Ero sivun ”Aukusti Tuhka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
JyriO (keskustelu | muokkaukset)
113 muokkausta
p Linkki korjattu
Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(27 välissä olevaa versiota 19 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{taiteilija
{{taiteilija
| taiteilijan_nimi = Aukusti Tuhka
| taiteilijan_nimi = Aukusti Tuhka
| kuva =
| kuva = Aukusti-Tuhka-1960.jpg
| kuvateksti =
| kuvateksti = Aukusti Tuhka 1960-luvun alussa.
| syntymäpäivä = [[1895]]
| syntymäpäivä = [[15. syyskuuta]] [[1895]]
| syntymäpaikka = [[Viipuri]], [[Suomi]]
| syntymäpaikka = [[Viipuri]], [[Suomi]]
| kuolinpäivä = [[1973]]
| kuolinpäivä = [[26. heinäkuuta]] [[1973]] (77 vuotta)
| kuolinpaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]
| kuolinpaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]
| kansallisuus = {{Suomi}}
| kansallisuus = {{Suomi}}
Rivi 14: Rivi 14:
| allekirjoitus =
| allekirjoitus =
}}
}}

⚫
[[Kuva:Ypäjä.vaakuna.svg|thumb|150px|Tuhkan suunnittelema kunnan vaakuna]]
'''Aukusti Tuhka''', vuoteen 1920 '''August Tuhkanen''' ([[15. syyskuuta]] [[1895]] [[Viipuri]] – [[26. heinäkuuta]] [[1973]]), oli [[taidegraafikko]], joka teki etenkin [[litografia]]a ja [[puupiirros]]ta. Hän oli perustamassa [[Suomen Taidegraafikot]] ry:tä ja vaikutti kurssiateljeensa kautta tulevaan taidegraafikkopolveen. Tuhka oli myös innokas taidegrafiikan puolesta puhuja ja valistaja.
'''Aukusti Tuhka''' (vuoteen 1920 '''August Tuhkanen'''; [[15. syyskuuta]] [[1895]] [[Viipuri]] – [[26. heinäkuuta]] [[1973]] [[Helsinki]]) oli [[taidegraafikko]], joka teki etenkin [[litografia|litografioita]] ja [[puupiirros|puupiirroksia]]. Hän oli perustamassa [[Suomen Taidegraafikot]] ry:tä ja vaikutti kurssiateljeensa kautta tulevaan taidegraafikkopolveen. Tuhka oli myös innokas taidegrafiikan puolestapuhuja ja valistaja.


==Elämä ja ura==
==Elämä ja ura==
Tuhkan vanhemmat olivat ajuri Matti Tuhkanen ja Wilhelmiina o.s. Koljonen. Tuhka kävi [[Viipurin taiteenystävien piirustuskoulu]]n 1909-1915. [[Turun piirustuskoulu]]ssa hän opiskeli vuosina 1917–1919.<ref>Willner-Rönnholm, s. 155. Viitattu 29.11.2009</ref> Hän piirsi runsaasti [[postikortti|postikortteja]] vuosina asuessaan Tampereella 1919-1920 ja jonkin verran myös myöhemmin. Hän harjoitti jatko-opintoja [[Tanska]]ssa [[Kööpenhamina]]ssa Kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -nimisessä oppilaitoksessa 1925 ja suoritti [[Saksa]]n valtion graafisen akatemian mestariluokan loppututkinnon 1936, ja opettajan loppututkinnon 1938. [[Talvisota|Talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodassa]] hän toimi TK-piirtäjänä sekä [[valokuvaaja]]na.
Tuhkan vanhemmat olivat ajuri Matti Tuhkanen ja Wilhelmiina o.s. Koljonen. Tuhka kävi [[Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulu]]n 1909–1915. [[Turun piirustuskoulu]]ssa hän opiskeli vuosina 1917–1919.<ref>Willner-Rönnholm, s. 155. Viitattu 29.11.2009</ref> Hän piirsi runsaasti [[postikortti|postikortteja]] asuessaan Tampereella vuosina 1919-1920 ja jonkin verran myös myöhemmin. Hän harjoitti jatko-opintoja [[Tanska]]ssa [[Kööpenhamina]]ssa Kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -nimisessä oppilaitoksessa 1925 ja suoritti [[Saksa]]n valtion graafisen akatemian mestariluokan loppututkinnon 1936, ja opettajan loppututkinnon 1938. [[Talvisota|Talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodassa]] hän toimi [[TK-komppania|TK-piirtäjänä]] sekä [[valokuvaaja|-valokuvaaja]]na.


