhteyksien piiriin, mikä helpottaisi niin päivittäistä matkustamista kuin yritysinvestointeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  
https://www.kouvola.fi/kouvolankaupunki/strategia/karkihankkeet/itarata/ | Nimeke = Itärata | Julkaisu = kouvola.fi |Viitattu = 11.11.2021}}</ref> Radan vaikutusalue ulottuisi Uudeltamaalta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Uudet yhteydet lentoasemalle parantaisivat myös itäisen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.<ref name="Q&A">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.xn--itrata-cua.fi/kysymykset-ja-vastaukset/ | Nimeke = Kysymykset ja vastaukset | Julkaisu = itärata.fi | Viitattu = 11.11.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20230116001642/https://www.xn--itrata-cua.fi/kysymykset-ja-vastaukset/ | arkistoitu = 16.1.2023 }}</ref>

Helsinki–Porvoo–Kouvola–linjauksen sanotaan lisäävän valinnan joustavuutta asumisen ja työpaikan sijaintiin. Se myös parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja lyhentäisi matka-aikoja.<ref name="Q&A/> Esimerkiksi junamatka Porvoosta lentoasemalle kestäisi 18 minuuttia ja Helsinkiin 32 minuuttia.<ref name="Q&A/><ref>Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi, s. 10</ref> Vastaavasti Helsingin ja Porvoon välinen linja-automatka kestää noin tunnin.<ref name="Valtioneuvosto"/><ref name="Porvoo hyötyy"/> Juuri Porvoon onkin arvioitu olevan hankkeen suurin hyötyjä.<ref name="Porvoo hyötyy"/> Kouvolan ja Helsingin välinen matka-aika lyhentyisi vähintään 13 minuuttia ja yhteys [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] noin 9 minuuttia.<ref name=Huhtikuu 2019"/> 

Ratahanke kokonaisuudessaan ei kuitenkaan olisi taloudellisesti kannattava.<ref name="Valtioneuvosto" /><ref name="Huhtikuu" 2019"="" /> Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan hankkeen kannattavuutta kuvaava hyöty–kustannus-luku on 0,13–0,15, eli hankkeen suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan sen kustannuksia, joten hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164565|nimeke=Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys|tekijä=valtiovarainministeriö ja liikenne-ja viestintäministeriö|julkaisu=julkaisut.valtioneuvosto.fi|ajankohta=2023-01-24|viitattu=2023-01-24|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20230124100153/https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164565|arkistoitu=2023-01-24}}</ref>. Rakentamisesta aiheutuvien [[hiilidioksidipäästöt|hiilidioksidipäästöjen]] laskennallinen takaisinmaksuaika olisi 280 vuotta, joten hankkeen ilmastovaikutus on negatiivinen.<ref name=":1" />

== Aiemmat linjausvaihtoehdot ==
[[Tiedosto:Vaihtoehtoja Helsinki-Pietari -radalle.png|pienoiskuva|Radan eri linjausvaihtoehtoja.]]
=== Tapanilasta Itäiselle rantaradalle ===
<mapframe text="Tapanilasta Itäiselle rantaradalle" latitude="60.424699" longitude="26.257324" zoom="6" width="250" height="120" align="left"> 
{
"type": "FeatureCollection",
"features": [

{
"type": "Feature",
"properties": {"stroke": "#ff0000","stroke-width": 6},
"geometry": {
 "type": "LineString",
 "coordinates": [
[25.021389, 60.264444],
[25.663889, 60.393056],
[26.225, 60.456944],
[26.945833, 60.467306],
[27.198056, 60.569722]
 ]
 }
},

{
"type": "Feature",
"properties": {"stroke": "#800000","stroke-width": 6},
"geometry": {
 "type": "LineString",
 "coordinates": [
[27.198056, 60.569722],
[27.808333, 60.6],
[28.744167, 60.709167],
[30.308611, 59.9375]
 ]
 }
},

{
"type": "Feature",
"properties": {"stroke": "#800000","stroke-width": 6},
"geometry": {
 "type": "LineString",
 "coordinates": [
[27.198056, 60.569722],
[27.5625, 60.922222]
 ]
 }
}


