Ero sivun ”Aukusti Tuhka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Linkin korjaus, {{viitteet}} |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
* [http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=1516 Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli] |
|||
* [http://www.taidesalmela.fi/taide/art_tuhka_aukusti.shtml Tuhkan teoksia Salmelan taidekodin sivulla] |
* [http://www.taidesalmela.fi/taide/art_tuhka_aukusti.shtml Tuhkan teoksia Salmelan taidekodin sivulla] |
||
Versio 17. tammikuuta 2008 kello 11.53
Aukusti Tuhka, vuoteen 1920 August Tuhkanen (15. syyskuuta 1895 Viipuri – 26. heinäkuuta 1973), oli suomalainen taidegraafikko. Hän edusti Erkki Tantun ja Vilho Askolan ohella puupiirrostaiteen suuntaa, jonka Akseli Gallen-Kallela oli Suomen luonnon ja kansan kuvaajana aloittanut.
Elämä ja ura
Tuhkan vanhemmat olivat ajuri Matti Tuhkanen ja Wilhelmiina o.s. Koljonen. Tuhka kävi Viipurin taiteenystävien piirustuskoulun 1909-1915. Hän piirsi runsaasti postikortteja vuosina asuessaan Tampereella 1919-1920 ja jonkin verran myös myöhemmin. Hän harjoitti jatko-opintoja Tanskassa Kööpenhaminassa Kunliga Akademiet for de Skønne Kunster -nimisessä oppilaitoksessa 1925 ja suoritti Saksan valtion graafisen akatemian mestariluokan loppututkinnon 1936 ja opettajan loppututkinnon 1938. Talvi- ja jatkosodassa hän toimi TK-piirtäjänä ja valokuvaajana.
Ennen sotia aloittaneiden suomalaisten puupiirtäjien esikuvia olivat Edvard Munch ja saksalaiset ekspressionistit. Saksassa opiskeli muiden ohella Aukusti Tuhka, sillä Suomessa ei vielä opetettu puupiirrosta. Vasta vuonna 1947 Aukusti Tuhka alkoi pitää puupiirroskursseja Suomen taideakatemian koulussa. Tuhka kuvasi erityisesti Suomen luontoa ja kansaa. Hänen työnsä taiteilijana vaikutti keskeisesti 1950-luvulla puupiirroksen ja litografian harrastuksen kasvuun.
Tuhka oli opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1949, 1950–1956 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa 1947–1953. Ulkomailla hän opetti Kiinassa Pekingin taideakatemiassa ja Shanghain taidekorkeakoulussa 1955–1956. Hänen opettajantyönsä (mm. Tuhkan Taidegrafiikan kurssiateljee 1958-1966)) on ollut hyvin merkityksellistä myöhemmille graafikoille.
Tuhkan ensimmäinen näyttely oli Viipurissa 1912. Sen jälkeen hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn 1926, 1931, 1932, 1943, 1945, 1946, 1947, 1954 ja Suomen Taideakatemian kolmivuotisnäyttelyyn 1950. Erityisen paljon hänellä oli näyttelyitä ulkomailla alkaen Moskovasta 1916, ja myöhemmin hänellä oli useita näyttelyitä esimerkiksi Neuvostoliitossa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa sekä Kiinassa.
Tuhka oli Erva-Latvalan mainostoimiston palveluksessa ja suunnitteli muun muassa Pauligin mainontaa. Hän piirsi Valistuksen Eläintieteellisiä tauluja 1–5 ja 7. Hän sai tehtäväkseen suunnitella olympiasoihdun ja soihtuviestin juoksijoille jaetun pronssisen muistoplakaatin. Soihdun varsi on visakoivua ja maljaosa hopeaa. Sen pituus on 60 cm.[1] Tuhka on piirtänyt Ypäjän kunnan vaakunan 1949. Hän on tehnyt värielokuvan Folklivet i Tjöck yhdessä Arne Appelgrenin kanssa 1939.[2]
Tuhka lahjoitti vuonna 1970 Tampereen yliopistolle valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan alun perin lähinnä opetustarkoitukseen. Kokoelmasta on järjestetty näyttelyitä.[3]
Tuhkan puoliso oli Ellen Elisabeth o.s. Planting.
Palkinnot ja tunnustukset
- Ensimmäinen palkinto Suomen Taidegraafikoiden grafiikkakilpailussa 1946
- Pro Finlandia 1953
- Professorin arvonimi 1960
- Valtion taiteilijaeläke 1961
- Kiinan taideakatemian professori h.c. 1956
- Suomen kuvataidejärjestöjen keskusliiton kunniajäsen 1958
- Taidepiirtäjäliitto Grafian Albert Gebhard mitali N:o 5 1963
- Wiipurilaisen osakunnan kunniajäsen 1964
- Suomen Taidegraafikkojen kunniajäsen 1973
Luottamustoimia
- Suomen Taidegraafikot ry:n perustajajäsen ja johtokunnan jäsen 1946-1956
- Suomen Taidepiirtäjäin Liiton perustajajäsen ja puheenjohtaja 1945-1947, 1949-51
- Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton johtokunnan jäsen 1947-1953 ja puheenjohtaja 1953-56
- Suomen Taideakatemian isännistön jäsen 1953-1956
- Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja johtokunnan jäsen 1954-1956
Kirjallinen tuotanto
- Taidegrafiikka. Tekniikkaa ja tekijöitä. Toim. Aukusti Tuhka. Porvoo-Helsinki WSOY 1957.
- Viipuri tänään. Kustannusosakeyhtiö Kivi 1954.
- Luonnoksia Lapista. Satakunnan Kivipaino 1955.
Lähteet
- http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=13103
- http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/taidehistoria/opiskelu/aineistoja/grafiikkabobliografia
- Facta
- Aukusti Tuhka, työryhmä: Lauri Ahlgren ym., 1995. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Erkki Anttonen, Patrik Nyberg, Elina Räsänen, Jyri Lehtonen ym.,1995.
- Lehtonen Jyri, Aukusti Tuhka 100 vuotta - Apollon 11.postikortin päivien taiteilija. Postikorttilehti Apollo 1/1995.
- Lehtonen Jyri, Aukusti Tuhka 100 vuotta - postikortteja osa II. Postikorttilehti Apollo 2/1995.
Viitteet
Kirjallisuutta
- Aukusti Tuhka: Piirustuksia ja grafiikkaa.
- Lindström, Aune, 1974. Aukusti Tuhka 1895-1973. Eripainos Kalevalaseuran vuosikirjasta n:o 54/1974. Helsinki.
- Valkonen Anne, Aukusti Tuhka, Taide-lehti 1975 :2 II
- Laajoki Liisa, Taiteilija-käsityöläinen Aukusti Tuhka taidegrafiikan yhteistyöhuonekäytännön rakentajana. Keskellä marginaalia, taidehistoriallisia tutkimuksia 33. Taidehistorian seura 2006.
- Anttonen Erkki, Kansallista vai modernia, taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää. Valtion taidemuseo 2006.
Aiheesta muualla
