Jääkiekko

Espoo Blues ja Oulun Kärpät SM-liigan pudotuspelien puolivälierissä huhtikuussa 2006.

Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa. Kaukalossa pelaa normaalissa pelitilanteessa toisiaan vastaan kaksi kuusimiehistä joukkuetta luistimet jaloissa. Yhdestä joukkueesta on normaalissa pelitilanteessa kentällä yksi kentällinen eli yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Joukkueeseen kuuluu normaalisti kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Hyökkäyskolmikkoa nimitetään ketjuksi. Molemmilla joukkueilla on kaukalossa oma maalialue, jossa on maali. Maali on normaalisti metallikehikko, jossa on verkko kaikilla muilla sivuilla paitsi etusivulla, josta joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja käyttäen siirtää pelivälineen, kumisen kiekon, maalivahdin ohi vastustajan maaliin ja estää vastustajaa siirtämästä kiekkoa omaan, puolustettavaan, maaliin. Kun peli loppuu, voittaja on enemmän maaleja tehnyt joukkue.

Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja ja Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on Kalervo Kummola. Kansainvälisen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on sveitsiläinen Rene Fasel.

Historia

Jääkiekkoa pelataan luistelukentällä McGillin yliopistossa Montrealissa 1884.

Jääkiekko-ottelu McGillin yliopistossa Montrealissa 1901.

Jääkiekon syntymäpaikka- ja aika on tuntematon ja kiistanalainen. Sen on esitetty syntyneen jääpallon muunnelmana, tai skotlantilaisten siirtolaisten ryhdyttyä pelaamaan shintyä jäällä, tai Kanadan alkuperäisasukkaiden lacrossen muunnelmana. Tarkasta vuosiluvusta tai syntymäpaikasta ei ole varmuutta, mutta kanadalaiset kaivostyöläiset olivat ensimmäisiä, jotka pelasivat "virallisia" sarjoja. Jääkiekkoa on alkuun pelattu ulkojäillä, josta myöhemmin on siirrytty sisähalleihin.

Nykyaikaisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi. Alkuaikoina kentällä on ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kuuden pelaajan kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun saakka.

Säännöt

Jääkiekkokaukalo.

Erotuomari on nostanut kätensä pystyyn, mikä merkitsee tulossa olevaa rangaistusta.

Säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain ja maittain. Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin maissa, käytetään Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) sääntökirjaa. NHL:ssä käytetään eri sääntöjä.

IIHF:n sääntöjen mukaan jääkiekkokaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 17 m ja siniviivojen etäisyys toisistaan on myös 17 m. NHL:n sääntöjen mukaan kaukalon suurin sallittu pituus on 61 m leveys 26 m. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 19,3 m ja siniviivojen etäisyys toisistaan on 15 m. Pohjois-Amerikan sarjoissa kaukalot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin Euroopan sarjoissa. Kaukalon kulmat ovat aina pyöristetyt.

Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun kuluessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua yleensä enintään 18–20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Eri sarjojen säännöissä on eroavaisuuksia joukkueen minimi- ja maksimipelaajamäärissä, mutta kentällä on jokaisessa sarjassa normaalitilanteessa yhteensä 12 pelaajaa.

Pelin tarkoitus on saada kuminen musta laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja paino 156–170 g), vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa.

Peliaika voi olla periaattessa mikä tahansa. Peliaika ja erien määrä määritellään sarjojen tai organisaatioiden säännöissä. Peliaika on yleisimmin 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on yleensä tehokasta, eli tuomarin keskeyttäessä pelin, kello pysäytetään. Eri sarjoissa ja turnauksissa saatetaan pelata myös suoraa aikaa, jolloin pelikelloa ei pysäytetä pelikatkon ajaksi. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen yleensä 15–18 minuuttia, mutta juniori- ja haarastesarjoissa erätauko voi olla vain muutaman minuutin mittainen.

