Lähdekoodi sivulle Kuhmo

{{Suomen kunta
 | virallinen nimi = Kuhmo
 | vaakuna = Kuhmo.vaakuna.svg
 | vaakuna-artikkeli = Kuhmon vaakuna
 | sijainti = Kuhmo sijainti Suomi.svg
 | koordinaatit = {{coord|64|07|40|N|029|31|05|E|region:FI-05_type:city({{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}})_scale:50000|display=inline,title}}
 | vuosi = 1865
 | perustamisotsikko1 = kaupungiksi
 | perustamisvuosi1 = 1986
 | maakunta = Kainuun maakunta
 | seutukunta = Kehys-Kainuun seutukunta
 | hallinnollinen_keskus = [[Kuhmon keskustaajama]]
 | pitäjä = Sotkamo
 | kuntaliitokset =
 | työttömyys = 19,6
 | työttömyys-päiväys = 2013
 | työttömyysviite = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/files/38575/elykun2013.pdf | Nimeke = Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 | Julkaisija = Työ- ja Elinkeinoministeriö}}</ref>
 | johtaja = Juhana Juntunen 
 | valtuusto-koko = 35
 | valtuusto-puolueet = &nbsp; 2021–2025<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_290.html | Nimeke = Kuntavaalit 2021, Kuhmo | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.12.2021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]
 | valtuusto-paikat = <br />13<br />6<br />3<br />2<br />1<br />1<br />1
 | osoite = Kainuuntie 82<br /> 88900 Kuhmo
 | suuntanumero = 08
 | postinumero = 88900
 | www-osoite = https://www.kuhmo.fi/
 | www-nimi = www.kuhmo.fi
 | genetiivi = Kaupungin
 | huomautus =
}}

[[Tiedosto:Kuhmo kaupungintalo.JPG|pienoiskuva|221px|oikea|Kuhmon kaupungintalo.]]
[[Tiedosto:Lentiirankirkko2.jpg|pienoiskuva|221px|oikea|Lentiiran rajaseutukirkko.]]
[[Tiedosto:Lentiirankirkko.jpg|pienoiskuva|221px|oikea|Lentiiran kirkon alttarinäkymä.]]
[[Tiedosto:KuhmoCemetary01.JPG|pienoiskuva|221px|oikea|Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla]]

'''Kuhmo''' (vuoteen 1937 '''Kuhmoniemi''')<ref>[http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/040.htm Kuhmo – kulttuuri- ja erämaakaupunki] {{Wayback|1=http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/040.htm |päiväys=20070322091920 }} Viitattu 4.2.2008.</ref> on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kaupunki]], joka sijaitsee [[Kainuun maakunta|Kainuun maakunnan]] kaakkoisosassa. Se on [[Kajaani|Kajaanin]] ohella maakunnan ainoa kaupunki. Kaupungissa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.

Kuhmon seurakunta erotettiin 1854 [[Sotkamo]]n emäpitäjästä nimellä ''Kuhmoniemi'' ja siitä tuli kunta 1865. Nimi lyheni virallisesti Kuhmoksi vuoden 1937 alussa, ja Kuhmosta tuli kaupunki vuoden 1986 alussa. Kuhmon Venäjän-vastainen raja on vanhinta nykyään voimassa olevaa Suomen ja Venäjän välistä rajaa. Siellä sijaitsee [[Vartius|Vartiuksen]] raja-asema. Kuhmo on Suomen erämaisimpia kaupunkeja. Kuhmoa lähinnä oleva suuri kaupunki on [[Kostamus]] [[Venäjä]]llä, joka on myös Kuhmon ystävyyskaupunki, ja hieman kauempana on [[Kajaani]]. Kuhmon naapurikunnat ovat [[Hyrynsalmi]], [[Lieksa]], [[Nurmes]], [[Ristijärvi]], [[Sotkamo]] ja [[Suomussalmi]].

Kuhmon kaakkoisosassa valtakunnan rajalla sijaitsee vuonna 1956 perustettu [[Ulvinsalon luonnonpuisto]]. Kunnan alue kuuluu pääosin [[Oulujoki|Oulujoen]] vesialueeseen, mutta kunnan kaakkoiskulmassa oleva [[Jonkeri]]njärvi laskee Jongunjokea myöten Lieksan puolelle [[Vuoksen vesistö]]ön.

== Historia ==
{{Lähteetön}}
Ihminen saapui Kuhmon alueelle [[Kivikausi|kivikaudella]]. Vanhimpia asuinpaikkoja ovat muiden muassa Iivantiiran Puhakankangas, [[Katerma]]n Anttila, [[Paloniemi]] ja [[Karankaniemi]] [[Ontojärvi|Ontojärven]] rannalla sekä [[Lammasjärvi|Lammasjärven Sylväjänniemi]]. Kuhmoa pitkään asuttaneista [[Saamelaiset|saamelaisista]] kertovat sekä paikannimet ja että useat esinelöydöt. Joka suuntaan antavat vesistöt toivat Kuhmon seudulle 800-luvulta alkaen erä- ja kauppamiehiä, verottajia ja ryöstöretkeläisiä niin lännestä, idästä kuin etelästä. Kuhmon alueen kautta kulkivat [[norjalaiset]] [[Viikinki|viikingit]] [[Vienanmeri|Vienanmerelle]], jonka kaakkoiskulmalla oli tarunhohtoinen [[Bjarmia]]. Mahdollisesti jo ennen viikinkejä Kuhmon seudulle saapui [[Kainulaiset|kainulaisia]] ja myöhemmin [[Vuoksen vesistö]]n latvajärvet Kuhmossa tulivat [[Karjalaiset|karjalaisten]] vaikutuspiiriin.