Ennen sotia aloittaneiden suomalaisten puupiirtäjien esikuvia olivat [[Edvard Munch]] ja saksalainen [[ekspressionismi]]. Saksassa opiskeli muiden ohella Aukusti Tuhka, sillä Suomessa ei vielä opetettu puupiirrosta. Vasta vuonna 1947 Aukusti Tuhka alkoi pitää puupiirroskursseja [[Kuvataideakatemia|Suomen taideakatemian koulussa]]. Tuhka kuvasi erityisesti Suomen luontoa ja kansaa. Hänen työnsä taiteilijana vaikutti keskeisesti 1950-luvulla puupiirroksen ja litografian harrastuksen kasvuun.
Ennen sotia aloittaneiden suomalaisten puupiirtäjien esikuvia olivat [[Edvard Munch]] ja saksalainen [[ekspressionismi]]. Saksassa opiskeli muiden ohella Aukusti Tuhka, sillä Suomessa ei vielä opetettu puupiirrosta. Vasta vuonna 1947 Aukusti Tuhka alkoi pitää puupiirroskursseja [[Kuvataideakatemia|Suomen taideakatemian koulussa]]. Tuhka kuvasi erityisesti Suomen luontoa ja kansaa. Hänen työnsä taiteilijana vaikutti keskeisesti 1950-luvulla puupiirroksen ja litografian harrastuksen kasvuun.


Tuhka oli opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1949, 1950–1956 ja [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] 1947–1953. Ulkomailla hän opetti [[Kiina]]ssa [[Peking]]in taideakatemiassa ja [[Shanghai]]n taidekorkeakoulussa 1955–1956. Hänen opettajantyönsä (mm. Tuhkan Taidegrafiikan kurssiateljee 1958–1966) on ollut hyvin merkityksellistä myöhemmille graafikoille.
Tuhka oli opettajana [[Suomen Taideakatemian koulu|Suomen Taideakatemian koulussa]] 1947–1949, 1950–1956 ja [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa oppilaitoksessa]] 1947–1953. Ulkomailla hän opetti [[Kiina]]ssa [[Peking]]in taideakatemiassa ja [[Shanghai]]n taidekorkeakoulussa 1955–1956. Hänen opettajantyönsä (mm. Tuhkan Taidegrafiikan kurssiateljee 1958–1966) on ollut hyvin merkityksellistä myöhemmille graafikoille.


Tuhkan ensimmäinen näyttely oli [[Viipuri]]ssa 1912. Sen jälkeen hän osallistui [[Suomen Taiteilijain näyttely]]ihin useasti. Erityisen paljon hänellä oli näyttelyitä ulkomailla alkaen [[Moskova]]sta 1916. Tuhkan teoksia oli näytteillä muun muassa Kiinassa.
Tuhkan ensimmäinen näyttely oli [[Viipuri]]ssa 1912. Sen jälkeen hän osallistui [[Suomen Taiteilijain näyttely]]ihin useasti. Erityisen paljon hänellä oli näyttelyitä ulkomailla alkaen [[Moskova]]sta 1916. Tuhkan teoksia oli näytteillä muun muassa Kiinassa.


Tuhka oli Erva-Latvalan mainostoimiston palveluksessa ja suunnitteli muun muassa [[Paulig]]in mainontaa. Hän piirsi Valistuksen Eläintieteellisiä tauluja 1–5 ja 7. Hän sai tehtäväkseen suunnitella [[olympiasoihtu|olympiasoihdun]] ja soihtuviestin juoksijoille jaetun pronssisen muistoplakaatin. Soihdun varsi on visakoivua ja maljaosa hopeaa. Sen pituus on 60 cm.<ref>http://www.urheilumuseo.org/Nayttely/soihtu3.html</ref> Tuhka on piirtänyt myös [[Ypäjä]]n kunnan vaakunan 1949 ja tehnyt värielokuvan ''Folklivet i Tjöck'' yhdessä Arne Appelgrenin kanssa 1939.<ref>http://fms.sls.fi/fmi/xsl/fkakat/browserecord.xsl;jsessionid=25BD59837ABFA0031EF2ADF748469B63.cwpe1?-lay=www_detail&-recid=3444&-find=-find</ref>
Tuhka oli [[Erva-Latvala]]n mainostoimiston palveluksessa ja suunnitteli muun muassa [[Paulig]]in mainontaa. Hän piirsi Valistuksen Eläintieteellisiä tauluja 1–5 ja 7. Hän sai tehtäväkseen suunnitella vuoden 1952 [[olympiasoihtu|olympiasoihdun]] ja soihtuviestin juoksijoille jaetun pronssisen muistoplakaatin. Soihdun varsi on [[Visakoivu|visakoivua]] ja maljaosa hopeaa. Sen pituus on 60 cm.<ref>http://www.urheilumuseo.org/Nayttely/soihtu3.html</ref> Tuhka on piirtänyt myös [[Ypäjän vaakuna|Ypäjän kunnan vaakunan]] 1949 ja tehnyt värielokuvan ''Folklivet i Tjöck'' yhdessä Arne Appelgrenin kanssa 1939.<ref>http://fms.sls.fi/fmi/xsl/fkakat/browserecord.xsl;jsessionid=25BD59837ABFA0031EF2ADF748469B63.cwpe1?-lay=www_detail&-recid=3444&-find=-find{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>