Olennaisia pelitilannesääntöjä

• Paitsio: Hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän luistellessaan keskialueelta vastustajan puolustusalueelle ylittää vastustajan kenttäpuolen siniviivan ennen kiekkoa. Mikäli hyökkäävä joukkue toimittaa kiekon vastustajan puolustusalueelle, kun yksikin sen pelaaja on paitsiossa, ja joukkue saa kiekon haltuunsa, katkaisee tuomari pelin, jota jatketaan keskialueen aloituksella. Mikäli paitsio aiheutettiin syöttämällä kiekko yli siniviivan, aloitetaan peli syötön lähtökohdasta tai sitä lähimpänä olevasta aloituspisteestä. Mikäli hyökkäävä pelaaja on paitsiossa, kun kiekko ammutaan tarkoituksella kohti maalia, tai tuomari tulkitsee pelaajan muutoin aiheuttaneen tahallaan paitsion, on kyseessä tahallinen paitsio, jonka seurauksena peliä jatketaan hyökänneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Paitsiotilanne purkautuu ilman pelikatkoa, mikäli kaikki hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat kiekkoon koskematta ja vastustajaa häiritsemättä vastustajan puolustusalueelta.
• Pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaajan lyödessä kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyalueelle siten, että kiekko ei kosketa matkallaan muihin pelaajiin tai heidän mailoihinsa, syntyy pitkä kiekko. Tällöin tuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä pitkän kiekon aiheuttaneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Pitkä kiekko voidaan jättää tuomitsematta, jos tuomari katsoo kiekkoa tavoittelevan pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Mikäli joukkue pelaa alivoimalla, ei sille tuomita pitkää kiekkoa.
• Kahden viivan syöttö (Kutsutaan myös nimellä keskiviivan paitsio): Kun kiekko syötetään omalta puolustusalueelta siten, että se ylittää sekä oman joukkueen siniviivan että keskiviivan koskematta kehenkään pelaajaan tai hänen mailaansa, ja kiekon vastaanottaa syöttäneen joukkueen pelaaja, joka on ylittänyt keskiviivan ennen kiekkoa, on kyseessä kahden viivan syöttö. Sääntö ei ole yleisesti enää voimassa.
• Aikalisä: Joukkueella on mahdollisuus ottaa yhden kerran ottelun aikana puolen minuutin mittainen aikalisä, joka ei kuitenkaan kuluta peliaikaa.

Varusteet

Peliasu koostuu numeroidusta pelipaidasta, jossa on yleensä pelaajan nimi selässä sekä pelihousuista ja pelisukista, jotka kaikki on erikseen suunniteltu jääkiekkoon.

Kenttäpelaajan varusteisiin kuuluvat:

• Luistimet
• Polvisuojat
• Alasuoja
• Housut, joissa on yleensä muovilevystä tehtyjä suojia topatun kankaan sisällä
• Hartiasuojat
• Kyynärsuojat
• Hansikkaat
• Kaulasuoja
• Kypärä
• Pelaajan iästä ja halusta sekä sarjan säännöistä riippuen kypärässä voi olla kiinnitettynä silmäsuoja tai kasvosuoja
• Erillistä leukasuojaa näkee jääkiekossa enää harvoin
• Valtaosa pelaajista käyttää myös hammassuojia
• Osa pelaajista käyttää erillisiä rannesuojia

Maalivahdin varusteet eroavat kenttäpelaajan varusteista lähinnä ulkomuodon suhteen, niiden käyttötarkoituksen erillaisuuden vuoksi. Luistimien terät ja luistimien suojukset ovat maalivahdilla erilaisia kuin kenttäpelaajalla. Maalivahdin polvisuojat ovat huomattavasti kenttäpelaajan suojia suuremmat ja niitä pidetään pelisukkien päällä, kun kenttäpelaaja pitää polvisuojia pelisukkien alla. Maalivahdin pelihousuissa on enemmän suojausta kuin kenttäpelaajien housuissa. Maalivahdilla ei ole erillisiä hartia- ja kyynärsuojia, vaan ne on yhdistetty maalivahdin ylävärtalon suojaksi, jossa on huomattavasti enemmän suojausta kuin kenttäpelaajan ylävartalon suojissa. Maalivahdin käsineet eroavat kenttäpelaajan käsineistä siten, että maalivahdilla on sekä mailakäsine, että kiinniottokäsine. Mailakäsineessä, jolla pidetään kiinni mailasta, on koko käsineen peittävä tai ylittävä levy, jolla kiekon kulkua pyritään estämään tai kulkusuuntaa muuttamaan. Kiinniottokäsineessä on erityinen pussi, johon kiekkoa pyritään ottamaan kiinni, esimerkiksi estettäessä vastustajaa tekemästä maalia. Maalivahti voi käyttää pään suojaamiseen kypärää, johon on kiinnitetty kasvosuojus, mutta nykyään suurin osa maalivahdeista käyttää pääsuojusta, joka suojaa yleensä koko pään. Pääsuojus on yleensä valmistettu sisäpuolelta pehmustetuista, pään muotoon muovatuista muovilevyistä ja näkökentän kohdalla olevasta rautaverkosta, ristikosta. Erikseen maalivahdille suunniteltua pääsuojusta kutsutaan maalivahdin maskiksi. Osa maalivahdeista käyttää myös erillistä kaulasuojaa, joka kiinnitetään maskiin tai kasvosuojaan.

