Ero sivun ”Herkepaeus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pieni muokkaus.
Lisätty tietoa ja lähde.
Rivi 45: Rivi 45:
* Alexander Wilhelm Herkepaeus (1788-1837), Korpilahden kappalainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/547|nimeke=Herkepaeus, Alexander Wilhelm (1788-1837)|julkaisu=kansallisbiografia.fi|ajankohta=Julkaistu 11.1.2017|julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|viitattu=2024-05-01}}</ref>
* Alexander Wilhelm Herkepaeus (1788-1837), Korpilahden kappalainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/547|nimeke=Herkepaeus, Alexander Wilhelm (1788-1837)|julkaisu=kansallisbiografia.fi|ajankohta=Julkaistu 11.1.2017|julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|viitattu=2024-05-01}}</ref>
* Per Olof Herkepé (1772-1855), postimestari<ref name=":2" />
* Per Olof Herkepé (1772-1855), postimestari<ref name=":2" />
* Birger Johan Herkepé (1787-1858), postitarkastaja<ref name=":2" />
* Birger Johan Herkepé (1787-1858), hovimajoitusmestari, postitarkastaja<ref name=":2" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Walden_nr_1708#TAB_25|nimeke=Von Walden nr 1708 - Adelsvapen-Wiki|julkaisu=www.adelsvapen.com|viitattu=2024-05-01}}</ref>
* Olog Georg August Herkepé (1817-1870), komentaja, Ruotsin merisotakoulun johtaja<ref name=":2" />
* Olog Georg August Herkepé (1817-1870), komentaja, Ruotsin merisotakoulun johtaja<ref name=":2" />


Versio 2. toukokuuta 2024 kello 00.22

Herkepaeus (Härkäpää ja Herkepé) oli tunnettu ja laaja suomalainen rälssi- ja pappissuku.[1][2][3][4]

Suvun sinetti

Suvun sinetissä oli häränpääkuvio, jonka sisällä oli palkki ja kolmetähteä.[5]

Suku

Suvun oletetaan olevan kotoisin Perjanasta.[4]

Suvun varhainen jäsen on Ericus Mattahei Härkäpää, joka toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ja Viipurin piispana. Härkäpää oli opiskellut Rostockin yliopistossa. Härkäpää oli Ruotsin kuningas Juhana III:n suosiossa ja häntä on luonnehdittu ensimmäiseksi suomalaiseksi humanistirunoilijaksi, joka harrasti renessanssihumanismia.[6]

Suvun varhainen jäsen on 1500-luvun puolivälissä elänyt Lars Persson Herkepaeus, joka toimi Viipurin raatimiehinä ja porvarina. Hän omisti Rakkolan tilan Viipurin pitäjässä, joka nautti rälssitilana verovapautta.

Lars Persson Herkepaeuksen poika oli kirkkoherra Per Laurentius Herkepaeus ( myöh. latinankielinen nimi Petrus Laurentii Herkepaeus), joka toimi Viipurin linnan, Siikaniemen ja Taipalsaaren kirkkoherrana. Petrus Laurentii Herkepaeus oli Taipaleen kartanon isäntä ja Rakkolan rälssitilan omistaja. Taipaleen kartano oli entinen kuninkaankartano, joka majoitti Ruotsin armeijan sotaväkeä.[5][7][8]

Taipalsaaren kirkkoherran virka kuului useiden sukupolvien ajan Herkepaues-suvulla. Taipalsaari kuului tuolloin Viipurin linnalääniin.[4]

Suku haarautui hämäläiseen sukuhaaraan. Suvun jäseniä esiintyi Hauholla 1600-luvulta lähtien. Heistä moni toimi Hauhon kirkkoherroina useiden sukupolvien ajan.[9][4]

Anders Gottlieb Herkepaeus perusti Tankebyggaordenin runoilija, kanslianeuvos Carl Friedrich Eckleffin kanssa vuonna 1753. Uuden kirjallisuusseuran jäseniä olivat kreivi Gustaf Philip Creutz, runoilija, kanslianeuvos Gustaf Fredrik Gyllenborg ja Ruotsin ensimmäinen feministi, runoilija Hedvig Charlotta Nordenflycht.[4][10]

Upseeri Per Olof Herkepé vartioi juuri vangittua Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfia, kun Ruotsissa suoritettiin vallankaappaus vuonna 1809. Herkepé oli Johan Georg de la Grangen seurassa, kun Ruotsi toimitti ehdotuksen rauhansopimuksesta Ranskan joukoille. Herkepé ja de la Grange luovuttivat kirjeen marsalkka Jean-Baptiste Jules Bernadottelle, joka ehdotti kirjeen viemistä Ranskan keisari Napoleonille. Herkepé oli seurueen jäsen, kun entinen Ruotsin kuningas vieraili Saksassa.[4][11]