Tuhka lahjoitti vuonna 1970 [[Tampereen yliopisto]]lle valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan alun perin lähinnä opetustarkoitukseen. Kokoelmasta on järjestetty näyttelyitä.<ref>http://web.archive.org/web/20050106015723/http://www.uta.fi/kirjasto/kasikirjoitusarkisto/tuhka.htm</ref>
Tuhka lahjoitti vuonna 1970 [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]lle valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan alun perin lähinnä opetustarkoitukseen. Kokoelmasta on järjestetty näyttelyitä.<ref>https://www12.uta.fi/kirjasto/kokoelmat/pdf/Tuhka.pdf {{Wayback|1=https://www12.uta.fi/kirjasto/kokoelmat/pdf/Tuhka.pdf |päiväys=20150223030520 }}</ref>


Tuhkan puoliso oli Ellen Elisabeth o.s. Planting (1892-1976).
Tuhkan puoliso oli Ellen Elisabeth o.s. Planting (1892–1976).


==Tuotanto==
==Tuotanto==
⚫
[[Tiedosto:Ypäjä.vaakuna.svg|pienoiskuva|150px|Tuhkan suunnittelema [[Ypäjä]]n kunnanvaakuna.]]
⚫
Aukusti Tuhkan tuotanto voidaan jakaa kahteen päävaiheseen. Ensimmäinen vaihe alkaa 1910-luvulta ja jatkuu sota-aikaan. Myöhäistuotanto alkaa 1940-luvun lopulta ja päättyy 1960-luvulle. (Ahlgren et al. s.15-43).
[[Tiedosto:TK-taiteilija SAukusti Tuhka piirtää.jpg|pienoiskuva|TK-piirtäjä Aukusti Tuhka luonnostelee eturintamassa elokuussa 1941.]]


⚫
Aukusti Tuhkan tuotanto voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen. Ensimmäinen vaihe alkaa 1910-luvulta ja jatkuu sota-aikaan. Myöhäistuotanto alkaa 1940-luvun lopulta ja päättyy 1960-luvulle.<ref>Ahlgren ym. s. 15–43.</ref>
⚫
Valtaosa 1910- ja 1920-lukujen teoksista on käyttögrafiikkaa, [[kuvitus]]töitä, piirustuksia ja [[öljymaalaus|öljymaalauksia]]. Ensimmäinen selkeä graafinen kokonaisuus on romaanin kuvitustyö vuodelta 1931 [[Heikki Toppila]]n romaaniin Päästä meitä pahasta. [[Leipzig]]in matkan (1936) jälkeen Tuhka suuntautui käyttögrafiikasta kohti taidegrafiikkaa. Useat työt vuodelta 1936 ovat puupiirroksia. Avainteoksina Tuhkan sotia edeltävään taiteeseen ovat kuvitukset [[Juhani Aho]]n Panu-kirjaan. Tuhkaa kiinnosti myös [[lappi]]-aihe ja [[revontulet]]. Puupiirtäjä-teemaa Tuhka käsitteli useammassa teksessaan. [[Evakko]]-teemaan Tuhka syventyi vuosina 1939-1942. Valo oli Aukusti Tuhkalle sisällöllinen ja symbolinen elementti. Tuhkan töissä näkyy myös sota-teema partioineen ja sotilaineen. (Ahlgren et al. s.15-32).