Rangaistukset

Rangaistukset ovat seurausta kaukalossa tapahtuvasta sääntörikkeestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia eli rikkeen tehnyt pelaaja poistetaan määräajaksi kaukalosta. Joukkueelle voidaan määrätä myös joukkuerangaistus, jolloin joukkue voi päättää, kuka pelaajista kärsii rangaistuksen. Joukkuerangaistus voidaan määrätä esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistuksen kärsivä henkilö joutuu olemaan rangaistuksen ajan poissa kaukalosta, kentän laidan ulkopuolella olevassa rangaistusaitiossa.

Vaikka rangaistukset määrätäänkin yleensä tietylle pelaajalle, ne koskevat samalla koko joukkuetta siten, että rangaistuksen aikana joukkueen tulee pelata vajaamiehisenä (alivoimalla). Rangaistusaika kuluu samaa tahtia peliajan kanssa; rangaistusaika ei siis kulu pelikatkon aikana, mikäli peliaika pysäytetään pelikatkon ajaksi. Joukkue, jolla on vastustajaa enemmän pelaajia kentällä, pelaa "ylivoimalla". Mikäli ylivoimalla pelaava joukkue tekee maalin ylivoiman aikana vastustajan kärsiessä niin sanottua pientä eli kahden minuutin pituista rangaistusta, päättyy rangaistun pelaajan rangaistus riippumatta siitä, paljonko sitä olisi ollut jäljellä. Tällöin pelaaja pääsee pois rangaistusaitiosta, ja alivoimalla pelannut joukkue saa ottaa yhden kenttäpelaajan lisää kentälle.

Yleisin rangaistus on kahden minuutin mittainen (pieni rangaistus). Erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä rikkeestä myös ankarampia rangaistuksia sääntöjen puitteissa. Rangaistus voi olla myös viiden tai kymmenen minuutin mittainen. Pelaaja voi saada peli- tai ottelurangaistuksen, jolloin hän joutuu poistumaan kaukalosta ja sen välittömästä läheisyydestä. Ottelurangaistuksen seurauksena pelaaja voi lisäksi saada useamman ottelun mittaisen pelikiellon. Kymmenen minuutin mittainen rangaistus on aina henkilökohtainen, joten se ei aiheuta alivoimaa, ellei tuomari ole samassa yhteydessä määrännyt pelaajalle muita rangaistuksia. Mahdolliset muut rangaistukset kärsii joku muu rangaistun joukkueen pelaajista, joukkueen oman valinnan mukaan.