Kun [[Novgorod]]in ja [[Ruotsi]]n välille solmittiin 1323 [[Pähkinäsaaren rauha]], jäivät Kuhmon alueet Novgorodin valtakuntaan. Raja ei kuitenkaan estänyt [[Pohjalaiset|pohjalaisia]] verottajia ja erämiehiä tunkeutumasta Kuhmon alueelle. Kuhmon vakinainen asutuksen synty liittyi [[Kustaa Vaasa]]n toimeenpanemaan [[Oulujärvi|Oulujärven erämaan]] asuttamiseen. [[Kuningas|Kuninkaan]] kehotuksesta [[Savonlinna]]n päällikkö [[Kustaa Fincke]] lähetti alueelle 1552 [[savolaiset|savolaisia uudisasukkaita]]. [[Venäläiset]] kuitenkin hävittivät lähes koko asutuksen [[Pitkä viha|Pitkän vihan]] aikana 1570-1595. Sodan jälkeen solmitussa [[Täyssinän rauha]]ssa Kuhmon seudut liitettiin Ruotsiin.

Vuonna 1599 perustettiin Oulujärven pitäjä. Ensimmäinen veronkanto tapahtui 1605, jolloin Kuhmon alueella oli kymmenen savua Katerman ja Lammasjärven kylissä. Asukkaat tulivat pääasiassa [[Savo]]sta. Myös [[liminka]]laisia palasi todennäköisesi entisille eräsijoilleen. Saamelaiset väistyivät [[Kaski|kaskenpolttajien]] tieltä 1620-luvulla. Kuhmon asutuksen kehitys on kiinteästi sidoksissa luontoon. Metsästys ja kalastus ovat luoneet perustaa Kuhmon pysyvälle asutukselle. Kaskenpolton aloittivat savolaiset 1500-luvun lopulla.

Kuhmon seutu kuului aluksi Limingan seurakuntaan, vuodesta 1559 Oulujärven, vuodesta 1599 [[Paltamo]]n ja vuodesta 1647 [[Sotkamo]]n seurakuntaan. Vuosina 1650–1681 alue kuului [[Pietari Brahe]]lle läänitettyyn [[Kajaanin lääni|Kajaanin vapaaherrakuntaan]]. Vuonna 1753 Kuhmosta tuli Sotkamon kappeliseurakunta ja tällöin rakennettiin myös ensimmäinen [[ristikirkko]] (1754), joka kuitenkin paloi jo 1804. Uusi kirkko valmistui Markkulanmäelle 1816. Kirkon viereen valmistui vuonna 1862 Engelin suunnittelema kellotapuli.

Rajapitäjänä Kuhmo on saanut kokea sodan kirot. Uudisasutus koki takaiskun jo 1611, jolloin [[Kaarle IX]] suuntasi sotaretken Kuhmon kautta [[Vienanmeri|Vienanmerelle]]. Kostoksi venäläiset polttivat Lammasjärven kylän kesällä 1611. Alkanut sota käsitettiin varsin pian valtamahtien sodaksi ja niin asukkaat tekivät 1614 ensimmäisen rajarauhan ilman hallitustensa suostumusta. Sodan päättyessä [[Stolbovan rauha]]an 1617 Kuhmon [[Jonkerin kivi|Jonkerinjärven rajakiveen]] hakattiin länsipuolelle [[kruunu]] ja itäpuolelle [[risti]]. [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana 1700–1721 asukkaita koetteli vihollisuuksien lisäksi [[rutto]]epidemia. [[Uudenkaupungin rauha]]n jälkeen rajan pintaan kertyneet rosvojoukkiot pitivät asukkaita pelon ja epävarmuuden vallassa. [[Pikkuviha]]n aikana 1742–1743 venäläiset valloittivat alueen ja vielä vuosina 1750 ja 1755 rajantakaiset kävivät polttamassa kuhmolaisia taloja. [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1808–1809 Kuhmo oli venäläisten ja ruotsalaisten sotajoukkojen kauttakulku- ja tukikohtapaikkana.

