Ero sivun ”Erkki Rekimies” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuolinpäivämäärä, hautaviite; muita ura- ja henkilötietoja SKS matrikkelista |
|||
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Merja Otava - Erkki Rekimies - Tove Jansson.jpg|thumb|Vuoden 1962 H. C. Andersen -palkitut [[Merja Otava]] (vas.), Erkki Rekimies ja [[Tove Jansson]].]] |
[[File:Merja Otava - Erkki Rekimies - Tove Jansson.jpg|thumb|Vuoden 1962 H. C. Andersen -palkitut [[Merja Otava]] (vas.), Erkki Rekimies ja [[Tove Jansson]].]] |
||
'''Erkki Vilho Kalevi Rekimies''' ([[21. marraskuuta]] [[1923]] [[Kouvola]] |
'''Erkki Vilho Kalevi Rekimies''' ([[21. marraskuuta]] [[1923]] [[Kouvola]] – [[14. toukokuuta]] [[1995]])<ref>Rekimies Erkki Vilho Kalevi, Kouvolan Vanha hautausmaa, Kouvola, osasto 03, rivi i0, hautapaikka 260a</ref> oli suomalainen lehtimies ja nuortenkirjojen kirjoittaja, joka tuli tunnetuksi [[romaani]]llaan Tapporahat ([[1959]]).<ref name="SKSreki">Suomen Kirjailijat 1945–1980, Rekimies, Erkki Vilho Kalevi, sivu 553, toimittajat Maija Hirvonen, Hannu Launonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki 1985</ref><ref name="tietokanta">[http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=9017 Suomen kirjailijat-tietokanta]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> |
||
Rekimiehen vanhemmat olivat Vilho Aleksanteri Rekimies ja Hilja Keidas. Rekimies työskenteli vuosina 1946–1952 toimittajana [[Sisämaa]]-, [[Lapin Kansa]]- ja [[Rovaniemi (lehti)|Rovaniemi]]-lehdissä ja hän oli [[freelance]]toimittajana radiossa 1948–1952 ja 1965–1967. Rekimies valmistui opettajaksi 1953 [[Jyväskylä]]n [[opettajaseminaari]]sta ja hän toimi sitten opettajana ja koulunjohtajana [[Kuusankoski|Kuusankoskella]] 1953–1975. Rekimies opetti myös suomen kieltä ja kirjallisuutta paikallisessa kansalaisopistossa ja hän kirjoitti kolumneja [[Kouvolan Sanomat]]-lehteen.<ref>[http://authorscalendar.info/rekimies.htm Books and Writers : Erkki (Vilho Kalevi) Rekimies (1923-1995)]</ref> |
Rekimiehen vanhemmat olivat varikonpäällikkö Vilho Aleksanteri Rekimies ja Hilja Keidas. Rekimies työskenteli vuosina 1946–1952 toimittajana [[Sisämaa]]-, [[Lapin Kansa]]- ja [[Rovaniemi (lehti)|Rovaniemi]]-lehdissä ja hän oli [[freelance]]toimittajana radiossa 1948–1952 ja 1965–1967. Rekimies tuli ylioppilaaksi [[Varkauden lukio|Varkauden yhteiskoulu]]sta vuonna 1947 ja valmistui opettajaksi 1953 [[Jyväskylä]]n [[opettajaseminaari]]sta ja hän toimi sitten opettajana ja koulunjohtajana [[Kuusankoski|Kuusankoskella]] 1953–1975. Rekimies opetti myös suomen kieltä ja kirjallisuutta paikallisessa kansalaisopistossa ja hän kirjoitti kolumneja [[Kouvolan Sanomat]]-lehteen.<ref>[http://authorscalendar.info/rekimies.htm Books and Writers : Erkki (Vilho Kalevi) Rekimies (1923-1995)] {{Wayback|1=http://authorscalendar.info/rekimies.htm |päiväys=20191118202844 }}</ref><ref name="SKSreki"/> |
||
Rekimies oli kirjoittajayhdistys Paltan johtokunnassa 1969–1972 ja Idän puheenjohtaja 1971–1973. Rekimiehen puoliso oli kirjailija [[Reetta Rekimies|Reetta Rakel Kaarina Rekimies]] (o.s. Sipinen) vuodesta 1949.<ref name="SKSreki"/> |
|||
== Teoksia ja novelleja == |
== Teoksia ja novelleja == |
||
| Rivi 29: | Rivi 31: | ||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Rekimies, Erkki}} |
