Ero sivun ”Pernaja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→Tunnettuja pernajalaisia: Lisätty tietoa ja linkki.
Rivi 32: Rivi 32:


==Historia==
==Historia==
[[Tiedosto:Loviisa alueliitokset.svg|pienoiskuva|Kartta Loviisan seudun aluemuutoksista. Pernajasta liitettiin alueita Liljendaliin vuonna 1936 ja Loviisaan vuosina 1924 ja 1957. ]]
Pernaja on ollut rautakaudella [[Hämäläiset|hämäläisten]] aluetta. Hämäläisasutus oli keskittynyt Sarvilahden ja Mertalahden alueille, vaikka asutusta oli muuallakin.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=47-48|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Alueen suomenkieliset paikannimet viittaavat paikoin kalastukseen ja metsästykseen. Tästä on päätelty, että hämäläiset metsästäjät ja kalastajat käyttivät aluetta muinoin myös nautinta-alueenaan muutamia kuukausia kerrallaan.<ref name=":2">[http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=569 Loviisan Sanomat 18.11.2003] {{Wayback|1=http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=569 |päiväys=20070929002501 }}</ref> Kaikki Pernajan vanhat kylännimet ovat suomalaisperäisiä ja myös rannikon saarten, lahtien ja niemien nimet ovat alun perin suomenkielisiä.<ref name=":1" />
Pernaja on ollut rautakaudella [[Hämäläiset|hämäläisten]] aluetta. Hämäläisasutus oli keskittynyt Sarvilahden ja Mertalahden alueille, vaikka asutusta oli muuallakin.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Saulo Kepsu|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö|Vuosi=2005|Sivu=47-48|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Alueen suomenkieliset paikannimet viittaavat paikoin kalastukseen ja metsästykseen. Tästä on päätelty, että hämäläiset metsästäjät ja kalastajat käyttivät aluetta muinoin myös nautinta-alueenaan muutamia kuukausia kerrallaan.<ref name=":2">[http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=569 Loviisan Sanomat 18.11.2003] {{Wayback|1=http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=569 |päiväys=20070929002501 }}</ref> Kaikki Pernajan vanhat kylännimet ovat suomalaisperäisiä ja myös rannikon saarten, lahtien ja niemien nimet ovat alun perin suomenkielisiä.<ref name=":1" />


Versio 10. syyskuuta 2023 kello 07.52

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Pernaja käsittelee muita merkityksiä.
Pernaja
Pernå
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Loviisa

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°26′55″N, 026°01′55″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Loviisan seutukunta
Kuntanumero 585
Hallinnollinen keskus Pernajan kirkonkylä
Perustettu –
Kuntaliitokset Osa Loviisaan (1923)
Liitetty 2010
– liitoskunnat Loviisa
Ruotsinpyhtää
Liljendal
Pernaja
– syntynyt kunta Loviisa
Pinta-ala 1 107,07 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 419,47 km²
– sisävesi 7,33 km²
– meri 680,27 km²
Väkiluku 3 961  [2]
(31.12.2009)
– väestötiheys 9,44 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 17,6 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 17,4 %

Pernaja (ruots. Pernå) on entinen Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä Uudenmaan maakunnassa. Pernajan kunta on myöhemmin kuulunut Itä-Uudenmaan maakuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Kunta liitettiin vuonna 2010 Loviisan kaupunkiin. Pernajassa asui vuonna 2009 3 961 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 1 107,07 km², josta 419,47 km² oli maata ja 7,33 km² sisävesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen, 58 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 40 prosenttia suomea. Pernajan naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Ruotsinpyhtää.

Pernaja liitettiin vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Liljendalin ja Ruotsinpyhtään kanssa.

Nimen etymologia

Pernajan nimi esiintyy ensimmäisen kerran latinankielisessä lähteessä vuonna 1352 muodossa Perna tai Pernea. Paikannimi palautuu todennäköisesti viron kielen lehmusta tarkoittavaan sanaan pärna (vrt. vanha suomen kielen sana pärnä[4].) Nimi on Virossa yleinen monissa muodoissa. Esimerkiksi kaupunginnimi Pärnu on samaa kantaa.[5]

Maantiede

Pernajan alue käsittää pääosin Pernajanlahden ympäristöä. Suurimpia järviä ovat Hamarinjärvi, Hopjärvi (neljäsosa), Niinijärvi, Paavalinkylänjärvi, Riikinjärvi, Sarvilahdenjärvi ja Vanhankylänjärvi. Suurimmat saaret ovat Sarvisalo ja Keipsalo. Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylän jokilaakso kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Pernajanlahden merialue kuuluu myös suojeltuun Natura 2000-alueeseen.

Historia

Kartta Loviisan seudun aluemuutoksista. Pernajasta liitettiin alueita Liljendaliin vuonna 1936 ja Loviisaan vuosina 1924 ja 1957.