[[Suomi|Suomen]] tultua liitetyksi [[Venäjä]]än sen [[Suomen suuriruhtinaskunta|suuriruhtinaskuntana]] 1809 Kuhmo tuli vilkkaaksi vienankarjalaisten laukkukauppiaiden kauppa- ja kulkupaikaksi. Tälle kaudelle osuvat myös [[Elias Lönnrot]]in Kuhmon kautta [[Karjala]]an suuntautunet runonkeruumatkat 1830- ja 1840-luvuilla. Lönnrot myös viimeisteli Kalevala-tekstejään vuoden 1834 loppusyksyllä asuessaan piirilääkärin rokotusmatkallaan Kuhmossa kirkon pihapiirissä olevassa Högmannin mökissä. Vuosisadan loppupuolella muiden muassa [[Akseli Gallen-Kallela]] ja [[Louis Sparre]] liittivät Kuhmon [[karelianismi]]in. Gallen-Kallela suuntasi häämatkansa kesällä 1890 Kuhmoon asustaen Lapinsalmen torpassa, jonka maisemissa Gallen-Kallela maalasi myös useita taulujaan. Näkymä Lapinsalmelta [[Lentua (järvi)|Lentualle]] oli mallina Gallen-Kallelan [[Aino-taru|Aino-Triptyykin]] keskimmäisen kuvan taustamaisemalle<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Suomen luonto |Julkaisija = Suomen Luonnonsuojeluliitto |Tekijä = Petri Keto-Tokoi |Kappale = Etsin koskematonta maata ja korven kansaa |Sivu = 43 |Vuosi = 12.10.2012, 7. vsk, nro 8 |Tunniste = ISSN 0356-0678}}</ref>. Seurueeseen liittyneen Louis Sparren kanssa nuoripari teki kaksi Kalevala-löytöretkeä Venäjän puolelle rajaa, jonne Louis Sparre matkasi vielä 1892 [[Emil Wikström]]in kanssa.

Kuhmon [[maatalous]] oli vielä 1800-luvulla alkeellista. Tämän vuoksi [[Kulkutauti|kulkutaudit]] verottivat väestö ankarasti. [[Suuret moruvuodet|Suurina moruvuosina]] 1831–1833 Kuhmon 4&nbsp;000 asukkaasta tuhat menehtyi [[hinkuyskä]]än, [[tuhkarokko]]on, [[lavantauti]]in ja [[punatauti]]in. Suuri määrä taloja autioitui ja väkeä pakeni Venäjälle. Venäjälle siirryttiin myös 1860-luvun [[Suuret nälkävuodet|nälkävuosien]] aikana. [[Kuhmon kirkko|Kuhmon nykyinen kirkko]] rakennettiin [[Jakob Rijf]]in johdolla 1816, vaikka Kuhmon seurakunta itsenäistyi Sotkamosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1. lokakuuta 1856.

[[Kaski|Kaskenpolttoa]] harjoitettiin Kuhmossa 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Kaupallinen [[terva]]npoltto levisi 1700-luvun puolivälissä Kuhmon läntisiin osiin ja tervakauppa vilkastui 1800-luvun alkupuolella, jolloin vesireitin koskien perkaamiset ja ohituskanavat helpottivat kuljetuksia Ouluun. Laajimmillaan kuhmolaisten tervantuotanto oli 1890-luvun lopulla, jolloin Kuhmosta soudettiin [[Oulu]]un tervaa esim. vuonna 1897 15&nbsp;000 [[tynnyri]]ä. Kuhmo oli tuolloin [[Suomi|Suomen]] suurin tervantuottaja; Kuhmo oli tuottanut vuoteen 1900 mennessä 1/6 koko Suomen tervan tuotannosta. [[Rautatie]]n valmistuminen [[Kajaani]]in 1904 lyhensi tervansoutumatkaa, mutta tervanpolton aika alkoi tuolloin olla jo ohi. Myös peltoviljely kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Viimeisin maatalouden nousu tapahtui [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan jälkeen]]. Rintamamiehet lisäsivät tilojen lukumäärää ja peltoalaa. Vuonna 1969 viljeltyä peltoa oli suurimmillaan lähes 8&nbsp;000 hehtaaria. Tilojen määrä oli vuonna 1959 suurimmillaan: 1&nbsp;685 kpl. Vuonna 2000 aktiivisia tiloja oli 197.

Kuhmon asukasluku kasvoi nopeasti 1900-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1920 Kuhmon asukasluku oli lähes 7&nbsp;500, mutta 1960 jo yli 14&nbsp;400. 1960-luvun puolivälissä alkoi kuitenkin yli 10 vuotta kestänyt väestökadon aika, joka pudotti asukasluvun runsaaseen 13&nbsp;500. Vuonna 1985 Kuhmossa oli asukkaita 13&nbsp;658. Vuoteen 2011 mennessä kunnan asukasluku oli laskenut 9&nbsp;422:een. Väestönkehityksen merkittävin piirre oli väestön siirtyminen maaseutukylistä keskustan tuntumaan. 1950-luvulla keskustaajamassa asui vain 1&nbsp;600 henkeä ja vielä 1970 keskustaajamassa asui noin 4&nbsp;500 henkeä, mutta 1983 jo 7&nbsp;436 henkeä. Kaupunki Kuhmosta tuli vuonna 1986, ja tämän jälkeen se aluksi oli Suomen pinta-alaltaan suurin kaupunki. Kuhmon keskustaajama on kaupunkimainen keskus, jonka on rakennettu [[professori]] [[Otto-Iivari Meurman]]in vuosina 1938–1940 laatiman ruutukaavan mukaan. 1980-luvulla taajamaan valmistui lukuisia uusia rakennuksia.