{{AAKKOSTUS:Rekimies, Erkki}} |
||
[[Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat]] |
[[Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat]] |
||
Nykyinen versio 2. elokuuta 2024 kello 09.30
Erkki Vilho Kalevi Rekimies (21. marraskuuta 1923 Kouvola – 14. toukokuuta 1995)[1] oli suomalainen lehtimies ja nuortenkirjojen kirjoittaja, joka tuli tunnetuksi romaanillaan Tapporahat (1959).[2][3]
Rekimiehen vanhemmat olivat varikonpäällikkö Vilho Aleksanteri Rekimies ja Hilja Keidas. Rekimies työskenteli vuosina 1946–1952 toimittajana Sisämaa-, Lapin Kansa- ja Rovaniemi-lehdissä ja hän oli freelancetoimittajana radiossa 1948–1952 ja 1965–1967. Rekimies tuli ylioppilaaksi Varkauden yhteiskoulusta vuonna 1947 ja valmistui opettajaksi 1953 Jyväskylän opettajaseminaarista ja hän toimi sitten opettajana ja koulunjohtajana Kuusankoskella 1953–1975. Rekimies opetti myös suomen kieltä ja kirjallisuutta paikallisessa kansalaisopistossa ja hän kirjoitti kolumneja Kouvolan Sanomat-lehteen.[4][2]
Rekimies oli kirjoittajayhdistys Paltan johtokunnassa 1969–1972 ja Idän puheenjohtaja 1971–1973. Rekimiehen puoliso oli kirjailija Reetta Rakel Kaarina Rekimies (o.s. Sipinen) vuodesta 1949.[2]
Teoksia ja novelleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pahakurun aavesusi : seikkailukertomus ; kuv. A. Loponen. Otava 1954
- Hannu Rautapaita: kertomus Uuden maailman valloittajista. Otava 1955
- Suurten metsien vaeltaja : eläinkertomus ; kuv. Martti Santala. Otava 1956, 2. painos 1963
- Jouko Väkivahva ja Karvahousun pojat : tarina viikinkiajalta. Otava 1957
- Ukkoslaivueen kasvatti : seikkailukertomus. Poikien seikkailukirjasto 11. Otava 1958
- Tapporahat : tarina suden ajosta. Poikien seikkailukirjasto 21. Otava 1959, 2. korj. painos 1973, ilmestyi saksan kielellä nimellä Jagt den Wolf. Österreichischer Bundesverlag für Unterricht, Wissenschaft und Kunst, Wien 1966
- Uponnut sotasaalis. Nuorten toivekirjasto 124. WSOY 1959
- Onnenkääntäjä. Nuorten toivekirjasto 136. WSOY 1960
- Turman korpit. Nuorten toivekirjasto 130. WSOY 1960
- SOS - Hanhikari. Nuorten toivekirjasto 147. WSOY 1962
- Laatokan lentäjät. Nuorten toivekirjasto 150. WSOY 1963
- Hopeakynsi. Nuorten toivekirjasto 181. WSOY 1968
- Tuomas ja tykkivene. Punainen sulka 29. WSOY 1968, 2. painos 1972, Marjut Komulainen kirjoitti romaanin pohjalta käsikirjoituksen tv-elokuvaan Dunckerin kersantti. Yleisradio Tv-1 Televisioteatteri 1986
- Susi-Rolf, Martti ja minä. Nuorten toivekirjasto 198. WSOY 1970
- Näkymätön intiaani. Nuorten toivekirjasto 207. WSOY 1972, 4. painos 1975
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nuorten kirjan Otavan palkinto 1960[3]
- H. C. Andersen -palkinto 1962[3]
- Itävallan valtion kirjallisuuspalkinto 1967[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rekimies Erkki Vilho Kalevi, Kouvolan Vanha hautausmaa, Kouvola, osasto 03, rivi i0, hautapaikka 260a
- ↑ a b c Suomen Kirjailijat 1945–1980, Rekimies, Erkki Vilho Kalevi, sivu 553, toimittajat Maija Hirvonen, Hannu Launonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki 1985
- ↑ a b c d Suomen kirjailijat-tietokanta[vanhentunut linkki]
- ↑ Books and Writers : Erkki (Vilho Kalevi) Rekimies (1923-1995) (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