]
}
</mapframe>
Jo hylätyssä vaihtoehdossa rata olisi voinut kulkea Helsingin [[Tapanila]]sta Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan kulkien [[Eurooppatie E18|E18-tien]] kanssa samassa maastokäytävässä. Haminasta eteenpäin vaihtoehtoja olivat E18-tien kautta kulkeva suora linjaus Haminasta [[Vaalimaa]]lle, [[Viipuri]]in ja [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] tai Haminasta nykyiseen [[Riihimäki–Pietari-rata]]an [[Luumäki|Luumäen]] kautta yhdistyvä linjaus.<ref name="Kymen_Sanomat_-_Heli-rataselvitys_on_tervetullut_Kymenlaaksolle">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200733364001| Nimeke = Heli-rataselvitys on tervetullut Kymenlaaksolle |Julkaisija = Kymen Sanomat | Viitattu = 27.4.2007 }}{{404}}</ref> 

=== Lentoradalta Itäiselle rantaradalle ===  
<mapframe text="Lentoradalta Itäiselle rantaradalle" latitude="60.424699" longitude="26.257324" zoom="6" width="250" height="120" align="left"> 
{
"type": "FeatureCollection",
"features": [

{
"type": "Feature",
"properties": {"stroke": "#ff0000","stroke-width": 6},
"geometry": {
 "type": "LineString",
 "coordinates": [
[24.932778, 60.199444],
[24.963333, 60.317222],
[25.1, 60.402778],
[25.261944, 60.376944],
[25.663889, 60.393056],
[26.945833, 60.467306]
 ]
 }
} 


]
}
</mapframe>
Lokakuussa 2011 [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan maakuntaliitto]] teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Helsingistä itään suuntautuva rata linjattaisiin [[Pasilan asema|Pasilasta]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n ja [[Sipoo]]n keskiosien kautta. Linjauksen mukaan rata kulkisi Pasilasta tunnelissa lentoaseman kautta Keravalle. Keravan kohdalla rata alittaisi nykyisen pääradan. Rata jatkuisi maan pinnalla Sipoon kautta Porvooseen, Kotkaan ja edelleen kohti Pietaria.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.uusimaa.fi/artikkeli/76521-heli-rata-on-nyt-kuopattu | Nimeke = Heli-rata on nyt kuopattu | Julkaisija = Uusimaa-lehti | Viitattu = 31.10.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170329143821/http://www.uusimaa.fi/artikkeli/76521-heli-rata-on-nyt-kuopattu | arkistoitu = 29.3.2017 }}</ref> Rantarata lyhentäisi matka-aikaa Venäjältä [[Hamina-Kotkan satama]]an ja [[Kilpilahden satama|Kilpilahteen]] suuntautuvissa kuljetuksissa ja parantaisi siten rautatiekuljetusten kilpailukykyä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://cursor-prod.s3.eu-central-1.amazonaws.com/cursor/s3fs-public/attachments/liite_2.2._rantarataselvitys.pdf|nimeke=Kotkan-Haminan seudun rantarata: linjaus- ja asemavaihtoehdot|tekijä=Ramboll|julkaisu=Cursor|ajankohta=1.2.2017|julkaisija=Cursor|tiedostomuoto=|viitattu=6.9.2018}}</ref>
== Itärata: Helsinki–Porvoo–Kouvola == 
<mapframe text="Helsinki–Porvoo–Kouvola" latitude="60.424699" longitude="26.257324" zoom="6" width="250" height="120" align="left"> 
{
"type": "FeatureCollection",
"features": [

{
"type": "Feature",
"properties": {"stroke": "#ff0000","stroke-width": 6},
"geometry": {
 "type": "LineString",
 "coordinates": [
[25.11, 60.424444],
[25.617452161153448, 60.39039974680142],
[26.6019, 60.84724]
 ]
 }
} 


]
}
</mapframe>
Toukokuussa 2018 Kouvolan kaupunki, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Kainuun maakuntaliitot esittivät rataa Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/988f404e-ac59-46db-8716-0db9a4ae8af4 |nimeke=Keskustan Maija Lehtomäki äänesti maakuntahallituksessa oikoradasta toisin kuin muut kouvolalaiset — Kokoomuksen Pekka Korpivaara syyttää Lehtomäkeä Kouvolan pettämisestä|tekijä=Rönkkö, Janne |julkaisu=Kouvolan Sanomat |ajankohta=9.5.2018 |viitattu=2018-5-10 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 106 kilometrin pituinen rataosuus erkaantuisi [[Lentorata|Lentoradasta]] Keravan pohjoispuolella Kytömaalla ja liittyisi [[Lahti–Kouvola-rata|Lahden ja Kouvolan]] väliseen rautatiehen [[Korian rautatieasema|Korian seisakkeella]] Kouvolan länsipuolella.<ref name=Huhtikuu 2019"/> Porvoossa asema sijaitsisi Kuninkaanportissa,<ref name="Porvoo hyötyy"/> mutta voisi jatkua pistoraiteella ja mahdollisesti maanalaisella asemalla lähemmäksi keskustaa.<ref>Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi, s. 1</ref>

