Ero sivun ”Aukusti Tuhka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 37: Rivi 37:
Valtaosa 1910- ja 1920-lukujen teoksista on käyttögrafiikkaa, kuvitustöitä, piirustuksia ja öljymaalauksia. Ensimmäinen selkeä graafinen kokonaisuus on romaanin kuvitustyö vuodelta 1931 Heikki Toppilan romaaniin Päästä meidät pahasta. Leipzigin matkan (1936) jälkeen Tuhka suuntautui käyttögrafiikasta kohti taidegrafiikkaa. Useat työt vuodelta 1936 ovat puupiirroksia. Avainteoksina Tuhkan sotia edeltävään taiteeseen ovat kuvitukset [[Juhani Aho]]n Panu-kirjaan. Tuhkaa kiinnosti myös [[lappi]]-aihe ja revontulet. Puupiirtäjä-teemaa Tuhka käsitteli useammassa teksessaan. [[Evakko]]-teemaan Tuhka syventyi vuosina 1939-1942. Valo oli Aukusti Tuhkalle sisällöllinen ja symbolinen elementti. Tuhkan töissä näkyy myös sota-teema [[partio]]ineen ja sotilaineen. (Ahlgren et al. s.15-32).
Valtaosa 1910- ja 1920-lukujen teoksista on käyttögrafiikkaa, kuvitustöitä, piirustuksia ja öljymaalauksia. Ensimmäinen selkeä graafinen kokonaisuus on romaanin kuvitustyö vuodelta 1931 Heikki Toppilan romaaniin Päästä meidät pahasta. Leipzigin matkan (1936) jälkeen Tuhka suuntautui käyttögrafiikasta kohti taidegrafiikkaa. Useat työt vuodelta 1936 ovat puupiirroksia. Avainteoksina Tuhkan sotia edeltävään taiteeseen ovat kuvitukset [[Juhani Aho]]n Panu-kirjaan. Tuhkaa kiinnosti myös [[lappi]]-aihe ja revontulet. Puupiirtäjä-teemaa Tuhka käsitteli useammassa teksessaan. [[Evakko]]-teemaan Tuhka syventyi vuosina 1939-1942. Valo oli Aukusti Tuhkalle sisällöllinen ja symbolinen elementti. Tuhkan töissä näkyy myös sota-teema [[partio]]ineen ja sotilaineen. (Ahlgren et al. s.15-32).


Sotien jälkeen Augusti Tuhka syventyi grafiikassaan Lapin maisemiin ja teki aiheesta n. 150 grafiikan lehteä (1946-1968). Hän myös maalasi jonkin verran aihetta. Vuosina 1957-1966 Tuhka teki vain vähän grafiikkaa, koska hän keskittyi suuriin tilaustöihin [[Yhtyneet Paperitehtaat|Yhtyneille Paperitehtaille]] ja [[Veikkaus Oy]]:lle. 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alun ulkomaan matkojen pohjalta Tuhka teki jonkin verran grafiikkaa. Kiinan matkalla Tuhaka teki tussipiirustuksia ja näiden pohjalta myöhemmin litoja. Aukusti Tuhkan töissä näkyy Kiinan matkan jälkeen vaikutuksia kiinalaisesta taiteesta. (Ahlgren et al. s.33-43).
Sotien jälkeen Augusti Tuhka syventyi grafiikassaan Lapin maisemiin ja teki aiheesta n. 150 grafiikan lehteä (1946-1968). Hän myös maalasi jonkin verran aihetta. Vuosina 1957-1966 Tuhka teki vain vähän grafiikkaa, koska hän keskittyi suuriin tilaustöihin [[Yhtyneet Paperitehtaat|Yhtyneille Paperitehtaille]] ja [[Veikkaus Oy]]:lle. 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alun ulkomaan matkojen pohjalta Tuhka teki jonkin verran grafiikkaa. Kiinan matkalla Tuhaka teki tussipiirustuksia ja näiden pohjalta myöhemmin litoja. Aukusti Tuhkan töissä näkyy Kiinan matkan jälkeen vaikutuksia kiinalaisesta tussimaalaustekniikasta. (Ahlgren et al. s.33-43).