⚫
Valtaosa 1910- ja 1920-luvun teoksista on käyttögrafiikkaa, [[kuvitus]]töitä, piirustuksia ja [[öljymaalaus|öljymaalauksia]]. Ensimmäinen selkeä graafinen kokonaisuus on romaanin kuvitustyö vuodelta 1931 [[Heikki Toppila]]n romaaniin ''Päästä meitä pahasta''. [[Leipzig]]in matkan (1936) jälkeen Tuhka suuntautui käyttögrafiikasta kohti taidegrafiikkaa. Useat työt vuodelta 1936 ovat puupiirroksia. Avainteoksina Tuhkan sotia edeltävään taiteeseen ovat kuvitukset [[Juhani Aho]]n ''[[Panu (romaani)|Panu]]''-kirjaan. Tuhkaa kiinnosti myös [[Lappi]]-aihe ja [[revontulet]]. Puupiirtäjä-teemaa Tuhka käsitteli useammassa teoksessaan. [[Evakko]]-teemaan Tuhka syventyi vuosina 1939–1942. Valo oli Aukusti Tuhkalle sisällöllinen ja symbolinen elementti. Tuhkan töissä näkyy myös sota-teema partioineen ja sotilaineen.<ref>Ahlgren ym. s. 15–32.</ref>
Sota-aikana Aukusti Tuhka oli armeijan palveluksessa taiteilijana. Sota-aika hallitsi hänen teoksiaan vuosina 1939-1944. Tuhkan tehtäviin kuului [[rintama]]piirtäjänä toimiminen, [[valokuvaus]] ja [[elokuva]]us. Maisemissaan Tuhka teki synkkiä dokumenttejä sodan jäljistä, mutta töissään hän toisaalta myös ylisti sankaruutta. (Ahlgren et al. s.53-63).


Sota-aikana Aukusti Tuhka oli armeijan palveluksessa taiteilijana. Sota-aihepiiri hallitsi hänen teoksiaan vuosina 1939–1944. Tuhkan tehtäviin kuului [[rintama]]piirtäjänä toimiminen, [[valokuvaus]] ja [[elokuva]]us. Maisemissaan Tuhka teki synkkiä dokumentteja sodan jäljistä, mutta töissään hän toisaalta myös ylisti sankaruutta.<ref>Ahlgren ym. s. 53–63.</ref> [[Jatkosota|Jatkosodan]] puhjettua vuonna 1941 hänet kutsuttiin [[tiedotuskomppania]]n TK-kuvittajaksi koodinimellä TK G18. Hän luonnosteli tuolloin kuvia [[Talvisota|talvisodan]] tunnetuista taistelupaikoista. Hän toteutti näiden luonnosten pohjalta yli 20 vuotta myöhemmin [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] tilauksesta kolme suurta öljymaalausta, ''Taipale'' (1962), ''Kollaanjoki'' (1964) ja ''Summa'' (1965), jotka sijoitettiin KOP:n pääkonttorin henkilökunnan ruokalaan.<ref>Juha Ilvas: ''Kansallistaidetta – Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa'', s. 40, 148. Kansallis-Osake-Pankki, Helsinki 1989.</ref>
⚫
Sotien jälkeen Aukusti Tuhka syventyi grafiikassaan Lapin maisemiin ja teki aiheesta n. 150 grafiikan lehteä (1946-1968). Hän myös maalasi jonkin verran aihetta. Vuosina 1957-1966 Tuhka teki vain vähän grafiikkaa, koska hän keskittyi suuriin tilaustöihin [[Yhtyneet Paperitehtaat|Yhtyneille Paperitehtaille]] ja [[Veikkaus Oy]]:lle. 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alun Euroopan matkojen pohjalta Tuhka teki jonkin verran grafiikkaa. Kiinan matkalla Tuhka teki tussipiirustuksia ja näiden pohjalta myöhemmin litoja. Aukusti Tuhkan töissä näkyy Kiinan matkan jälkeen vaikutuksia kiinalaisesta [[tussimaalaus]]tekniikasta. [[Informalismi|Informalistista]] ilmaisua Tuhka kokeili 1968-1969 [[akvarelli]]laveerauksissaan. (Ahlgren et al. s.33-43).

⚫
Sotien jälkeen Aukusti Tuhka syventyi grafiikassaan Lapin maisemiin ja teki aiheesta n. 150 grafiikan lehteä (1946–1968). Hän myös maalasi jonkin verran aihetta. Vuosina 1957–1966 Tuhka teki vain vähän grafiikkaa, koska hän keskittyi suuriin tilaustöihin [[Yhtyneet Paperitehtaat|Yhtyneille Paperitehtaille]] ja [[Veikkaus (entinen yritys)|Veikkaus Oy]]:lle. 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alun Euroopan matkojen pohjalta Tuhka teki jonkin verran grafiikkaa. Kiinan matkalla Tuhka teki tussipiirustuksia ja näiden pohjalta myöhemmin litoja. Aukusti Tuhkan töissä näkyy Kiinan matkan jälkeen vaikutuksia kiinalaisesta [[tussimaalaus]]tekniikasta. [[Informalismi|Informalistista]] ilmaisua Tuhka kokeili 1968–1969 [[akvarelli]]laveerauksissaan.<ref>Ahlgren ym. s. 33–43.</ref>