=== Sota-aika ===
{{pääartikkeli|[[Kuhmon taistelut]]}}
Kuhmo oli merkittävä taistelutanner talvisodan aikana. Kuhmon seudulla on useita muistomerkkejä talvisodan taistelupaikoilla.

Jatkosodan aikana useat kuhmolaiset kylät joutuivat neuvostoliittolaisten [[partisaani]]en hyökkäysten kohteiksi.

== Luonto ==
Kuhmo sijaitsee Kainuun [[ylänkö]]alueella. Kaupungin maisemia luonnehtivat vaihtelevat [[mäki]]- ja [[vaara]]maat.
Kuhmon kallioperä on pääasiassa [[graniitti]][[gneissi]]ä. Kaupungin länsiosasta alkaa pohjois-eteläsuuntainen [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmen]] kautta [[Suomussalmi|Suomussalmelle]] suuntautuva noin 200 kilometriä pitkä ja muutamia kilometrejä leveä pääasiassa [[Amfiboliitti|amfiboliitista]] ja [[Basaltti|metabasaltista]] koostuva [[liuske]]vyöhyke. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]]. Moreenimaita halkovat kaakko-luodesuuntaiset [[harju]]jonot, joihin liittyvät [[hiekka]]- ja [[hieta]]-alueet ovat laajimmillaan keskustaajaman luoteispuolella ja [[Ontojärvi|Ontojärven]] pohjoispuolelle. Korkeuserot ovat suurimmillaan kaupungin alueella lähes 100 metriä. Kaupungin korkein kohouma on [[Pihlajavaara]]. Muita korkeita vaaroja ovat muiden muassa [[Honkavaara]], [[Hirvivaara]] ja [[Hotakka]]. Kuhmo on suurimmaksi osaksi vedenkoskematonta aluetta, jolle [[Itämeri|Itämeren]] altaan vedet eivät ole yltäneet. Näin [[Jääkausi|jääkauden]] sulamisvedet eivät ole huuhdelleet pois kasvillisuudelle tärkeitä ravinteita. Toisaalta alueelta ei myöskään tavata muinaisrantoja tai savikoita.

Kuhmon maapinta-alasta [[metsä]]maiden osuus on yli 80 prosenttia. Vallitsevin puulaji on [[mänty]], jota on yli puolet metsäalasta, [[metsäkuusi|kuusen]] osuus vaihtelee 15 ja 33 prosentin välillä. [[Lehtipuut|Lehtipuiden]] osuus metsäalasta on noin 10 prosenttia. Erämaista rajaseudun luontoa suojelemaan on perustettu [[Ystävyyden puisto]], jonka luonnonsuojelualueet sijaitsevat Kuhmossa, [[Kostamuksen luonnonpuisto]]a ja [[Suomussalmi|Suomussalmen]] puolelle ulottuvaa [[Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue]]tta lukuun ottamatta. Tunnetuimmat Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueet ovat [[Elimyssalo]] ja [[Ulvinsalo]]. Luonnonpuistojen reittien lisäksi [[Metsähallitus]] ylläpitää Kuhmossa lukuisia muita vaellusreittejä, luontopolkuja ja retkikohteita.

Kuhmon vesialueet kuuluvat suurimmaksi osaksi Sotkamon reittiin Kaupungin eteläosan vesistöt virtaavat kuitenkin Vuoksen vesistöön ja Kuhmon itäosan pienet vesistöt virtaavat [[Venäjä]]n puolelle. Suurimpia järviä ovat Ontojärvi, [[Lentua (järvi)|Lentua]], jossa on kaupungin suurin saari [[Kotasaari]], [[Iivantiira]], [[Lentiira]], [[Änätti]], [[Lammasjärvi]] ja [[Kellojärvi]]. Kuhmon lukuisat [[Joki|joet]] ja [[Koski|kosket]] kuohuvat Ontojärven vesistöä lukuun ottamatta vapaina. Kuhmon reitin [[Saarikoski (Kuhmo)|Saarikoski]] ja sen yläpuolinen vesistö kuuluvat valtakunnalliseen koskiensuojeluohjelmaan. Etenkin [[Lentuankoski|Lentuankoskella]] ja kaupungin keskustan läpi virtaavalla [[Pajakkakoski|Pajakkakoskella]] on huomattavaa matkailu- ja virkistyskalastusmerkitystä.

Ilmastoltaan Kuhmo on maan [[mannerilmasto|mannermaisinta ilmastoaluetta]]. Kylmimmän ja lämpimimmän kuukauden lämpötilaerot ovat suuria. Yli viiden celsiusasteen lämpötilan [[terminen kasvukausi]] kestää Kuhmossa keskimäärin 131 päivää. Vuoden keskilämpötila vaihtelee yhdestä celsiusasteesta kahteen.<ref>http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi</ref>

Kuhmon tärkein [[riistaeläin]] on vuosituhansien ajan ollut [[metsäpeura]]. Vakituisen asutuksen edetessä [[peura]]t alkoivat vähentyä 1600-luvulla. Viimeiset metsäpeurat ammuttiin Kuhmossa todennäköisesti 1900-luvun alussa. Kanta säilyi kuitenkin [[Pieninkä|Pieningän]] saloilla [[Itä-Karjala]]ssa ja 1950-luvun puolivälissä metsäpeurat alkoivat kotiutua uudelleen Kuhmon erämaihin. Metsäpeurakanta vahvistui 2000-luvulle asti, kunnes lähti jyrkkään laskuun suurpetojen määrän runsastuttua.