Ratalinjauksesta hyötyisi koko itäinen Suomi aina Kainuuseen saakka, kun taas Kotkan kautta Luumäelle kulkeva rata lyhentäisi matka-aikoja vain Karjalaan suuntaan Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Uuden itärataselvityksen tekeminen aloitettiin Väylävirastossa yhteistyössä ratalinjausta kannattavien maakuntien kanssa vuonna 2018, ja se julkaistiin toukokuussa 2020.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vayla.fi/-/vaylaviraston-itarataselvitys-valmistunut| Nimeke = Väyläviraston Itärataselvitys valmistunut | Julkaisija = Väylävirasto  | Ajankohta =  27.5.2020 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref>

Vuoden 2020 syyskuussa Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva Itärata-linjaus voitti Itäisen rantaradan linjauksen. Tällöin Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että Itäisen suunnan hankeyhtiö perustetaan ratalinjaukselle Lentorata–Porvoo–Kouvola.<ref name="Porvoo-Kouvola">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.xn--itrata-cua.fi/yleinen/puolen-suomen-itarata-linjaus-voitti-%E2%94%80-itaisen-suunnan-hankeyhtioneuvotteluita-jatketaan-porvoo-kouvola-linjauksen-pohjalta/ | Nimeke = Puolen Suomen Itärata-linjaus voitti – itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta | Julkaisu = itärata.fi | Ajankohta = 30.9.2020 | Viitattu = 11.11.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210628014743/https://www.xn--itrata-cua.fi/yleinen/puolen-suomen-itarata-linjaus-voitti-%E2%94%80-itaisen-suunnan-hankeyhtioneuvotteluita-jatketaan-porvoo-kouvola-linjauksen-pohjalta/ | arkistoitu = 28.6.2021 }}</ref> Linjauksen vaikutusalueella asuu noin miljoona suomalaista. 

=== Hankeyhtiö ===
Valtioneuvosto valtuutti Itärata-osakeyhtiön perustamisen lokakuussa 2021<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lvm.fi/-/valtioneuvosto-hyvaksyi-itarata-hankeyhtion-perustamisen-1558722 | Nimeke = Valtioneuvosto hyväksyi Itärata-hankeyhtiön perustamisen | Julkaisija = Liikenne- ja viestintäministeriö | Ajankohta = 28.10.2021 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref> ja sen toiminta käynnistyi maaliskuussa 2022.<ref>Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi, s. 9</ref> Yhtiön tarkoituksena on Itäradan suunnittelu ja rahoittaminen rakennusvalmiuteen saakka. Suomen valtio omistaa hankeyhtiöstä 51 prosenttia,<ref name="Lokakuu 2021"/> ja mukana olevat kunnat sekä muut järjestöt kuten kauppakamarit, omistaa loput 49 prosenttia.<ref name="Porvoo-Kouvola"/>