==Palkinnot ja tunnustukset==
==Palkinnot ja tunnustukset==
Rivi 45: Rivi 48:
*[[Pro Finlandia]] 1953
*[[Pro Finlandia]] 1953
*[[Professori]]n arvonimi 1960
*[[Professori]]n arvonimi 1960
*Valtion taiteilijaeläke 1961
*Valtion taiteilijaeläke 1961
*Kiinan taideakatemian professori h.c. 1956
*Kiinan taideakatemian professori h.c. 1956
*Suomen kuvataidejärjestöjen keskusliiton kunniajäsen 1958
*Suomen kuvataidejärjestöjen keskusliiton kunniajäsen 1958
Rivi 53: Rivi 56:


==Luottamustoimia==
==Luottamustoimia==
*Suomen Taidegraafikot ry:n perustajajäsen ja johtokunnan jäsen 1946-1956
*Suomen Taidegraafikot ry:n perustajajäsen ja johtokunnan jäsen 1946–1956
*Suomen Taidepiirtäjäin Liiton perustajajäsen ja puheenjohtaja 1945-1947, 1949-51
*Suomen Taidepiirtäjäin Liiton perustajajäsen ja puheenjohtaja 1945–1947, 1949–51
*Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton johtokunnan jäsen 1947-1953 ja puheenjohtaja 1953-56
*Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton johtokunnan jäsen 1947–1953 ja puheenjohtaja 1953–56
*Suomen Taideakatemian isännistön jäsen 1953-1956
*Suomen Taideakatemian isännistön jäsen 1953–1956
*Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja johtokunnan jäsen 1954-1956
*Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja johtokunnan jäsen 1954–1956


==Kirjallinen tuotanto==
==Kirjallinen tuotanto==
Rivi 65: Rivi 68:


==Lähteet==
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
⚫
*[http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=13103 Ateneumin taidemuseo: Suomalainen puupiirros ja linopiirros]
⚫
*[http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/aineistoja/grafiikkabobliografia/ Jyväskylän yliopisto: Suomen grafiikkaa käsitteleviä artikkeleita ja monografioita vuoteen 2000 mennessä]
*Facta {{Selvennä}}
*Facta {{Selvennä}}
*Aukusti Tuhka, työryhmä: Lauri Ahlgren ym., 1995. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Erkki Anttonen, Patrik Nyberg, Elina Räsänen, Jyri Lehtonen ym.,1995.
*Aukusti Tuhka, työryhmä: Lauri Ahlgren ym., 1995. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Erkki Anttonen, Patrik Nyberg, Elina Räsänen, Jyri Lehtonen ym.,1995.
*{{Lehtiviite | Tekijä =Lehtonen Jyri | Otsikko =Aukusti Tuhka 100 vuotta - Apollon 11. postikortin päivien taiteilija | Julkaisu =Postikorttilehti Apollo | Vuosi =1995 | Numero =1 | Sivut = | www = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä =Lehtonen, Jyri | Otsikko =Aukusti Tuhka 100 vuotta - Apollon 11. postikortin päivien taiteilija | Julkaisu =Postikorttilehti Apollo | Vuosi =1995 | Numero =1 | Sivut = | www = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä =Lehtonen Jyri | Otsikko =Aukusti Tuhka 100 vuotta - postikortteja osa II | Julkaisu =Postikorttilehti Apollo | Vuosi =1995 | Numero =2 | Sivut = | www = }}
*{{Lehtiviite | Tekijä =Lehtonen, Jyri | Otsikko =Aukusti Tuhka 100 vuotta - postikortteja osa II | Julkaisu =Postikorttilehti Apollo | Vuosi =1995 | Numero =2 | Sivut = | www = }}
* Margareta Willner-Rönnholm, Taidekoulun arkea ja unelmia, Turun Piirustuskoulu 1830–1981, Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo 1996. ISBN 951-595-025-2
* Willner-Rönnholm, Margareta: ''Taidekoulun arkea ja unelmia. Turun Piirustuskoulu 1830–1981.'' Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo 1996. ISBN 951-595-025-2

===Internet===
⚫
* [https://web.archive.org/web/20070610014148/http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=13103 Ateneumin taidemuseo: Suomalainen puupiirros ja linopiirros] (Arkistoitu versio)
⚫
* [http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/aineistoja/grafiikkabobliografia/ Jyväskylän yliopisto: Suomen grafiikkaa käsitteleviä artikkeleita ja monografioita vuoteen 2000 mennessä]