Pernaja on ollut rautakaudella hämäläisten aluetta. Hämäläisasutus oli keskittynyt Sarvilahden ja Mertalahden alueille, vaikka asutusta oli muuallakin.[6] Alueen suomenkieliset paikannimet viittaavat paikoin kalastukseen ja metsästykseen. Tästä on päätelty, että hämäläiset metsästäjät ja kalastajat käyttivät aluetta muinoin myös nautinta-alueenaan muutamia kuukausia kerrallaan.[7] Kaikki Pernajan vanhat kylännimet ovat suomalaisperäisiä ja myös rannikon saarten, lahtien ja niemien nimet ovat alun perin suomenkielisiä.[6]

Ruotsalainen kolonisaatio alkoi Itä-Uudellemaalle ja siten myös Pernajaan 1300-luvun alussa. Kolonisaation on katsottu tapahtuneen niin sanottun toisen ristiretken jälkeen ruotsalaisten voitettua hämäläiset. Paikka mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1352.[5] Alueen kaikki ruotsinkieliset paikannimet ovat peräisin keskiajalta.[5] Nimistötutkimusten mukaan esimerkiksi paikannimi Rike tarkoitti alun pitäen Riihijokea. Ike-loppu viittaa jokeen. Riihen olemassaolo puolestaan viittaa maanviljelyyn ja merkitsee ympärivuotista asutusta. Samanlaisia suomenkielisperäisiä nimiä ovat myös Porvoon puolella Ylike eli Ylijoki sekä Pernajassa sijaitseva Tervik, jonka alkumuoto oli Tervajoki, sittemmin Tervike.[7] Keskiajalla alue ruotsalaistui siinä määrin, että kaikkien kylien nimistö oli viimeistään 1700-luvulla asiakirjoissa enemmistöltään ruotsalainen.[6]

1900-luvulla Pernajan Kabbölessä eli myös virolainen yhteisö, Kabbölen virolaiset.

Nähtävyydet

Agricolan puistikko

Pernajan kirkonkylällä sijaitsee Agricolan puistikko, noin 1400-luvulla rakennettu harmaakivikirkko sekä Mikael Agricolan muistomerkki. Pernajan Torsbyssä, Agricolantiellä, on sijainnut Mikael Agricolan synnyinkoti. Paikalla on nykyisin nähtävyytenä muistomerkki. [8]

Kartanoita

Pernajassa on myös lukuisia historiallisia kartanoja mm. Suur-Sarvilahden kartano, Malmgårdin kartano, Tervikin kartano sekä Tjusterbyn kartano.

Forsbyn ruukki

Pernajan Koskenkylässä sijaitsee Forsbyn ruukkialue, joka perustettiin jo vuonna 1682. Alue kuuluu Museoviraston valtakunnallisti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[9].

Muistomerkkejä

Hamnskärissä on sukellusvene UC-57:n muistomerkki, joka paljastettiin 12. elokuuta 1934. Tilaisuudessa oli mukana viisi sukellusveneellä Suomen suuriruhtinaskuntaan Preussista tullutta suomalaista jääkäriupseeria. [10]

Ryssön linnoitus

Pernajassa sijaitsi aikanaan myös venäläisten Ryssön saarelle 1700-luvulla rakentama Ryssön linnoitus.

Kyliä

Bagarböle, Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Erlandsböle, Fasarby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Greggböle, Grevböle, Haddom, Hartola[11] (Hardom), Hormnäs, Horslök, Hämeenkylä (Tavastby), Härkäpää (Härpe), Idlax, Isnäs, Kabböle, Kinnarinkylä (Skinnarby), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kivisalo (Kjevsalö), Koskenkylä (Forsby), Kukumi (Kuggom), Kuuskoski (Kuskosk), Kärppä (Kärpe), Lapinkylä (Labby), Lappnor, Malmsby, Malmgård, Näse, Paavalinkylä (Påvalsby), Pernajan pappila (Pernå prästgård), Pitkäpää, Pålböle, Riikki (Rike), Rosendal, Rösund, Sandvik, Sarvilahti (Sarvlax), Sarvisalo (Sarvsalö), Sjögård, Strömmen, Sundarö, Särkilahti (Särklax), Tervik, Tetom, Torsby, Tjuvö, Trännäs, Tjusterby, Vanhakylä (Gammelby), Villmansgård, Våtskär, Österby

Tunnettuja pernajalaisia

Ruokakulttuuri

Pernajan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uusien perunoiden hapankermasta tehty kastike nimeltä ludiveto sekä kirnupiimäpuuro.[12]

Urheilu

Pernajassa toimii frisbeegolfseura Pernå Discgolf Kamraterna, joka ylläpitää Pernå Discgolf frisbeegolf-rataa. Rata on 18-väyläinen par 57. Rata koostuu lähinnä metsäväylistä jyrkkine korkeuseroineen. Lisäksi Pernajassa on yleisurheilukenttä sekä jääkiekkokaukalo aivan Pernajantien kupeessa. Frisbeegolf-rata sijaitsee näiden ympärillä.

Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Kysymyksiä ja vastauksia Kotus.fi. Kotus. Viitattu 13.8.1984.
  5. ↑ a b c Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 135-136. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
  6. ↑ a b c Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 47-48. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  7. ↑ a b Loviisan Sanomat 18.11.2003 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 256, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  9. ↑ Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt rky.fi.
  10. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  11. ↑ Suomen Sukututkimusseura
  12. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Tilastot

Historiatietoa

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pernaja&oldid=21817748”