Dubrovnik
| Dubrovnik Ragusa |
|
|---|---|
 Dubrovnikin kaupunkia. Etualalla vanhakaupunki. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Dubrovnik |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kroatia |
| Piirikunta | Dubrovnik-Neretva |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Andro Vlahušić (CPP) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 21,35 km² |
| Väkiluku (2011) | 42 641 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 20000 |
| Suuntanumero(t) | 020 |
Dubrovnik (ital. Ragusa) on Kroatian eteläkärjessä, Dubrovnik-Neretvan piirikunnassa sijaitseva kaupunki. Se on yksi Adrianmeren rannikon merkittävimmistä matkailukohteista. Lisäksi siellä on kansallisesti tärkeä merisatama. Vuonna 2011 kaupungin väkiluku oli 42 641[1]. Kaupunki lähiympäristöineen on ekslaavina erillään muusta Kroatiasta, mantereen puolelta Bosnia-Hertsegovinan ympäröimänä.
Maantiede ja ilmasto
Dubrovnik sijaitsee Adrianmeren rannikolla, ekslaavina erillään muusta Kroatiasta, mantereen puolelta Bosnia-Hertsegovinan ympäröimänä. Ekslaavin ja muun Kroatian välinen kaistale on vain 20 km leveä.[2]
Vuoden lämpimintä aikaa on heinä-elokuu, jolloin keskimääräinen vuorokauden ylin lämpötila on 28 asteen yläpuolella. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin kuuden asteen vaiheilla. Sateita saadaan talvella enemmän kuin kesällä.[3]
Historia
- Pääartikkeli: Ragusan tasavalta
Dubrovnik perustettiin yhdistämällä kaksi pientä kaupunkia: Laus (nimi tulee latinan kiveä tarkoittavasta sanasta), joka oli pieni, Epidaurumin kylästä muuttaneiden roomalaisten asuttama saari Dalmatian rannikon edustalla, sekä Dubrava (nimi tulee slaavilaisesta tammea tarkoittavasta sanasta dub), joka oli slaavilaisten maahanmuuttajien asutustaajama metsäisen Srđin kukkulan alarinteessä. Kaupungit yhdistettiin täyttämällä maalla niitä erottanut kapea salmi, josta tuli nykyään nimillä Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu.[4]
Kaupunki käytti vuosisatojen ajan nimeä Ragusa. Se linnoitettiin ja kannaksen kummallekin puolen rakennettiin satamat. Sen merikauppa kasvoi, sillä Ragusa oli keskiajalla ainoa itäisen Adrianmeren kaupunkivaltio, joka pystyi kilpailemaan Venetsian kanssa. Varallisuutensa ja taitavan diplomatiansa tukemana latinalais-slaavilainen Ragusa-Dubrovnik saavutti merkittävän kehitystason 1400–1500-luvuilla.
Kaupunkia johdettiin aristokraattisesti, ja avioituminen eri yhteiskuntaluokkien – joita oli kolme – jäsenten kesken oli jyrkästi kiellettyä. Nimellinen valtionpäämies oli ruhtinas (Knez), tai Venetsian yliherruuden aikana rehtori. Todellinen valta oli kuitenkin kahden aateliston pitämän neuvoston (Vijeće) käsissä.
Dubrovnikin hallinto oli joiltakin osin hyvin vapaamielinen: Se lakkautti orjakaupan vuonna 1418 ja oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti vastamuodostuneen Yhdysvaltojen itsenäisyyden.lähde? Kaupungin vanhassa lipussa on sana Libertas (vapaus), ja Lovrijenacin linnoituksen sisäänkäyntiin, joka on aivan kaupunginmuurien ulkopuolella, on kaiverrettu teksti Non bene pro toto libertas venditur auro, joka tarkoittaa: "Vapautta ei myydä minkäänlaisesta kullasta".
Vuonna 1667 Dubrovnikia koetteli maanjäristys, joka tuhosi melkein koko kaupungin lukuun ottamatta muutamaa palatsia ja kirkkorakennusta vanhasta kaupungista. Alue kuitenkin jälleenrakennettiin nopeasti.[5]
Kroatian sodan aikana Dubrovnikia piiritettiin lokakuusta 1991 toukokuuhun 1992 (katso Dubrovnikin piiritys). Erityisesti arvokas vanhakaupunki kärsi suuria vaurioita. Kroatian Punainen Risti arvioi piirityksessä kuolleen 114 siviiliä.
Liikenne
Dubrovnikin julkista liikennettä hoidetaan busseilla. Kymmenen linjaa kuljettaa matkustajia esikaupungeista keskustaan. Linja-autoasema sijaitsee Pilen alueella Vanhan kaupungin porteilla.[6]
Dubrovnikin satama Gružinlahdella on suosittu risteilysatama. Se sijaitsee noin 3,5 km vanhastakaupungista.[7]
Dubrovnikin lentoasemaa käytti vuonna 2018 2,5 miljoonaa matkustajaa.[8]
Kulttuuri
Dubrovnik oli yksi kroatian kielen ja Kroatian kirjallisuuden kehityksen keskuksista sekä lukuisten runoilijoiden ja näytelmäkirjailijoiden kuten Ivan Gundulićin ja Marin Držićin koti. Merkittäviä olivat myös taidemaalarit Lovro ja Vicko Dobričević ja tiedemiehet kuten Ruđer Josip Bošković ja Marin Getaldić.