=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{Viitteet}}


==Kirjallisuutta==
==Kirjallisuutta==
Rivi 85: Rivi 92:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=474&year=1900 Aukusti Tuhka taiteilijamatrikkelissa]
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/ennen-vuotta-1900-syntyneet.html?artist=474&year=1900 Aukusti Tuhka taiteilijamatrikkelissa]
* [http://www.tuhka.fi Tuhkan kotisivut]
* [http://tuhka.fi/index.html Tuhkan kotisivut]
* [http://tuhka.fi/postcards.html Tuhkan piirtämiä postikortteja]
* [http://www.taidesalmela.fi/taide/art_tuhka_aukusti.shtml Tuhkan teoksia Salmelan taidekodin sivulla]
* [http://www.taidesalmela.fi/taide/art_tuhka_aukusti.shtml Tuhkan teoksia Salmelan taidekodin sivulla]
* [http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&action=gen&si=http%3A%2F%2Fwww.muusa.net%2FE39.Actor_AB671EA7-B15B-4E89-A323-9CFD4BEB54A1 Aukusti Tuhkan teoksia Valtion taidemuseossa]
* [http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&action=gen&si=http%3A%2F%2Fwww.muusa.net%2FE39.Actor_AB671EA7-B15B-4E89-A323-9CFD4BEB54A1 Aukusti Tuhkan teoksia Valtion taidemuseossa]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}
* [http://marikki.fng.fi/bibliografia/bibliografiat.php?res=AQTB2LuNAAAAMQ%3D%3D&history=AQTB2NpgAAAAHg%3D%3D%3BAR0ZeMxmAAAAAA%3D%3D%3BAQTB2MfCAAAAFA%3D%3D%3BAQTB2a2eAAAAAw%3D%3D%3BAQTB2LuNAAAAMQ%3D%3D Suomen kuvataiteen bibliografia]
* {{Kansallisbiografia | id=1355 | nimi=Tuhka, Aukusti (1895–1973). | tekijä=Anttonen, Erkki | ajankohta=30.7.2007 }}
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/904174?page=32 Puun, kiven ja kuparin taidetta. Taiteilija A. Tuhka kertoo nykyaikaisen graafillisen taiteen työmenetelmistä ja opiskelutavoista Leipzigin kuuluisassa graafillisessa taideakatemiassa, Suomen Kuvalehti, 24.04.1937, nro 17, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]



{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{DEFAULTSORT:Tuhka, Aukusti}}
{{AAKKOSTUS:Tuhka, Aukusti}}


[[Luokka:Suomalaiset taidegraafikot]]
[[Luokka:Suomalaiset taidegraafikot]]
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Suomalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]
[[Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet]]
[[Luokka:Taiteilijaprofessorit]]
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1973 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1973 kuolleet]]

Nykyinen versio 23. maaliskuuta 2024 kello 15.47

Aukusti Tuhka
Aukusti Tuhka 1960-luvun alussa.
Aukusti Tuhka 1960-luvun alussa.
Henkilötiedot
Syntynyt15. syyskuuta 1895
Viipuri, Suomi
Kuollut26. heinäkuuta 1973 (77 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala taidegrafiikka, puupiirros, litografia, kuvitus
Palkinnot

Pro Finlandia 1953

Aukusti Tuhka (vuoteen 1920 August Tuhkanen; 15. syyskuuta 1895 Viipuri – 26. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli taidegraafikko, joka teki etenkin litografioita ja puupiirroksia. Hän oli perustamassa Suomen Taidegraafikot ry:tä ja vaikutti kurssiateljeensa kautta tulevaan taidegraafikkopolveen. Tuhka oli myös innokas taidegrafiikan puolestapuhuja ja valistaja.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkan vanhemmat olivat ajuri Matti Tuhkanen ja Wilhelmiina o.s. Koljonen. Tuhka kävi Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulun 1909–1915. Turun piirustuskoulussa hän opiskeli vuosina 1917–1919.[1] Hän piirsi runsaasti postikortteja asuessaan Tampereella vuosina 1919-1920 ja jonkin verran myös myöhemmin. Hän harjoitti jatko-opintoja Tanskassa Kööpenhaminassa Kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -nimisessä oppilaitoksessa 1925 ja suoritti Saksan valtion graafisen akatemian mestariluokan loppututkinnon 1936, ja opettajan loppututkinnon 1938. Talvi- ja jatkosodassa hän toimi TK-piirtäjänä sekä -valokuvaajana.

Ennen sotia aloittaneiden suomalaisten puupiirtäjien esikuvia olivat Edvard Munch ja saksalainen ekspressionismi. Saksassa opiskeli muiden ohella Aukusti Tuhka, sillä Suomessa ei vielä opetettu puupiirrosta. Vasta vuonna 1947 Aukusti Tuhka alkoi pitää puupiirroskursseja Suomen taideakatemian koulussa. Tuhka kuvasi erityisesti Suomen luontoa ja kansaa. Hänen työnsä taiteilijana vaikutti keskeisesti 1950-luvulla puupiirroksen ja litografian harrastuksen kasvuun.