Maa- ja metsätalousministeriön karhukannan hoitosuunnitelmassa Kuhmo kuuluu itäisen Suomen vakiintuneen kannan hoitoalueeseen, jolla karhukanta pidetään muuta maata tiheämpänä.<ref name=":0">Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen karhukannan hoitosuunnitelma, 2/2007</ref> Myös susikanta on muun Kainuun ja Pohjois-Karjalan ohella ollut maan tiheimpiä.<ref>http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/ {{Wayback|1=http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/ |päiväys=20150927053524 }}</ref>

Karhukannan hoitosuunnitelman mukaan Kuhmon karhukantaa ei haluta enempää kasvattaa, joten karhun kaatolupia myönnetaan vuosittain verraten runsaasti.<ref name=":0" /> Karhunkaatolupien ohella vahvat metso- ja teerikannat ja valtion metsien laajuus houkuttelevat metsästäjiä alueelle.<ref>https://riistakolmiot.fi/riistaelaimet/metso-tetrao-urogallus/</ref><ref>Metsästäjä 5/2015, Metsäkanalintujen taantuma jatkui. Helle Pekka, Ikonen Katja. Suomen riistakeskus</ref>

Vahvojen suurpetokantojen, haaskaruokinnan ja haaskojen yhteyteen rakennettujen katselukojujen ansiosta Kuhmon alueella kuvataan runsaasti materiaalia suurpedoista. Haaskoilta on kuvattu useita dokumentteja ja palkittuja luontokuvia.<ref>http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/katso-lasse-rautiaisen-vuoden-luontokuva/133966</ref><ref>http://arnfinnjohansen.com/2013-11-04---spider-awards-2013 {{Wayback|1=http://arnfinnjohansen.com/2013-11-04---spider-awards-2013 |päiväys=20150923111610 }}</ref><ref>http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/ural-olikin-kuhmo/1018896{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }})</ref>

== Väestönkehitys ==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

{{Pylväsdiagrammi
|title   = Kuhmon väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width   = 600px
|barwidth= 500px
|left1   = Vuosi
|right1  = Asukkaita
|bars    = 
{{bar pixel|1980|#0099FF|480||13900}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|467||13526}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|445||12878}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|427||12356}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|386||11167}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|355||10271}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|328||9492}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|304||8806}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|285||8187}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref>
}}

===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Kuhmossa oli 8&nbsp;499 asukasta, joista 5&nbsp;349 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 3&nbsp;075 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuhmon taajama-aste on 63,5&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Kunnassa on vain yksi taajama, [[Kuhmon keskustaajama]].<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>

== Palvelut ==

===Koulutus===
Kuhmossa perusopetusta annetaan kolmessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Peruskoulut ovat [[Hietaperän koulu]], [[Lentuan koulu]], [[Tuupalan alakoulu]] ja [[Tuupalan yläkoulu]].<ref name="kuhmo.fi-koulut">{{verkkoviite|osoite=https://www.kuhmo.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/perusopetus/koulut/| nimike=Perusopetus |julkaisija=kuhmo.fi |viitattu=1.6.2020}}</ref> Vuonna 2018 perusopetuksen piirissä oli yhteensä 672 oppilasta, joista 222 oli yläkoululaisia.<ref name="vipunen.fi-pkoulut-oppilaslkm-2018">{{verkkoviite|osoite=https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Oppilaitosverkosto%20-%20perusopetus%20-%20opetuksen%20j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4.xlsb| nimike= Perusopetuksen oppilaat (2018)| tiedostomuoto= xlsb| selite= tiedon saa esille klikkaamalla koulutuksen järjestäjää ''Kuhmon kaupunki'' |julkaisija= Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, vipunen.fi| viitattu= 1.6.2020}}</ref>

Toisen asteen yleissivistävää opetusta tarjoaa [[Kuhmon yhteislukio]].<ref name="kotis">{{verkkoviite| osoite=https://www.kuhmonlukio.fi/ | Nimike=Lukio-opetus | julkaisija= Kuhmon yhteislukio, kuhmonlukio.fi| viitattu= 1.6.2020}}</ref> [[Kuhmon musiikkiopisto]] antaa taiteen perusopetusta Kuhmon ja Sotkamon alueella.<ref name="mus.op.">{{verkkoviite| osoite=https://www.kuhmo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/musiikkiopisto/ | Nimike=Musiikkiopisto | julkaisija= Kuhmon kaupunki, kuhmo.fi| viitattu= 1.6.2020}}</ref> Ammatillisia opintoja voi suorittaa [[Kainuun ammattiopisto]]ssa, jonka yhteishanke TaitoTehdas Kuhmon kaupungin kanssa mahdollistaa osan opinnoista myös Kuhmossa.<ref name="yle.fi-28.1.2020">{{verkkoviite| osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11178792 | Nimike=TaitoTehdas tuo ammatillisen koulutuksen takaisin Kuhmoon – "Yritykset tarvitsevat työntekijöitä" | tekijä= Tiia Korhonen| ajankohta=28.1.2020 | julkaisija= Yleisradio, yle.fi| viitattu= 1.6.2020}}</ref>