Tappelu

Rangaistusnimikkeitä ovat muun muassa

• Koukkaaminen (2 min)
• Väkivaltaisuus (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Mailasta kiinnipitäminen (2 min)
• Estäminen (2 min)
• Päähän kohdistuva taklaus (2+10, 5+20 min tai OR)
• Huitominen (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Ryntäys, tarkoitetaan jos taklaava pelaaja vauhtia otettuaan rajusti taklaa vastustajaa (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Liian monta pelaajaa kentällä (2 min joukkuerangaistus)
• Poikittainen maila (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Kampitus ( 2 min)
• Kiinnipitäminen ( 2 min)
• Laitataklaus, aiheutetaan vastustajan raju kaatuminen laitaa vasten hieman irti laidasta suoritetulla taklauksella tai kampilla. (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Sukeltaminen, tuomitaan, mikäli rikottu pelaaja liioittelee kaatumistaan (SJL sarjat 2 min, SM-liiga 2+10 min)
• Keihästäminen, myös yrittäminen, tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan lappeen kärjellä. (5+20 min, PR, OR)
• Kyynärpäätaklaus (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Pelin viivyttäminen (kiekon vetäminen katsomoon omasta pelipäädystä) (2 min)
• Kiekon sulkeminen (2 min)
• Korkea maila (2 min, 5 min, 10 min, PR, OR)
• Selästä taklaaminen (2+10, 5+20 min, PR, OR)
• Polvitaklaus (2+10, 5+20 min, PR, OR)
• Leikkaaminen (heittäydytään vastustajan jalkoihin)(2+10, 5+20 min, PR, OR)
• Mailan päällä lyöminen, myös yrittäminen, tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan yläpäällä. (5+20 min, PR, OR)
• Rikkoutunut maila, jos pelaa rikkoutuneella mailalla. (2 min)
• Rangaistus voidaan määrätä myös väärästä varusteesta.
• Rangaistus voidaan määrätä myös, jos pelaajaa ei ole merkitty pöytäkirjaan.

• Rangaistuslaukaus: Mikäli vastustaja estää sääntöjä rikkomalla pelaajaa selvässä maalintekotilanteesta, voi erotuomari määrätä aikaan perustuvan rangaistuksen sijaan rangaistuslaukauksen. Rangaistuslaukauksessa rikottu pelaaja saa vapaasti edetä keskipisteestä yrittämään maalintekoa. Vastustajalla saa olla ainoastaan maalivahti estämässä maalin tekoa.

Lisätietoja

• Suomen jääkiekkoliiton kilpailutoiminnan säännöt
• Erotuomarien käsimerkit
• Sääntökirja 2006–2010
• Case-Book 2006–2010

Jääkiekon levinneisyys ja suosio

Jääkiekko on selvästi seuratuin palloilulaji kahdessa maassa, Kanadassa ja Suomessa. Pääsarjatason yleisömäärillä mitattuna jääkiekko on selvästi suosituin laji Suomessa ja jalkapallon ohella suosituin laji Slovakiassa ja Tšekissä. Lisäksi sillä on vahva asema yleisöurheiluna myös Kanadassa, Ruotsissa, Venäjällä, Latviassa ja Sveitsissä. Harrastajamäärien perusteella jääkiekko toisaalta ei ole suosituin laji missään päin maailmaa. Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa kolmen suuren ammattilaisurheilulajin tasolle (baseball, amerikkalainen jalkapallo ja koripallo). Jo edesmenneet Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisten arvokilpailujen mitaleista.

Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Meksikossa, mutta laji on niissä yleensä pienen harrastajajoukon varassa.

Rekisteröityjen pelaajien määrä maittain

Maa	Pelaajia	Jäähalleja
Kanada	552 049	3 350
Yhdysvallat	485 017	2 500
Tšekki	80 380	113
Venäjä	77 202	84
Ruotsi	68 613	292
Suomi	63 882	222
Saksa	26 640	153
Japani	26 428	103
Sveitsi	24 974	90
Ranska	17 069	154
Slovakia	13 527	42
Britannia	11 530	58
Itävalta	8 799	24
Italia	7 800	55
Norja	6 356	31
Latvia	4 787	11
Tanska	4 255	17
DPR Korea	3 280	3
Valko-Venäjä	2 850	10
Australia	2 797	21
Alankomaat	2 712	20
Romania	2 450	4
Ukraina	2 238	7
Kazakstan	2 200	8
Puola	2 100	20
Viro	1 648	7
Uusi-Seelanti	1 400	6
Unkari	1 372	8
Belgia	1 352	12
Meksiko	1 200	14
Serbia	989	2
Slovenia	953	7
Etelä-Afrikka	852	6
Korea	736	15
Kiina	725	15
Liettua	689	3
Islanti	610	2
Kroatia	601	2
Israel	600	4
Mongolia	590	–
Turkki	540	5
Armenia	520	2
Taiwan	480	1
Hongkong	468	3
Bulgaria	354	3
Kreikka	326	2
Espanja	295	9
Luxemburg	295	1
Bosnia ja Hertsegovina	254	1
Thaimaa	200	3
Arabiemiraatit	195	3
Irlanti	160	1
Andorra	95	1
Liechtenstein	92	–
Portugali	48	1

Organisaatioita, jääkiekkosarjoja ja turnauksia

Jääkiekon kattojärjestö on Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF, International Ice Hockey Federation), johon kuuluu 65 jäsenmaata.