Tuhka oli opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1949, 1950–1956 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa 1947–1953. Ulkomailla hän opetti Kiinassa Pekingin taideakatemiassa ja Shanghain taidekorkeakoulussa 1955–1956. Hänen opettajantyönsä (mm. Tuhkan Taidegrafiikan kurssiateljee 1958–1966) on ollut hyvin merkityksellistä myöhemmille graafikoille.

Tuhkan ensimmäinen näyttely oli Viipurissa 1912. Sen jälkeen hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin useasti. Erityisen paljon hänellä oli näyttelyitä ulkomailla alkaen Moskovasta 1916. Tuhkan teoksia oli näytteillä muun muassa Kiinassa.

Tuhka oli Erva-Latvalan mainostoimiston palveluksessa ja suunnitteli muun muassa Pauligin mainontaa. Hän piirsi Valistuksen Eläintieteellisiä tauluja 1–5 ja 7. Hän sai tehtäväkseen suunnitella vuoden 1952 olympiasoihdun ja soihtuviestin juoksijoille jaetun pronssisen muistoplakaatin. Soihdun varsi on visakoivua ja maljaosa hopeaa. Sen pituus on 60 cm.[2] Tuhka on piirtänyt myös Ypäjän kunnan vaakunan 1949 ja tehnyt värielokuvan Folklivet i Tjöck yhdessä Arne Appelgrenin kanssa 1939.[3]

Tuhka lahjoitti vuonna 1970 Tampereen yliopistolle valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan alun perin lähinnä opetustarkoitukseen. Kokoelmasta on järjestetty näyttelyitä.[4]

Tuhkan puoliso oli Ellen Elisabeth o.s. Planting (1892–1976).

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuhkan suunnittelema Ypäjän kunnanvaakuna.
TK-piirtäjä Aukusti Tuhka luonnostelee eturintamassa elokuussa 1941.

Aukusti Tuhkan tuotanto voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen. Ensimmäinen vaihe alkaa 1910-luvulta ja jatkuu sota-aikaan. Myöhäistuotanto alkaa 1940-luvun lopulta ja päättyy 1960-luvulle.[5]

Valtaosa 1910- ja 1920-luvun teoksista on käyttögrafiikkaa, kuvitustöitä, piirustuksia ja öljymaalauksia. Ensimmäinen selkeä graafinen kokonaisuus on romaanin kuvitustyö vuodelta 1931 Heikki Toppilan romaaniin Päästä meitä pahasta. Leipzigin matkan (1936) jälkeen Tuhka suuntautui käyttögrafiikasta kohti taidegrafiikkaa. Useat työt vuodelta 1936 ovat puupiirroksia. Avainteoksina Tuhkan sotia edeltävään taiteeseen ovat kuvitukset Juhani Ahon Panu-kirjaan. Tuhkaa kiinnosti myös Lappi-aihe ja revontulet. Puupiirtäjä-teemaa Tuhka käsitteli useammassa teoksessaan. Evakko-teemaan Tuhka syventyi vuosina 1939–1942. Valo oli Aukusti Tuhkalle sisällöllinen ja symbolinen elementti. Tuhkan töissä näkyy myös sota-teema partioineen ja sotilaineen.[6]

Sota-aikana Aukusti Tuhka oli armeijan palveluksessa taiteilijana. Sota-aihepiiri hallitsi hänen teoksiaan vuosina 1939–1944. Tuhkan tehtäviin kuului rintamapiirtäjänä toimiminen, valokuvaus ja elokuvaus. Maisemissaan Tuhka teki synkkiä dokumentteja sodan jäljistä, mutta töissään hän toisaalta myös ylisti sankaruutta.[7] Jatkosodan puhjettua vuonna 1941 hänet kutsuttiin tiedotuskomppanian TK-kuvittajaksi koodinimellä TK G18. Hän luonnosteli tuolloin kuvia talvisodan tunnetuista taistelupaikoista. Hän toteutti näiden luonnosten pohjalta yli 20 vuotta myöhemmin Kansallis-Osake-Pankin tilauksesta kolme suurta öljymaalausta, Taipale (1962), Kollaanjoki (1964) ja Summa (1965), jotka sijoitettiin KOP:n pääkonttorin henkilökunnan ruokalaan.[8]

