Lähdekoodi sivulle Johan de Witt

[[Tiedosto:Caspar Netscher - Johan de Witt.jpg|thumb|Johan de Wittin muotokuva]]
'''Johan de Witt''' tai '''Jan de Witt''' ([[24. syyskuuta]] [[1625]] – [[20. elokuuta]] [[1672]])<ref>[https://mathshistory.st-andrews.ac.uk/Biographies/De_Witt/ Jan de Witt]</ref> oli [[Dordrecht]]in kaupungissa syntynyt alankomaalainen poliitikko ja valtiomies. De Witt oli aikansa merkittävin vallankäyttäjä Alankomaiden tasavallan (tai [[Yhdistyneet provinssit|Yhdistyneiden provinssien]]) suuruudenaikana 1650-luvun alusta alkaen. Hänen virallinen nimikkeensä oli hollanniksi "Raadpensionaris" (suom. "Neuvospensionääri"). Virkanimikkeensä turvin hän kykeni hallitsemaan tasavallan instituutioita ja muodosti myös maan ulkopolitiikan suuntaviivat kauppakompanioiden ja lähettiläsverkoston avulla. De Wittin poliittinen filosofia perustui tasavaltalaisuuteen, jossa maakunnilla ja kaupungeilla oli laaja itsehallinto. Käytännössä tämä tarkoitti kuitenkin taloudellisesti voimakkaimman maakunnan, [[Hollanti (maakunta)|Hollannin]] ja sen keskuksen [[Amsterdam]]in dominanssia valtakunnan politiikassa. De Witt vastusti [[Orania-Nassau]]n ruhtinashuonetta, jonka jäsenet olivat pyrkineet keskittämään valtaa itselleen yleiseurooppalaisen monarkismin hengen mukaisesti.

Ranskan [[Ludvig XIV]]:n hyökätessä Alankomaihin vuonna 1672 maassa syntyi laajoja levottomuuksia. Johan De Witt sai surmansa yhdessä veljensä [[Cornelis de Witt|Cornelis de Wittin]] kanssa väkijoukon lynkkauksessa [[Haag]]issa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Spinoza, Benedictus | Nimeke = Etiikka | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1994 | Sivut = 15 ja 36 | Selite = suomentajan esipuhe | Isbn = 951-662-601-7|}}</ref> Legendan mukaan de Wittin veljekset nostettiin hirttopaaluun roikkumaan, jolloin väkijoukko irrotti heidän kehoistaan ruumiinosia ja veivät niitä mukanaan tai söivät niitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://historycollection.com/dutch-men-angry-prime-minister-ate/2/|nimeke=A Violent End|julkaisu=History Collection|julkaisija=Spike Media Property|viitattu=11.10.2020|kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.historyextra.com/period/stuart/is-it-true-that-an-angry-mob-of-dutchmen-killed-and-ate-their-own-prime-minister-in-1672/|nimeke=Is it true that an angry mob of Dutchmen killed and ate their own prime minister in 1672?|tekijä=Byrne, Eugene|julkaisu=History Extra (History Magazine)|ajankohta=Marraskuu 2013|julkaisija=BBC|viitattu=11.10.2020|kieli={{en}} }}</ref> Tämän jälkeen ylimmän vallan käyttäjäksi tasavallassa tuli käskynhaltija, Orania-Nassaun ruhtinas [[Vilhelm III Oranialainen|Vilhelm III]], josta tuli vuonna 1689 myös [[Englannin kuningaskunta|Englannin]], [[Irlannin kuningaskunta|Irlannin]] ja [[Skotlannin kuningaskunta|Skotlannin]] kuningas.

==Matemaatikkona==

Valtiomiesuransa ohella Johan de Witt tutki matematiikkaa ja erityisesti [[Kartioleikkaus|kartioleikkauksia]]. Hänen kirjoittamansa ''Elementa Curvarum Linearum'' (1659) on maailman ensimmäinen [[Analyyttinen geometria|analyyttisen geometrian]] oppikirja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maa.org/press/maa-reviews/jan-de-witt-s-elementa-curvarum-linearum-liber-secundus | Nimeke = Jan de Witt’s Elementa Curvarum Linearum, Liber Secundus | Sivusto = Mathematical Association of America | Ajankohta = 7.3.2011 | Viitattu = 28.8.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Rahoitusmatematiikka|Rahoitusmatematiikan]] alueella de Witt tutki [[elinkorko]]a.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = The First Mathematically Correct Life Annuity | Julkaisu = Journal of Legal Economics | Vuosi = 2008 | Vuosikerta = 15 | Numero = 1 | Sivut = 59–63 | Tekijä = Ciecka, James E. | www = http://fac.comtech.depaul.edu/jciecka/deWitt.pdf | Kieli = {{en}}}}</ref>

==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Witt, Johan De}}
[[Luokka:Alankomaalaiset poliitikot]]
[[Luokka:Alankomaalaiset matemaatikot]]
[[Luokka:Alankomaalaiset henkirikosten uhrit]]
[[Luokka:Vuonna 1625 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1672 kuolleet]]