Jääkiekkoliigat

NHL-ottelu, St. Louis Blues–Los Angeles Kings.

Jääkiekon kovatasoisimpana liigana pidetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivaa NHL-liigaa (National Hockey League), jonka kuuluisuuksien galleriaan Hockey Hall of Fameen pääsevät vain harvat. NHL:ää pelataan Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta. AHL on liiga, jossa pelaa NHL-seurojen farmiseuroja (eli joukkueita pelaajille, jotka eivät mahdu NHL-seuransa kokoonpanoon). Ennen myös IHL oli NHL:n farmiliiga. ECHL tunnetaan farmijoukkueiden farmina.

Usein on kiistelty siitä mikä sarja on NHL:n jälkeen toiseksi kovatasoisin. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjän pääsarja on ohittanut Suomen, Ruotsin ja Tšekin pääsarjat, jotka ennen kilpailivat toiseksi kovatasoisimman sarjan maineesta.

Suomessa pelataan SM-liigaa (vuosina 1928–1933 cup-muotoinen SM-tittelistä pelaaminen ja 1933–1975 SM-sarja), jossa on tällä hetkellä 14 joukkuetta. Mestis on Suomen toiseksi korkein jääkiekon sarjataso (vuosina 1974–2000 I-Divisioona). Suomi-sarja on Suomen kolmanneksi korkein sarjataso, ja lisäksi Suomessa pelataan alueiden järjestämiä jääkiekkosarjoja, sisältäen 2–4 -divisioonat ja harrastesarjat.

Maa	Kansallinen pääsarja	Toissijainen sarja
Alankomaat	Nederlandse IJshockey Bond
Espanja	Super Liga
Britannia	Elite Ice Hockey League
Irlanti	Irish Ice Hockey League
Italia	Serie A	Serie B
Kanada	NHL	AHL
Norja	Elitserien
Ranska	Ligue Magnus	Division 1
Ruotsi	Elitserien	Allsvenskan
Saksa	DEL
Slovakia	Slovakian Extraliga
Suomi	SM-liiga	Mestis
Sveitsi	Nationalliga A	Nationalliga B
Tšekki	Tšekin Extraliga
Tanska	Oddset Ligaen
Unkari	Borsodi Jégkorong Liga
Venäjä	Superliiga	Vysshaya Liga
Viro	Eesti Jäähoki Liit
Yhdysvallat	NHL	AHL

Kansainväliset turnaukset

• Jääkiekon MM-kilpailut
• Jääkiekon maailmancup
• Jääkiekon Continental cup
• Laji on talviolympialaisissa, katso jääkiekko olympialaisissa.
• Euro Hockey Tour

Triviaa

• Britannia on aikoinaan voittanut arvoturnauksia, kuten olympiajääkiekon vuonna 1936, mutta pääasiassa kanadalaisista pelaajista muodostetuilla joukkueilla.

Aiheesta muualla

• IHWC.net (International Ice Hockey Federation World Championship) Jääkiekon maailmanmestaruuskisat.
• IIHF.com (International Ice Hockey Federation) Jääkiekon kansallisten liittojen kattojärjestö.
• EuroHockey.net Eurooppalaisen jääkiekon suurin sivusto
• Finhockey.fi Suomen Jääkiekkoliitto
• Jatkoaika.com Suomen suurin jääkiekkosivusto
• Kiekko.fi Uutisointiin painottuva kiekkosivusto
• LiveTulokset.com, Jääkiekon liveseurantaa
• JUNNUT.com Suomen suurin juniorijääkiekkosivusto
• HockeyChat Suomalainen jääkiekkopainotteinen chat
• Kiekko.tk suuri suomalainen java-pohjainen jääkiekkopeli