Sotien jälkeen Aukusti Tuhka syventyi grafiikassaan Lapin maisemiin ja teki aiheesta n. 150 grafiikan lehteä (1946–1968). Hän myös maalasi jonkin verran aihetta. Vuosina 1957–1966 Tuhka teki vain vähän grafiikkaa, koska hän keskittyi suuriin tilaustöihin Yhtyneille Paperitehtaille ja Veikkaus Oy:lle. 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alun Euroopan matkojen pohjalta Tuhka teki jonkin verran grafiikkaa. Kiinan matkalla Tuhka teki tussipiirustuksia ja näiden pohjalta myöhemmin litoja. Aukusti Tuhkan töissä näkyy Kiinan matkan jälkeen vaikutuksia kiinalaisesta tussimaalaustekniikasta. Informalistista ilmaisua Tuhka kokeili 1968–1969 akvarellilaveerauksissaan.[9]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ensimmäinen palkinto Suomen Taidegraafikoiden grafiikkakilpailussa 1946
  • Pro Finlandia 1953
  • Professorin arvonimi 1960
  • Valtion taiteilijaeläke 1961
  • Kiinan taideakatemian professori h.c. 1956
  • Suomen kuvataidejärjestöjen keskusliiton kunniajäsen 1958
  • Taidepiirtäjäliitto Grafian Albert Gebhard -mitali N:o 5 1963
  • Wiipurilaisen osakunnan kunniajäsen 1964
  • Suomen Taidegraafikkojen kunniajäsen 1973

Luottamustoimia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen Taidegraafikot ry:n perustajajäsen ja johtokunnan jäsen 1946–1956
  • Suomen Taidepiirtäjäin Liiton perustajajäsen ja puheenjohtaja 1945–1947, 1949–51
  • Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton johtokunnan jäsen 1947–1953 ja puheenjohtaja 1953–56
  • Suomen Taideakatemian isännistön jäsen 1953–1956
  • Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja johtokunnan jäsen 1954–1956

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Taidegrafiikka. Tekniikkaa ja tekijöitä. Toim. Aukusti Tuhka. Porvoo-Helsinki WSOY 1957.
  • Viipuri tänään. Kustannusosakeyhtiö Kivi 1954.
  • Luonnoksia Lapista. Satakunnan Kivipaino 1955.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Facta selvennä
  • Aukusti Tuhka, työryhmä: Lauri Ahlgren ym., 1995. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Erkki Anttonen, Patrik Nyberg, Elina Räsänen, Jyri Lehtonen ym.,1995.
  • Lehtonen, Jyri: Aukusti Tuhka 100 vuotta - Apollon 11. postikortin päivien taiteilija. Postikorttilehti Apollo, 1995, nro 1.
  • Lehtonen, Jyri: Aukusti Tuhka 100 vuotta - postikortteja osa II. Postikorttilehti Apollo, 1995, nro 2.
  • Willner-Rönnholm, Margareta: Taidekoulun arkea ja unelmia. Turun Piirustuskoulu 1830–1981. Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo 1996. ISBN 951-595-025-2

Internet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Willner-Rönnholm, s. 155. Viitattu 29.11.2009
  2. ↑ http://www.urheilumuseo.org/Nayttely/soihtu3.html
  3. ↑ http://fms.sls.fi/fmi/xsl/fkakat/browserecord.xsl;jsessionid=25BD59837ABFA0031EF2ADF748469B63.cwpe1?-lay=www_detail&-recid=3444&-find=-find[vanhentunut linkki]
  4. ↑ https://www12.uta.fi/kirjasto/kokoelmat/pdf/Tuhka.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Ahlgren ym. s. 15–43.
  6. ↑ Ahlgren ym. s. 15–32.
  7. ↑ Ahlgren ym. s. 53–63.
  8. ↑ Juha Ilvas: Kansallistaidetta – Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 40, 148. Kansallis-Osake-Pankki, Helsinki 1989.
  9. ↑ Ahlgren ym. s. 33–43.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aukusti Tuhka: Piirustuksia ja grafiikkaa.
  • Lindström, Aune, 1974. Aukusti Tuhka 1895-1973. Eripainos Kalevalaseuran vuosikirjasta n:o 54/1974. Helsinki.
  • Valkonen Anne, Aukusti Tuhka, Taide-lehti 1975 :2 II
  • Laajoki Liisa, Taiteilija-käsityöläinen Aukusti Tuhka taidegrafiikan yhteistyöhuonekäytännön rakentajana. Keskellä marginaalia, taidehistoriallisia tutkimuksia 33. Taidehistorian seura 2006.
  • Anttonen Erkki, Kansallista vai modernia, taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää. Valtion taidemuseo 2006.
  • Aukusti Tuhka. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Jyri Lehtonen, Erkki Anttonen, Patrik Nyberg ja Elina Räsänen. Jyväskylä 1995.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aukusti_Tuhka&oldid=22278655”