==Palkinnot ja tunnustukset==
==Palkinnot ja tunnustukset==

Versio 27. helmikuuta 2011 kello 21.06

Aukusti Tuhka
Henkilötiedot
Syntynyt1895
Viipuri, Suomi
Kuollut1973
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala taidegrafiikka, puupiirros, litografia, kuvitus
Palkinnot

Pro Finlandia 1953

Tuhkan suunnittelema kunnan vaakuna

Aukusti Tuhka, vuoteen 1920 August Tuhkanen (15. syyskuuta 1895 Viipuri – 26. heinäkuuta 1973), oli taidegraafikko, joka teki etenkin litografiaa ja puupiirrosta. Hän oli perustamassa Suomen Taidegraafikot ry:tä ja vaikutti kurssiateljeensa kautta tulevaan taidegraafikkopolveen. Tuhka oli myös innokas taidegrafiikan puolesta puhuja ja valistaja.

Elämä ja ura

Tuhkan vanhemmat olivat ajuri Matti Tuhkanen ja Wilhelmiina o.s. Koljonen. Tuhka kävi Viipurin taiteenystävien piirustuskoulun 1909-1915. Turun piirustuskoulussa hän opiskeli vuosina 1917–1919.[1] Hän piirsi runsaasti postikortteja vuosina asuessaan Tampereella 1919-1920 ja jonkin verran myös myöhemmin. Hän harjoitti jatko-opintoja Tanskassa Kööpenhaminassa Kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -nimisessä oppilaitoksessa 1925 ja suoritti Saksan valtion graafisen akatemian mestariluokan loppututkinnon 1936, ja opettajan loppututkinnon 1938. Talvi- ja jatkosodassa hän toimi TK-piirtäjänä sekä valokuvaajana.

Ennen sotia aloittaneiden suomalaisten puupiirtäjien esikuvia olivat Edvard Munch ja saksalainen ekspressionismi. Saksassa opiskeli muiden ohella Aukusti Tuhka, sillä Suomessa ei vielä opetettu puupiirrosta. Vasta vuonna 1947 Aukusti Tuhka alkoi pitää puupiirroskursseja Suomen taideakatemian koulussa. Tuhka kuvasi erityisesti Suomen luontoa ja kansaa. Hänen työnsä taiteilijana vaikutti keskeisesti 1950-luvulla puupiirroksen ja litografian harrastuksen kasvuun.

Tuhka oli opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1949, 1950–1956 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa 1947–1953. Ulkomailla hän opetti Kiinassa Pekingin taideakatemiassa ja Shanghain taidekorkeakoulussa 1955–1956. Hänen opettajantyönsä (mm. Tuhkan Taidegrafiikan kurssiateljee 1958–1966) on ollut hyvin merkityksellistä myöhemmille graafikoille.

Tuhkan ensimmäinen näyttely oli Viipurissa 1912. Sen jälkeen hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin useasti. Erityisen paljon hänellä oli näyttelyitä ulkomailla alkaen Moskovasta 1916. Tuhkan teoksia oli näytteillä muun muassa Kiinassa.

Tuhka oli Erva-Latvalan mainostoimiston palveluksessa ja suunnitteli muun muassa Pauligin mainontaa. Hän piirsi Valistuksen Eläintieteellisiä tauluja 1–5 ja 7. Hän sai tehtäväkseen suunnitella olympiasoihdun ja soihtuviestin juoksijoille jaetun pronssisen muistoplakaatin. Soihdun varsi on visakoivua ja maljaosa hopeaa. Sen pituus on 60 cm.[2] Tuhka on piirtänyt myös Ypäjän kunnan vaakunan 1949 ja tehnyt värielokuvan Folklivet i Tjöck yhdessä Arne Appelgrenin kanssa 1939.[3]

Tuhka lahjoitti vuonna 1970 Tampereen yliopistolle valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan alun perin lähinnä opetustarkoitukseen. Kokoelmasta on järjestetty näyttelyitä.[4]

Tuhkan puoliso oli Ellen Elisabeth o.s. Planting (1892-1976).

Tuotanto

Aukusti Tuhkan tuotannossa voidaan jakaa kahteen päävaiheseen. Ensimmäinen vaihe alkaa 1910-luvulta ja jatkuu sota-aikaan. Myöhäistuotanto alkaa 1940-luvun lopulta ja päättyy 1960-luvulle. (Ahlgren et al. s.15-43).

