Ero sivun ”Jämijärvi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
ruokakulttuuri-osio aloitettu mainitsemalla pitäjänruoka tai -ruoat |
p viite muotoiltu |
||
Rivi 83: | Rivi 83: | ||
== Kylät == |
== Kylät == |
||
Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.<ref>http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/</ref> |
Jämijärven kyliä ovat Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/ | nimike = Jämijärven kylät | julkaisija = Jämijärvi | viitattu = 11.3.2019 }}</ref> |
||
== Uskonnolliset yhteisöt == |
== Uskonnolliset yhteisöt == |
||
Rivi 118: | Rivi 118: | ||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{Korjattava/viitteet|http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/}} |
|||
{{Viitteet|sarakkeet}} |
{{Viitteet|sarakkeet}} |
||
Versio 11. maaliskuuta 2019 kello 15.58
Jämijärvi | |
---|---|
sijainti |
|
Jämijärven kirkko vuonna 2012. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Pohjois-Satakunnan seutukunta |
Kuntanumero | 181 |
Hallinnollinen keskus | Jämijärven kirkonkylä |
Perustettu | 1865 |
Kokonaispinta-ala |
224,61 km² 275:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 215,09 km² |
– sisävesi | 9,52 km² |
Väkiluku |
1 671 274:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 7,77 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,6 % |
– 15–64-v. | 53,8 % |
– yli 64-v. | 31,6 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 96,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 3,2 % |
Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
Työttömyysaste | 6,5 % (2018) [6] |
Kunnanjohtaja | Kirsi Virtanen[7] |
Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
2017–2021[8] • Kesk. • SDP • Ps. |
11 4 2 |
Jämijärvi |
Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 671 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 224,61 km², josta 9,52 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,77 asukasta/km². Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano. Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965.[9]
Maantiede
Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli ”vati” ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde. Kunnan alueella sijaitsevan Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Sokkeloisen järven pinta-ala on vajaat 8,8 neliökilometriä, mutta siinä on rantaviivaa peräti 91 kilometriä. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki.
Historia
Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan Jämijärvellä olleen 15 taloa: Pitkäniemi vanhimpana, toiseksi vanhimpana Soini. Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen sen erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi epäviralliseksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vuonna 1908. Jämijärven itsenäisyyden takana oli Pitkäniemen kylästä Niemen talosta Taavetti Niemi ja muutamia muita sen aikaisia talollisia. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860. Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä. He tulivat rautateitse Jämijärvelle 1946. Siirtoväelle tehtiin 27 taloa Jämijärvelle, enimmäkseen Tykköön seudulle.[10]
Kunnallishallinto
Vuodesta 1995 kunnanjohtajana ollut Esa Ala-Karvia kuoli äkillisesti 14. heinäkuuta 2015.[11] 5. lokakuuta kunnanjohtajaksi valittiin Kirsi Virtanen.[7]
Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yksitoista on keskustan ja neljä SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.[8]
Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Jämijärvi täyttää uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Vuoden 2016 tilinpäätös oli liki 800 000 euroa miinuksella. Kunnanjohtajan mukaan Alijäämä johtuu pääasiassa odotettua suuremmista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista ja verotulojen romahtamisesta. Sote-uudistuksesta odotetaan pelastusta.[12]
Liikenne
Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven seisake on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Rata avattiin liikenteelle Porin ja Parkanon välillä vuonna 1935, mutta Jämijärven laiturivaihde avattiin vasta vuonna 1937. Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lopetettiin vuonna 1981 ja Jämijärven asemarakennus purettiin myöhemmin.[13]
Kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 23, mutta kunnalle tärkeämpi on kirkonkylän kautta menevä Kankaanpään ja Ikaalisten välinen seututie 261. Jämijärven kirkonkylästä on matkaa Kankaanpäähän 20 kilometriä, Poriin 75 kilometriä, Parkanoon 32 kilometriä, Ikaalisiin 22 kilometriä ja Tampereelle 70 kilometriä. Jämijärven eteläosassa kulkee historiallinen Hämeen ja Pohjanmaan välinen Kyrönkankaantie Hämeenkangasta pitkin.
Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös niin kutsuttujen experimental-lentokoneiden Fly-in. Jämijärvellä tapahtui 20. huhtikuuta 2014 vakava lento-onnettomuus, jossa kuoli kahdeksan henkilöä.[14]
Urheilu
Jämijärvellä oli vuonna 2004 Jämi-Jukola-suunnistustapahtuma.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Jämijärvellä oli 1 867 asukasta, joista 646 asui taajamissa, 1 193 haja-asutusalueilla ja 28 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Jämijärven taajama-aste on 35,1 %.[16] Jämijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Jämijärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 646 asukasta.[17]
Kylät
Jämijärven kyliä ovat Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.[18]
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jämijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
- Jämijärven seurakunta (liitetään Kankaanpään seurakuntaan 2019)
Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Jämijärven Helluntaiseurakunta.[20] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jämijärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[21]
Kuuluisia jämijärveläisiä
- Altti Alarotu, seiväshyppääjä
- Kirsi Antila, maastohiihtäjä
- Lauri Leppihalme, kansanedustaja (Maalaisliitto)
- Lasse Pihlajamaa (1916–2007), harmonikkataiteilija
Etäisyyksiä kaupungeista
- Helsinki 253 km
- Ikaalinen 22 km
- Ivalo 941 km
- Kankaanpää 20 km
- Lahti 226 km
- Oulu 448 km
- Pori 71 km
- Tampere 74 km
- Turku 154 km
Ruokakulttuuri
Jämijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla saunapalvi ja rasvaperunat.[22]
Katso myös
Lähteet
- Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi: Suomenmaa 2, s. 396–400. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1968.
Viitteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ a b Pukkila, Tapio: Kirsi Virtanen valittiin Jämijärven johtoon Yle Uutiset - Satakunta. 6.10.2015. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Jämijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Jämijärven kunnanjohtaja menehtyi yllättäen Pohjoissatakuntalehti.fi. Mediaperhe Oiva. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ Jämijärvi on nyt virallisesti kriisikunta — "sote on kunnalle elämän ja kuoleman kysymys" Satakunnan Kansa. Viitattu 24.2.2018.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 201. Helsinki: Karttakeskus 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
- ↑ Poliisi vahvistaa: Kahdeksan kuollutta Jämijärvellä 20.4.2014. Yle.fi.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Jämijärven kylät Jämijärvi. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Jämijärven Helluntaiseurakunta Jämijärven Helluntaiseurakunta. Viitattu 11.11.2012.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jämijärvi Wikimedia Commonsissa
|