Nähtävyydet
Dubrovnikin asukkaat lainaavat mielellään ylpeänä irlantilaista näytelmäkirjailijaa George Bernard Shaw'ta, joka vieraili kaupungissa vuonna 1929 ja kirjoitti: "Jos haluat nähdä taivaan maan päällä, tule Dubrovnikiin."
Kaupungin suojelupyhimys on Pyhä Blasius (Sveti Vlaho), jonka patsaita on nähtävissä ympäri kaupunkia. Hänen merkityksensä on vastaava kuin Pyhä Markus -evankelistan merkitys Venetsialle. Vanhakaupunki on yksi Unescon suojelemista maailmanperintökohteista.[9]
Monet Kroatian parhaista lomarannoista sijaitsevat Dubrovnikin alueella. Kaupungin keskustassakin on rantoja. Lentokentän ja kaupungin puolivälissä, 11 kilometriä Dubrovnikista sijaitsee Kuparin kaupunki, joka oli suosittu rantalomien kohde 1980-luvulla[10]. Toinen maan parhaiden rantojen joukkoon sisältyvä on Lopud-saari.[11]
-
Dubrovnikin pääkatu, Stradun -
F. Tudjmanin silta -
Dubrovnik vuonna 1989
Lähteet
- ↑ CROATIA: Dubrovnik-Neretva Citypopulation
- ↑ Croatia's troubled bridge project EU Observer. Viitattu 18.3.2019.
- ↑ Dubrovnik Climatological Information WMO. Viitattu 18.3.2019.
- ↑ Anja Kinnunen: Kroatia : lomailijan opas, s. 28, 33. Tampere: Fenix-kustannus, 2007. ISBN 978-951-862-176-1
- ↑ Karen Torme Olson ja Sanja Bazulic Olson: Frommer's Croatia, 3. painos, s. 59. Frommer's, 2010. ISBN 9780470541289 (englanniksi)
- ↑ Public Transport by Bus in Dubrovnik Expat in Croatia. Viitattu 19.3.2019.
- ↑ Dubrovnik port Dubrovnik port. Viitattu 19.3.2019.
- ↑ Monthly Passenger Flow Airport Dubrovnik. Viitattu 19.3.2019.
- ↑ http://whc.unesco.org/en/list/95
- ↑ Entinen luksuskohde rapistuu raunioina Kroatiassa. Iltalehti 9.9.2016. Viitattu 10.9.2016.
- ↑ Kroatian parhaat rannat. Poptarvel.fi 23.3.2016. Viitattu 10.9.2016.
Kirjallisuutta
- Pilvi Torsti: Sankarimatkailija Adrianmeren rannikolla (Like 2007)
- Pilvi Torsti: Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia & Bosnia ja Hertsegovina (Taifuuni 2002, toinen uudistettu painos Like 2007)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dubrovnik Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin viralliset sivut
Matkaopas aiheesta Dubrovnik Wikivoyagessa (englanniksi)
- Bakar
- Beli Manastir
- Belišće
- Benkovac
- Bjelovar
- Biograd na Moru
- Buje
- Buzet
- Čabar
- Čakovec
- Čazma
- Cres
- Crikvenica
- Đakovo
- Daruvar
- Delnice
- Donja Stubica
- Donji Miholjac
- Drniš
- Dubrovnik
- Duga Resa
- Dugo Selo
- Đurđevac
- Garešnica
- Glina
- Gospić
- Grubišno Polje
- Hrvatska Kostajnica
- Hvar
- Ilok
- Imotski
- Ivanec
- Ivanić-Grad
- Jastrebarsko
- Karlovac
- Kastav
- Kaštela
- Klanjec
- Knin
- Komiža
- Koprivnica
- Korčula
- Kraljevica
- Krapina
- Križevci
- Krk
- Kutina
- Labin
- Lepoglava
- Lipik
- Ludbreg
- Makarska
- Mali Lošinj
- Metković
- Mursko Središće
- Našice
- Nin
- Nova Gradiška
- Novalja
- Novi Marof
- Novi Vinodolski
- Novigrad
- Novska
- Obrovac
- Ogulin
- Omiš
- Opatija
- Opuzen
- Orahovica
- Oroslavje
- Osijek
- Otočac
- Ozalj
- Pag
- Pakrac
- Pazin
- Petrinja
- Pleternica
- Ploče
- Poreč
- Požega
- Pregrada
- Prelog
- Pula
- Rab
- Rijeka
- Rovinj
- Samobor
- Senj
- Šibenik
- Sinj
- Sisak
- Skradin
- Slatina
- Slavonski Brod
- Slunj
- Solin
- Split
- Stari Grad
- Supetar
- Sveti Ivan Zelina
- Trilj
- Trogir
- Umag
- Valpovo
- Varaždin
- Varaždinske Toplice
- Velika Gorica
- Vinkovci
- Virovitica
- Vis
- Vodice
- Vodnjan
- Vrbovec
- Vrbovsko
- Vrgorac
- Vrlika
- Vukovar
- Zabok
- Zadar
- Zagreb
- Zaprešić
- Zlatar
- Županja