===Sosiaali- ja terveyspalvelut===

Kuhmon julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Kainuun kuntien yhdessä omistama [[Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä]] (Kainuun soten). Esimerkiksi [[Kuhmon terveysasema]]n palvelut kuuluvat näihin palveluihin. Iltaisin ja öisin kiireellistä lääkäripäivystystä kuhmolaisille on tarjolla [[Kainuun keskussairaala]]n yhteispäivystyksessä [[Kajaani]]ssa.<ref name="sote.kainuu-Kuhmo">{{verkkoviite|osoite=https://sote.kainuu.fi/index.php/toimipisteet/kuhmon-terveysaseman-vastaanotto |nimike=Kuhmon terveysaseman vastaanotto | julkaisija= Kainuun sote, sote.kainuu.fi |viitattu= 26.3.2021}}</ref><ref name="sote.kainuu-päiv">{{verkkoviite |osoite= https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/yhteispaivystys |nimike= Yhteispäivystys |julkaisija= Kainuun sote, sote.kainuu.fi |viitattu= 26.3.2021 |nimeke= Arkistoitu kopio |arkisto= https://web.archive.org/web/20210304154245/https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/yhteispaivystys |arkistoitu= 4.3.2021 }}</ref>

== Elinkeinot ==
Kuhmon perinteiset elinkeinot ovat maa- ja metsätalous sekä nykyään myös matkailu. Kantolan teollisuusalueella Kuhmossa on kaupungin omistama puutuoteteollisuuden keskus Woodpolis, joka on Kuhmon kaupungin omistama puurakentamisen kehittämis- jo opetuskeskittymä. Kantolan alueen yritystoiminta on suuntautunut palvelemaan rakentamisen tarpeita, ja se tuottaa muun muassa saha- ja höylätavaraa, CLT-levyja, puuelementtejä ja hirsitaloja. Alueen yrityksillä on lisäksi merkitystä energiantuotannossa, kun sivutuotteina saadaan sähkö- ja lämpöenergiaa sekä jalostetaan pellettejä, brikettejä ja kuiviketta ja polttohaketta<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1| Nimeke = Mahdollisuuksien Kuhmo| Tekijä = | Ajankohta = 2.7.2014| Julkaisu = Kuhmon kaupunki, kotisivut| Viitattu = 14.5.2017| arkisto = https://web.archive.org/web/20080131234406/http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1| arkistoitu = 31.1.2008}}</ref> 

==Liikenne==
[[Seututie 912]] kulkee Kuhmosta Suomussalmelle. Kaupungin tavoitteena on tämän seututien muuttaminen [[kantatie]]ksi. [[Kantatie 89]] alkaa [[valtatie 22|valtatieltä 22]] Paltamon Mieslahdessa ja kulkee Kontiomäen pohjoispuolitse Kuhmossa sijaitsevalle Vartiuksen raja-asemalle, josta se jatkuu Venäjälle. [[Kantatie 75]] tulee Kuhmoon Siilinjärveltä Nurmeksen kautta. [[Kantatie 76]] johtaa Sotkamosta valtatien 6 liittymästä Kuhmon keskustaan. [[Seututie 524]] kulkee Lieksasta Kuhmoon.

Kuhmosta kulkee päivittäinen linja-autoyhteys Kajaaniin sekä koulujen aikaan kahdesti viikossa kulkeva vuoro Suomussalmelle.<ref>http://www.hs.fi/kotimaa/Kuhmon+pikkukaupungista+p%C3%A4%C3%A4see+bussilla+en%C3%A4%C3%A4+poisp%C3%A4in/a1376541057597 {{Wayback|1=http://www.hs.fi/kotimaa/Kuhmon+pikkukaupungista+p%C3%A4%C3%A4see+bussilla+en%C3%A4%C3%A4+poisp%C3%A4in/a1376541057597 |päiväys=20130824050912 }}</ref>

