Lähdekoodi sivulle Regina-koulu

'''Regina-koulu''' oli [[Anjala (kunta)|Anjalassa]], nykyisessä [[Kouvola]]ssa vuosina 1803–1931 toiminut [[pitäjänkoulu]]. Koulu oli yksi Suomen ensimmäisiä [[kiertokoulu]]ja.<ref name=yle>[https://yle.fi/uutiset/3-9260792 Rengit ja piiat pantiin Regina-kouluun sivistymään sakon uhalla jo ennen oppivelvollisuutta – nyt pikkukylä taistelee yli 200 vuotta jatkuneen opetuksen puolesta, Yle uutiset 20.10.2016]</ref><ref name=sk>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/884396?page=20 Anjalan Regina-koulu, Suomen Kuvalehti, 17.10.1931, nro 42, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>
[[File:Reginakoulun koulumestarin talo 2022 a.jpg|thumb|Regina-koulun koulumestarin talo Kouvolan Anjalassa.]]
Koulun perustamisen mahdollisti se, että [[Anjalan kartano]]n emäntä Charlotta Regina Duffus testamenttasi 500 Ruotsin [[riksi|hopeariksi]]ä käytettäväksi anjalalaisten lasten opetukseen. Hänen poikansa [[Rabbe Gottlieb Wrede]] (1742–1828) pani testamentin täytäntöön äitinsä kuoltua vuonna 1802 ja koulu perustettiin 1803. Koululle ostettiin myös [[rälssitila]] Anjalan [[Muhniemi|Muhniemen]] kylästä ja tilan tuotolla rahoitettiin koulun toiminta. Koulu nimettiin Charlotta Regina Duffuksen mukaan Regina-kouluksi. Rabbe Gottlieb Wrede halusi, että jokainen anjalalainen osaisi lukea. Opetus tapahtui koulussa suomen kielellä. Oppilaina oli lasten ohella lukutaidottomia aikuisia, pääasiassa talojen [[Piika|piikoja]] ja [[Renki|renkejä]]. Oppivelvollisuuden rikkomisesta joutui maksamaan sakon. Koulumestari kiersi kylissä ja jokaisessa kylässä pidettiin koulua kahden kuukauden ajan kerrallaan. Koulupäivä alkoi aamulla seitsemältä ja päättyi illalla seitsemältä. Välissä oli kaksi taukoa puolenpäivän aikaan ja neljän-viiden aikaan iltapäivällä. Koulumestarilta vaadittiin, että hän osasi lukea ja kirjoittaa suomen kielellä sekä saattoi keskustella koulun johdon kanssa ruotsin kielellä. Koulun johtokuntaan kuuluivat Anjalan, [[Wredeby|Muhniemen]] ja [[Rabbelugnin kartano|Takamaan kartanoiden]] omistajat, pitäjän pappi ja muutama talonpoika.<ref name=yle/><ref name=sk/>

Koulun yhteyteen perustettiin myös Suomen ensimmäinen [[kansankirjasto]]. Kirjastossa oli vuonna 1804 104 teosta. Vuonna 1860 kirjojen lainausmaksu poistettiin ja koulumestari alkoi hoitaa kirjastoa oman työnsä ohella. Vuonna 1876 kirjastossa oli 106 suomenkielistä ja 74 ruotsinkielistä teosta, valtaosa kirjoista oli uskonnollisia. Vuonna 1901 kirjasto määrättiin kiertäväksi niin, että osa kirjoista oli lainattavissa Anjalan eri kylissä. Regina-koulun lakkauttamisen jälkeen kirjaston kirjat luovutettiin Anjalan kunnalle.<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/884393?page=36 Suomen vanhin lainakirjasto. Anjalan alkukoulun kansankirjasto, jossa v. 1804 oli 104 teosta, Suomen Kuvalehti, 10.10.1931, nro 41, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>

Koulu toimi aluksi [[kiertokoulu]]na, kunnes sille rakennettiin oma koulutalo Anjalan kirkonkylään vuonna 1843. Taloon tuli luokkahuone ja koulumestarin asunto. Luokkahuonetta käytettiin, kun Anjalan kylässä oli kouluvuoro, muun ajan koulumestari kiersi muissa kylissä opettamassa. Koulun toiminta keskeytyi vain kaksi kertaa ensin [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana 1808–1809 ja toisen kerran nälänhädän vallitessa 1817. Koulu laajennettiin kaksiopettajaiseksi vuonna 1912.<ref name=yle/><ref name=sk/>

Regina-koulun toiminta päättyi vuonna 1931, kun [[kansakoulu]]laitos oli vakiintunut. Regina-koulun entinen koulurakennus siirrettiin vuonna 2008 [[Nuorisokeskus Anjala]]an lähelle Anjalan kartanoa.<ref name=yle/>

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

{{coord|60|41|47.9|N|26|48|38.2|E|type:landmark_region:FI-09|display=title}}
[[Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset]]
[[Luokka:Kymenlaakson historia]]
[[Luokka:Anjala]]