Valtaosa 1910- ja 1920-lukujen teoksista on käyttögrafiikkaa, kuvitustöitä, piirustuksia ja öljymaalauksia. Ensimmäinen selkeä graafinen kokonaisuus on romaanin kuvitustyö vuodelta 1931 Heikki Toppilan romaaniin Päästä meidät pahasta. Leipzigin matkan (1936) jälkeen Tuhka suuntautui käyttögrafiikasta kohti taidegrafiikkaa. Useat työt vuodelta 1936 ovat puupiirroksia. Avainteoksina Tuhkan sotia edeltävään taiteeseen ovat kuvitukset Juhani Ahon Panu-kirjaan. Tuhkaa kiinnosti myös lappi-aihe ja revontulet. Puupiirtäjä-teemaa Tuhka käsitteli useammassa teksessaan. Evakko-teemaan Tuhka syventyi vuosina 1939-1942. Valo oli Aukusti Tuhkalle sisällöllinen ja symbolinen elementti. Tuhkan töissä näkyy myös sota-teema partioineen ja sotilaineen. (Ahlgren et al. s.15-32).

Sotien jälkeen Augusti Tuhka syventyi grafiikassaan Lapin maisemiin ja teki aiheesta n. 150 grafiikan lehteä (1946-1968). Hän myös maalasi jonkin verran aihetta. Vuosina 1957-1966 Tuhka teki vain vähän grafiikkaa, koska hän keskittyi suuriin tilaustöihin Yhtyneille Paperitehtaille ja Veikkaus Oy:lle. 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alun ulkomaan matkojen pohjalta Tuhka teki jonkin verran grafiikkaa. Kiinan matkalla Tuhaka teki tussipiirustuksia ja näiden pohjalta myöhemmin litoja. Aukusti Tuhkan töissä näkyy Kiinan matkan jälkeen vaikutuksia kiinalaisesta tussimaalaustekniikasta. (Ahlgren et al. s.33-43).

Palkinnot ja tunnustukset

  • Ensimmäinen palkinto Suomen Taidegraafikoiden grafiikkakilpailussa 1946
  • Pro Finlandia 1953
  • Professorin arvonimi 1960
  • Valtion taiteilijaeläke 1961
  • Kiinan taideakatemian professori h.c. 1956
  • Suomen kuvataidejärjestöjen keskusliiton kunniajäsen 1958
  • Taidepiirtäjäliitto Grafian Albert Gebhard -mitali N:o 5 1963
  • Wiipurilaisen osakunnan kunniajäsen 1964
  • Suomen Taidegraafikkojen kunniajäsen 1973

Luottamustoimia

  • Suomen Taidegraafikot ry:n perustajajäsen ja johtokunnan jäsen 1946-1956
  • Suomen Taidepiirtäjäin Liiton perustajajäsen ja puheenjohtaja 1945-1947, 1949-51
  • Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton johtokunnan jäsen 1947-1953 ja puheenjohtaja 1953-56
  • Suomen Taideakatemian isännistön jäsen 1953-1956
  • Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja johtokunnan jäsen 1954-1956

Kirjallinen tuotanto

  • Taidegrafiikka. Tekniikkaa ja tekijöitä. Toim. Aukusti Tuhka. Porvoo-Helsinki WSOY 1957.
  • Viipuri tänään. Kustannusosakeyhtiö Kivi 1954.
  • Luonnoksia Lapista. Satakunnan Kivipaino 1955.

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

  • Aukusti Tuhka: Piirustuksia ja grafiikkaa.
  • Lindström, Aune, 1974. Aukusti Tuhka 1895-1973. Eripainos Kalevalaseuran vuosikirjasta n:o 54/1974. Helsinki.
  • Valkonen Anne, Aukusti Tuhka, Taide-lehti 1975 :2 II
  • Laajoki Liisa, Taiteilija-käsityöläinen Aukusti Tuhka taidegrafiikan yhteistyöhuonekäytännön rakentajana. Keskellä marginaalia, taidehistoriallisia tutkimuksia 33. Taidehistorian seura 2006.
  • Anttonen Erkki, Kansallista vai modernia, taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää. Valtion taidemuseo 2006.
  • Aukusti Tuhka. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Jyri Lehtonen, Erkki Anttonen, Patrik Nyberg ja Elina Räsänen. Jyväskylä 1995.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aukusti_Tuhka&oldid=9853914”