== Kulttuuri ==
Vuoden 2022 tammikuun lopulla Kuhmo valittiin vuoden 2023 [[MAFUN#Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki|suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi]].<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://kvenfinn.no/and-the-winner-is-kuhmo-finland/|nimeke=And the Winner is: Kuhmo, Finland|tekijä=Kvensk Finsk Riksforbund|julkaisu=Kvensk Finsk Riksforbund|ajankohta=2022-01-28|viitattu=2022-01-28|ietf-kielikoodi=nb-NO}}</ref> Suomalaisista toimijoista valintaan osallistui [[Sukukansojen ystävät|Sukukansojen ystävät ry]].<ref name=":1"/> Valinta näkyi laajasti muun muassa [[Sommelo]]-musiikkijuhlassa sekä [[Kuhmon kamarimusiikki|Kuhmon Kamarimusiikki]] ‑festivaalilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sommelo.net/ajankohtaista/tutustu-suomalais-ugrilaiseen-kulttuuriin-isot-iltamat-kutsuvat-yleison-mukaansa/|nimeke=Tutustu suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin: Isot Iltamat kutsuvat yleisön mukaansa|tekijä=janneseppanen_w2ddz3h0|julkaisu=Sommelo|ajankohta=2023-06-16|viitattu=2023-07-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kuhmofestival.fi/festivaali-2023/|nimeke=Festivaali 2023|julkaisu=Kuhmon Kamarimusiikki|viitattu=2023-07-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Kamarimusiikkifestivaalit ===
Kaupungissa on järjestetty sellisti [[Seppo Kimanen|Seppo Kimasen]] aloitteesta vuodesta 1970 alkaen kesäisin kamarimusiikkifestivaalit, jotka ovat jo pitkään olleet Suomen suurin kamarimusiikkijuhla. Heinäkuuhun ajoittuva festivaali kestää kaksi viikkoa, ja sen aikana järjestetään noin 70 konserttia, joissa esiintyy noin 150 huippumuusikkoa Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Konserttilippuja myydään vuosittain keskimäärin 35&nbsp;000, ja lipunmyynnin mukaan Kuhmon Kamarimusiikki on [[Finland Festivals]] ‑ketjun neljänneksi suurin tapahtuma. Kuhmon Kamarimusiikin taiteellisina johtajina toimivat viulistit [[Minna Pensola]] ja [[Antti Tikkanen]].

=== Seurakunnat ===
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuhmossa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
* [[Kuhmon seurakunta]]

Seurakuntaan kuului vuoden 2010 lopussa 89,2 prosenttia Kuhmon asukkaista eli 8&nbsp;468 henkeä<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kuhmonseurakunta.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=334&Itemid=1| Nimeke = Vuoden 2010 väestötietoja| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuhmon seurakunta| Viitattu = 23.6.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20160305021520/http://kuhmonseurakunta.fi/index.php?id=334&itemid=1&option=com_content&task=view| arkistoitu = 5.3.2016}}</ref>. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Kuhmossa on toimintaa [[evankelinen herätysliike|evankelisilla]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 23.6.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20111008131907/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| arkistoitu = 8.10.2011}}</ref> sekä [[herännäisyys|herännäisyydellä]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=667| Nimeke = Herättäjä-Yhdistys ry| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 23.6.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20111008131943/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=667| arkistoitu = 8.10.2011}}</ref>. Muita kirkkokuntia edustavat [[Helluntaiherätys|helluntaiherätykseen]] lukeutuva Kuhmon helluntaiseurakunta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuhmonhelluntaisrk.net/| Nimeke = Kuhmon helluntaiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuhmon helluntaiseurakunta| Viitattu = 23.6.2011| Kieli = }}</ref> ja [[Suomen Vapaakirkko]]on kuuluva Kuhmon Vapaaseurakunta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuhmo.svk.fi/| Nimeke = Kuhmon Vapaaseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kuhmon Vapaaseurakunta| Viitattu = 23.6.2011| Kieli = }}</ref>. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Kuhmon alueella toimii [[Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta|Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan]] kuuluva Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ort.fi/seurakuntaelama/mihin-seurakuntaan-kuulun/|nimeke=Mihin seurakuntaan kuulun?|julkaisija=Suomen ortodoksinen kirkko|viitattu=30.3.2024}}</ref> Kuhmossa on kyseisen kappeliseurakunnan Pyhien Karjalan valistajien kirkko.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.ort.fi/kajaani/pyhaekoet/| Nimeke = Pyhäköt – Kajaanin ortodoksinen seurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | viitattu = 27.9.2016| arkisto = https://web.archive.org/web/20160408185857/http://www.ort.fi/kajaani/pyhaekoet| arkistoitu = 8.4.2016}}</ref>

===Ruokakulttuuri===
Kuhmon [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoaksi]] nimettiin 1980-luvulla [[rönttönen|rönttöset]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 178| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>

== Ystävyyskaupungit ==
* [[Tiedosto:Kostomuksha Coat of Arms.svg|23px]] [[Kostamus]], [[Venäjä]]
* [[Tiedosto:HUN Oroszlány COA.jpg|23px]] [[Oroszlány]], [[Unkari]]
* [[Tiedosto:Robertsfors vapen.svg|23px]] [[Robertsforsin kunta|Robertsfors]], [[Ruotsi]]
* [[Tiedosto:Coat of arms of Šaľa.png|23px]] [[Šala]], [[Slovakia]]

== Nähtävyyksiä ==
* [[Kalevalakylä]]
* [[Juminkeko (kulttuurikeskus)|Juminkeko]], Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus
* [[Kuhmo-talo]], Kuhmon kulttuuritalo
* [[Kuhmon kaupunginkirjasto|Kirjastotalo Atalante]]
* [[Kekkostiet|Kekkosteiden]] muistomerkki
* [[Kuhmon kirkko]]
* [[Lentiiran kirkko]]
*[[Talvisotamuseo]]
* [[Talvisota|Talvisodan]] taistelupaikat
** Jyrkänkoski
** Kilpelänkangas
** Saunajärvi
** Tyrävaara
* [[Tuupalan museo]]
* [[Luontokeskus Petola]]
* Kuhmon pienoismalli, Kuhmo vuonna 1939 (Monitorissa)
* Tervansoutajapatsas
* Laukunkantajapatsas

== Etäisyyksiä ==
'''Kuhmon kylät Kuhmon keskustasta:'''
* [[Vepsä (Kuhmo)|Vepsä]]: 24 kilometriä.
* [[Iivantiira]]: 41 kilometriä.
* [[Kiekinkoski]]: 42 kilometriä.
* [[Lentiira]]: 48 kilometriä.
* [[Kuumu]]: 64 kilometriä.
* [[Jonkeri]]: 46 kilometriä.