Suvun Suomen-haaran viimeinen edustaja mieslinjan kautta oli kappalainen Alexander Herkepaeus, joka menehtyi vuonna 1837.[1][4]

Suvun Ruotsin-haaran jäseniä on mainittu 1800-luvun loppupuolella. 1700-luvulta lähtien sukunimi kirjoitettiin Herkepé-muodossa Ruotsissa.[1][4]

Suomen presidentti Lauri Kristian Relander ja Cygnaeus-suku kuuluvat sukuun naislinjojen kautta. Sukupiiriin kuuluvat piispa Jakob Tengström, taloustieteilijä Anders Chydenius, Suomen kansakoulun isä Uno Cygnaeus, runoilija Johan Ludvid Runeberg ja kirjailija Fredrika Runeberg.[1]

Suvun jäseniä

  • Ericus Matthaei Härkäpää (k. 1578 Viipuri) Viipurin piispa, Turun katedraalikoulun rehtori
  • Andreas Laurentii Härkäpää, (k. 1577) Hattulan kirkkoherra[12]
  • Henricus Stephani Herkäpaeus (k. 1584) Espoon kirkkoherra[9]
  • Lars Persson Herkepaeus, Viipurin raatimies, kauppias
  • Petrus Laurentii Herkepaeus, Viipurin linnan, Siikaniemen ja Taipalsaaren kirkkoherra
  • Laurentius Petri Herkepaeus Taipalsaaren kirkkoherra ja valtiopäivämies[13]
  • Johan Herkepaeus, Joutsenon ensimmäinen kirkkoherra[13]
  • Laurentius Laurentii Herkepaeus, Taipalsaaren kirkkoherra[14]
  • Anders Herkepaeus, Pälkjärven kirkkoherra[14]
  • Petrus Laurentii Herkepaeus, Pielisjärven kirkkoherra, rovasti[15]
  • Kristian Herkepaeus, kauppakollegion kanneviskaali[15]
  • Per Herkepaeus (1691-1764), valtiopäivämies, Enköpingin pormestari, Uppsalan oikeuspormestari[3]
  • Anders Gottlieb Herkepaeus (1728-1787), valtiopäivämies, Nådendalin pormestari, Tankebyggaordenin perustaja[3]
  • Erik Johan Herkepaeus (1738-1808), postimestari[3]
  • Alexander Wilhelm Herkepaeus (1788-1837), Korpilahden kappalainen[16]
  • Per Olof Herkepé (1772-1855), postimestari[4]
  • Birger Johan Herkepé (1787-1858), hovimajoitusmestari, postitarkastaja[4][17]
  • Olog Georg August Herkepé (1817-1870), komentaja, Ruotsin merisotakoulun johtaja[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Arja Linnavuori: Huomattava Viipurin Thomas: Herkepaeus-suvun historiaa. Helsinki: Arja Linnavuori, 2007. ISBN 978-952-92-1874-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2024).
  2. ↑ Tiina Miettinen: Herkepaeus-suvun naisia 1600-luvulta, s. 628–629. Hauho-seura, 2009. ISBN 978-952-92-5778-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2024).
  3. ↑ a b c d Herkepaeus - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 1.5.2024.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k Herkepæus, släkt sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2024.
  5. ↑ a b Lars Persson Herkepaeus ja Margareta Perintytär karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  6. ↑ Väänänen, Kyösti: Härkäpää, Ericus Matthaei (K 1578) kansallisbiografia.fi. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  7. ↑ Petrus Laurentii Herkepaeus ja N. N. karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  8. ↑ Petrus Laurentiin sinetti 1588 Europeana Heraldica.
  9. ↑ a b Väänänen, Kyösti: Herkäpaeus, Henricus Stephani (K 1584) kansallisbiografia.fi. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  10. ↑ Carl Friedrich Eckleff sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2024.
  11. ↑ Johan Georg de la Grange sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2024.
  12. ↑ Väänänen, Kyösti: Härkäpää, Andreas Laurentii (K 1577) kansallisbiografia.fi. 19.1.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  13. ↑ a b Laurentius Petri Herkepaeus ja Margareta Laurintytär karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  14. ↑ a b Laurentius Laurentii Herkepaeus ja Anna Samuelintytär Cröell karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  15. ↑ a b Petrus Laurentii Herkepaeus ja Lastika Laurintytär Kortelainen karin.kapsi.fi. Viitattu 1.5.2024.
  16. ↑ Herkepaeus, Alexander Wilhelm (1788-1837) kansallisbiografia.fi. Julkaistu 11.1.2017. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.5.2024.
  17. ↑ Von Walden nr 1708 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 1.5.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herkepaeus&oldid=22362512”