Ero sivun ”Jämijärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
135 990 muokkausta
ruokakulttuuri-osio aloitettu mainitsemalla pitäjänruoka tai -ruoat
p viite muotoiltu
Rivi 83: Rivi 83:


== Kylät ==
== Kylät ==
Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.<ref>http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/</ref>
Jämijärven kyliä ovat Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/ | nimike = Jämijärven kylät | julkaisija = Jämijärvi | viitattu = 11.3.2019 }}</ref>


== Uskonnolliset yhteisöt ==
== Uskonnolliset yhteisöt ==
Rivi 118: Rivi 118:


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Korjattava/viitteet|http://www.jamijarvi.fi/matkailu/nahtavyydet/kylat/}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


Versio 11. maaliskuuta 2019 kello 15.58

Jämijärvi

vaakuna

sijainti

Jämijärven kirkko vuonna 2012.
Jämijärven kirkko vuonna 2012.
Sijainti 61°49′10″N, 022°41′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero 181
Hallinnollinen keskus Jämijärven kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 224,61 km²
275:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 215,09 km²
– sisävesi 9,52 km²
Väkiluku 1 671
274:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 7,77 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,6 %
– 15–64-v. 53,8 %
– yli 64-v. 31,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,7 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 6,5 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Kirsi Virtanen[7]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
11
4
2
Jämijärvi

Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 671 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 224,61 km², josta 9,52 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,77 asukasta/km². Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano. Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965.[9]

Maantiede

Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli ”vati” ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde. Kunnan alueella sijaitsevan Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Sokkeloisen järven pinta-ala on vajaat 8,8 neliökilometriä, mutta siinä on rantaviivaa peräti 91 kilometriä. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki.

Historia

Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan Jämijärvellä olleen 15 taloa: Pitkäniemi vanhimpana, toiseksi vanhimpana Soini. Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen sen erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi epäviralliseksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vuonna 1908. Jämijärven itsenäisyyden takana oli Pitkäniemen kylästä Niemen talosta Taavetti Niemi ja muutamia muita sen aikaisia talollisia. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860. Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä. He tulivat rautateitse Jämijärvelle 1946. Siirtoväelle tehtiin 27 taloa Jämijärvelle, enimmäkseen Tykköön seudulle.[10]

Kunnallishallinto

Vuodesta 1995 kunnanjohtajana ollut Esa Ala-Karvia kuoli äkillisesti 14. heinäkuuta 2015.[11] 5. lokakuuta kunnanjohtajaksi valittiin Kirsi Virtanen.[7]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yksitoista on keskustan ja neljä SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.[8]

Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Jämijärvi täyttää uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Vuoden 2016 tilinpäätös oli liki 800 000 euroa miinuksella. Kunnanjohtajan mukaan Alijäämä johtuu pääasiassa odotettua suuremmista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista ja verotulojen romahtamisesta. Sote-uudistuksesta odotetaan pelastusta.[12]

Liikenne

Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven seisake on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Rata avattiin liikenteelle Porin ja Parkanon välillä vuonna 1935, mutta Jämijärven laiturivaihde avattiin vasta vuonna 1937. Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lopetettiin vuonna 1981 ja Jämijärven asemarakennus purettiin myöhemmin.[13]

Kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 23, mutta kunnalle tärkeämpi on kirkonkylän kautta menevä Kankaanpään ja Ikaalisten välinen seututie 261. Jämijärven kirkonkylästä on matkaa Kankaanpäähän 20 kilometriä, Poriin 75 kilometriä, Parkanoon 32 kilometriä, Ikaalisiin 22 kilometriä ja Tampereelle 70 kilometriä. Jämijärven eteläosassa kulkee historiallinen Hämeen ja Pohjanmaan välinen Kyrönkankaantie Hämeenkangasta pitkin.

Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös niin kutsuttujen experimental-lentokoneiden Fly-in. Jämijärvellä tapahtui 20. huhtikuuta 2014 vakava lento-onnettomuus, jossa kuoli kahdeksan henkilöä.[14]

Urheilu

Jämijärvellä oli vuonna 2004 Jämi-Jukola-suunnistustapahtuma.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jämijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 506
1985
  
 2 430
1990
  
 2 421
1995
  
 2 399
2000
  
 2 308
2005
  
 2 183
2010
  
 2 041
2015
  
 1 948
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Jämijärvellä oli 1 867 asukasta, joista 646 asui taajamissa, 1 193 haja-asutusalueilla ja 28 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Jämijärven taajama-aste on 35,1 %.[16] Jämijärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Jämijärven kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 646 asukasta.[17]

Kylät

Jämijärven kyliä ovat Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi.[18]

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jämijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Jämijärven Helluntaiseurakunta.[20] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jämijärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[21]

Kuuluisia jämijärveläisiä

Etäisyyksiä kaupungeista

Ruokakulttuuri

Jämijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla saunapalvi ja rasvaperunat.[22]

Katso myös

Lähteet

  • Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi: Suomenmaa 2, s. 396–400. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1968.

Viitteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. ↑ a b Pukkila, Tapio: Kirsi Virtanen valittiin Jämijärven johtoon Yle Uutiset - Satakunta. 6.10.2015. Viitattu 31.12.2015.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Jämijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  10. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  11. ↑ Jämijärven kunnanjohtaja menehtyi yllättäen Pohjoissatakuntalehti.fi. Mediaperhe Oiva. Viitattu 31.12.2015.
  12. ↑ Jämijärvi on nyt virallisesti kriisikunta — "sote on kunnalle elämän ja kuoleman kysymys" Satakunnan Kansa. Viitattu 24.2.2018.
  13. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 201. Helsinki: Karttakeskus 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  14. ↑ Poliisi vahvistaa: Kahdeksan kuollutta Jämijärvellä 20.4.2014. Yle.fi.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Jämijärven kylät Jämijärvi. Viitattu 11.3.2019.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Jämijärven Helluntaiseurakunta Jämijärven Helluntaiseurakunta. Viitattu 11.11.2012.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  22. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jämijärvi&oldid=17995753”