'''Lähikunnat:'''
* [[Tiedosto:Sotkamo.vaakuna.svg|23px]] [[Sotkamo]]: 62 kilometriä.
* [[Tiedosto:Nurmes.vaakuna.svg|23px]] [[Nurmes]]: 80 kilometriä.
* [[Tiedosto:Hyrynsalmi.vaakuna.svg|23px]] [[Hyrynsalmi]]: 97 kilometriä.
* [[Tiedosto:Kajaani.vaakuna.svg|23px]] [[Kajaani]]: 102 kilometriä.
* [[Tiedosto:Paltamo.vaakuna.svg|23px]] [[Paltamo]]: 105 kilometriä.
* [[Tiedosto:Suomussalmi.vaakuna.svg|23px]] [[Suomussalmi]]: 125 kilometriä.

'''Muita kuntia:'''
* [[Tiedosto:Kuopio.vaakuna.svg|23px]] [[Kuopio]]: 205 kilometriä.
* [[Tiedosto:Joensuu.vaakuna.svg|23px]] [[Joensuu]]: 207 kilometriä.
* [[Tiedosto:Oulu.vaakuna.svg|23px]] [[Oulu]]: 250 kilometriä.
* [[Tiedosto:Kokkola.vaakuna.svg|23px]] [[Kokkola]]: 347 kilometriä.
* [[Tiedosto:Jyväskylä.vaakuna.svg|23px]] [[Jyväskylä]]: 350 kilometriä.
* [[Tiedosto:Rovaniemi.vaakuna.svg|23px]] [[Rovaniemi]]: 387 kilometriä.
* [[Tiedosto:Lahti.vaakuna.svg|23px]] [[Lahti]]: 484 kilometriä.
* [[Tiedosto:Tampere.vaakuna.svg|23px]] [[Tampere]]: 497 kilometriä.
* [[Tiedosto:Helsinki.vaakuna.svg|23px]] [[Helsinki]]: 584 kilometriä.
* [[Tiedosto:Turku.vaakuna.svg|23px]] [[Turku]]: 656 kilometriä.
* [[Tiedosto:Hanko.vaakuna.svg|23px]] [[Hanko]]: 718 kilometriä.
* [[Tiedosto:Enontekiö.vaakuna.svg|23px]] [[Kilpisjärvi]]: 811 kilometriä.
* [[Tiedosto:Utsjoki.vaakuna.svg|23px]] [[Utsjoki]]: 833 kilometriä.

Etäisyydet lyhyimpiä reittejä maanteitä pitkin.

== Katso myös ==
* [[Kainuun sähkökatkot]]
* [[Luettelo Kuhmon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]
* [[Luettelo tunnetuista kuhmolaisista]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Wilmi, Jorma|Nimike=Kuhmon historia|Julkaisija=Kuhmon kaupunki|Vuosi=2003|Tunniste=ISBN 9529906404}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Heikura, Unto|Nimike=Kuhmossa kuultua|Julkaisija=Heikura Unto|Vuosi=1999|Tunniste=ISBN 9529112319}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Tiesmaa, Erkki ja Sillanpää, Raimo|Nimike=Prikaati Vuokko talvisodassa Kuhmon rintamalla|Julkaisija=Sillanpää Raimo|Vuosi=2006|Tunniste=ISBN 9529208901}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Räisänen, Alpo|Nimike=Kuhmon murrekirja|Julkaisija= Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |Vuosi=1993|Tunniste=ISBN 9517177461}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Eri kirjoittajia|Nimike=Vuorovedoin|Julkaisija=Kuhmon kaupunki|Vuosi=1993|Tunniste=ISBN 9529044542}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Heikkinen, Antero|Nimike=Kirveskansa ja kansakunta|Julkaisija= Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |Vuosi=2000|Tunniste=ISBN 9517462174}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat}}
* [https://www.kuhmo.fi/ Kuhmon kaupungin kotisivut]
* [http://www.kuhmolaiset.fi/ Kuhmon keskustelufoorumi]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}
* [https://www.kuhmonet.fi/ Linkkejä ja muuta tietoa Kuhmosta]
* [https://www.kuhmofestival.fi/ Kuhmon Kamarimusiikin sivut]
* [http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/040.htm/ Tietoa Kuhmosta ja Kuhmon Historiaa] {{Wayback|1=http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/040.htm/ |päiväys=20100330102415 }}
* [http://stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/290.html Tilastokeskus – Kuhmon kunnan avainluvut]

{{Kuhmo}}
{{Kainuu}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Kuhmo|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]