Itäradan hankeyhtiön perustamiseen osallistuu yhteensä 25 kuntaa [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]], [[Kymenlaakso]]n, [[Etelä-Karjala]]n, [[Pohjois-Karjala]]n, [[Etelä-Savo]]n, [[Pohjois-Savo]]n ja [[Kainuun maakunta|Kainuun]] maakunnista. Mukana suunnittelussa ovat tällä hetkellä [[Helsinki|Helsingin]], [[Porvoo]]n, [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]], [[Imatra]]n, [[Kitee]]n, [[Joensuu]]n, [[Lieksa]]n, [[Nurmes|Nurmeksen]], [[Mikkeli]]n, [[Pieksämäki|Pieksämäen]], [[Varkaus (kaupunki)|Varkauden]], [[Suonenjoki|Suonenjoen]], [[Kuopio]]n, [[Iisalmi|Iisalmen]] ja [[Kajaani]]n kaupungit sekä [[Askola]]n, [[Myrskylä]]n, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]], [[Taipalsaari|Taipalsaaren]], [[Rautjärvi|Rautjärven]], [[Parikkala]]n, [[Mäntyharju]]n, [[Siilinjärvi|Siilinjärven]] ja [[Lapinlahti|Lapinlahden]] kunnat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11942859 | Nimeke = Itäradan suunnittelua edistävään hankkeeseen lähti mukaan 10 kuntaa lisää – hankeyhtiön perustaminen odottaa enää virallista hyväksyntää | Tekijä = Kauta, Jasmina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 21.5.2021 | Viitattu = 11.11.2021}}</ref> Keväällä 2022 hankeyhtiö aloitti toimintansa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=3048461&tarkiste=F0C9EDD244C1957E9CBBB90624EBDC62E231CD55|nimeke=YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku|julkaisu=tietopalvelu.ytj.fi|viitattu=2023-01-24}}</ref>. 

Arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 79 miljoonaa euroa ja rakennuskustannukset noin 1,7 miljardia.<ref name="Lokakuu 2021"/><ref name=Huhtikuu 2019"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/uutiset/3-12241905 | Nimeke = Itärata-linjaus on ehdolla Euroopan-laajuisen liikenneverkon solmukohdaksi – olisi osa vuoteen 2040 mennessä toteutettavaa matkustajaliikenteen ydinverkkoa | Tekijä = Tahkokorpi, Mirjam | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 21.12.2021 | Viitattu = 26.1.2022}}</ref>

Heinäkuussa 2024, Itärata hyväksyttiin laajennettuun [[Euroopan laajuinen liikenneverkko|Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon]] (TEN-T). Päätöksen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta.

=== Kilpaileva vaihtoehto: Savon oikorata ===
Itäradalle on suunniteltu vaihtoehdoksi Savon oikorataa, joka kulkisi [[Heinola]]n kautta [[Mikkeli]]in. Matka Helsingistä Mikkeliin [[Lahden oikorata]]a ja Savon oikorataa pitkin kestäisi 1,5 tuntia, kun taas Itäradalla matkan kesto olisi noin 2 tuntia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-12600929  | Nimeke = Itärata-hanke sai uuden kilpailijan – selvityksen mukaan Savon oikorata syntyisi halvemmalla, ja matka-ajatkin lyhenisivät | Tekijä = Pirilä, Marjo | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 31.8.2022 | Viitattu = 31.8.2022}}</ref> Toteuttamalla Savon oikorata 300 km/h nopeudelle ja nostamalla Lahden oikoradan nopeus samalle tasolle, Savoon suuntautuvilla matkoilla saavutettaisiin kolminkertaiset matka-aikasäästöt Itärataan (300 km/h) verrattuna. Hankkeen yhteydessä toteutettaisiin myös parannustoimenpiteitä Karjalan radalle, joten yhdessä Lahden oikoradan nopeudennoston kanssa matka-aika Joensuuhun lyhenisi 27 minuuttia eli enemmän kuin Itäradan avulla. Hanke maksaisi noin 1,8 miljardia euroa eli olisi yli puolet Itäradan ja sen edellyttämän Lentoradan yhteishintaa halvempi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Päijät-Hämeen liitto; Lahden kaupunki; Heinolan kaupunki|Nimeke=Selvitys idän suunnan raideyhteyksistä|Vuosi=2022|Julkaisija=Proxion Plan Oy|www=https://www.lahti.fi/uploads/2022/08/179fd18f-selvitys_idan_suunnan_raideyhteyksista_3008-9.pdf}}</ref>

== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.itarata.fi/wp-content/uploads/2023/04/Porvoon-lahijunaselvitys-Loppuraportti.pdf | Nimeke = Porvoon suunnan lähijunaliikenteen toteuttamisedellytysten arviointi | Julkaisu = | Julkaisija = | Ajankohta = 14.4.2023 | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 2.5.2023}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.xn--itrata-cua.fi/ Itärata.fi – Itäradan kotisivut] 

{{Suomen liikenne- ja viestintäministeriö}}
{{Suomen valtionyhtiöt}}

[[Luokka:Ratasuunnitelmat Suomessa]]