Ero sivun ”Sillamäe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+svg lippu ja vaakuna |
→Historia: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
| Rivi 86: | Rivi 86: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Sillamäe perustettiin [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|neuvostovallan]] aikana teollisuuskaupungiksi, jossa oli [[kemianteollisuus|kemianteollisuutta]] ja ennen kaikkea [[ydinvoima]]materiaalien jalostusta kuten [[uraani]]n rikastamista. Sotilaallisen merkityksensä vuoksi se oli yksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[suljettu kaupunki|suljetuista kaupungeista]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller| Nimeke = Estland| Kappale = | Sivu = 57| Selite = | Julkaisija = Otava | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-13017-X | Viitattu = | Kieli = {{sv}}}}</ref> jonne ulkopuolisilla ei ollut pääsyä. Sillamäe oli suljettu vuoteen 1991 asti. Sotateollisuuden työvoimana käytettiin venäläisiä siirtolaisia, sotavankeja ja jopa [[Pietari (kaupunki)|leningradilaisia]] kodittomia nuoria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hot.ee/lvpfoorum/Ajalugu/sillamae.htm| Nimeke = Sillamäe Sünnilugu| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{Et}}}}</ref> Suuri osa Sillamäen asukkaista on venäläissiirtolaisten jälkeläisiä. Entinen uraanirikastamo tuottaa nykyisin [[harvinainen maametalli|harvinaisia maametalleja]]. |
Sillamäe perustettiin [[Viron sosialistinen neuvostotasavalta|neuvostovallan]] aikana teollisuuskaupungiksi, jossa oli [[kemianteollisuus|kemianteollisuutta]] ja ennen kaikkea [[ydinvoima]]materiaalien jalostusta, kuten [[uraani]]n rikastamista. Sotilaallisen merkityksensä vuoksi se oli yksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[suljettu kaupunki|suljetuista kaupungeista]],<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller| Nimeke = Estland| Kappale = | Sivu = 57| Selite = | Julkaisija = Otava | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-13017-X | Viitattu = | Kieli = {{sv}}}}</ref> jonne ulkopuolisilla ei ollut pääsyä. Sillamäe oli suljettu vuoteen 1991 asti. Sotateollisuuden työvoimana käytettiin venäläisiä siirtolaisia, sotavankeja ja jopa [[Pietari (kaupunki)|leningradilaisia]] kodittomia nuoria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hot.ee/lvpfoorum/Ajalugu/sillamae.htm| Nimeke = Sillamäe Sünnilugu| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{Et}}}}</ref> Suuri osa Sillamäen asukkaista on venäläissiirtolaisten jälkeläisiä. Entinen uraanirikastamo tuottaa nykyisin [[harvinainen maametalli|harvinaisia maametalleja]]. |
||
==Väestö== |
==Väestö== |
||
Versio 12. marraskuuta 2020 kello 11.47
| Sillamäen kaupunki Sillamäe linn |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Itä-Virumaa |
| perustettu (kauppala) | 1949 |
| perustettu (kaupunki) | 1957 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Ain Kiviorg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 11,88[1] km² |
| Korkeus | 10 m |
| Väkiluku (1.1.2018) | 13 406[1] |
| – Väestötiheys | 1 128 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Sillamäe (saks. Sillamäggi) on kaupunki Viron Itä-Virumaan maakunnassa Suomenlahden rannalla. Kaupungin nimi on suomennettuna Sillanmäki. Kaupungissa on runsaat 13 000 asukasta.
Itä-Virumaan maakunta jakautuu seutukuntiin, joista Sillamäe kuuluu Narvan seudun muodostamaan Idaregiooniin. Sen neljällä kunnalla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) on keskinäinen kumppanuussopimus Kotkan–Haminan seudun viiden kunnan (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) kanssa.
Historia
Sillamäe perustettiin neuvostovallan aikana teollisuuskaupungiksi, jossa oli kemianteollisuutta ja ennen kaikkea ydinvoimamateriaalien jalostusta, kuten uraanin rikastamista. Sotilaallisen merkityksensä vuoksi se oli yksi Neuvostoliiton suljetuista kaupungeista,[2] jonne ulkopuolisilla ei ollut pääsyä. Sillamäe oli suljettu vuoteen 1991 asti. Sotateollisuuden työvoimana käytettiin venäläisiä siirtolaisia, sotavankeja ja jopa leningradilaisia kodittomia nuoria.[3] Suuri osa Sillamäen asukkaista on venäläissiirtolaisten jälkeläisiä. Entinen uraanirikastamo tuottaa nykyisin harvinaisia maametalleja.
Väestö
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Sillamäen kaupungissa oli 14 252 asukasta, joista 684 (4,8 %) oli virolaisia, 12 468 (87,5 %) venäläisiä ja 1 074 (7,5 %) muita kansallisuuksia.[4]
Matkailu
Maaliskuussa 2006 Sillamäen ja Kotkan välille avattiin matkustajalaivayhteys, jolla liikennöi Narva Linen ropax-tyyppinen M/S Vironia. Yhtiö ilmoitti kuitenkin lokakuussa 2007 päättävänsä liikenteen kannattamattona.
Muuta
Nokia on Sillamäen suomalainen ystävyyskaupunki.
Lähteet
- ↑ a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 17.6.2018. (viroksi)
- ↑ Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 57. Otava. ISBN 951-1-13017-X (ruotsiksi)
- ↑ Sillamäe Sünnilugu hot.ee. (viroksi)
- ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sillamäe Wikimedia Commonsissa
- NPM SIlmet AS, harvinaisten maametallien tehdas (englanniksi)
- Sillamäen satama (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||
