SM UC-57
| SM UC-57 | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Kaiserliche Werft, Danzig |
| Kölinlasku | 14. maaliskuuta 1916 |
| Laskettu vesille | 7. syyskuuta 1916 |
| Palveluskäyttöön | 22. tammikuuta 1917 |
| Loppuvaihe | tuhoutunut 18. marraskuuta 1917 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
417 t (pinnalla) 493 t (sukellus) |
| Pituus | 47,35 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 5,22 m |
| Syväys | 3,68 m |
| Koneteho |
500 hv (pinnalla) 460 hv (sukellus) |
| Nopeus |
11,6 solmua (pinnalla) 7,0 solmua (sukellus) |
| Miehistöä | 26 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
3 × 500 mm torpedoputkea 7 x torpedoa 88 mm kansitykki 18 × miinaa |
SM UC-57 oli Saksan keisarikunnan laivaston tyypin UC II sukellusvene ensimmäisessä maailmansodassa. Viimeisenä päätökseen saattamanaan tehtävänään alus laski maihin 17. marraskuuta 1917 Loviisan edustalle kahdeksan Suomen sisällissotaan valmistautunutta jääkäriä sekä räjähdysaineista, aseista ja kahdesta radioasemasta koostuneen neljän tonnin lastin.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus tilattiin 12. tammikuuta 1916 työnumerolla 39 Kaiserliche Werftiltä Danzigista, missä köli laskettiin 14. maaliskuuta. Alus laskettiin vesille 7. syyskuuta ja otettiin palvelukseen 22. tammikuuta 1917 ensimmäisenä päällikkönään kapteeniluutnantti Friedrich Wißmann.[1]
Alus oli 50,52 metriä pitkä. Sen uppouma sukelluksissa oli 498 tonnia, nopeus pinnalla 11,6 solmua ja sukelluksissa 7,3 solmua. Veneen voimanlähteenä oli kaksi 6-sylinteristä 250 hevosvoiman dieselmoottoria. Vene saattoi sukeltaa 50 metrin syvyyteen.[2]
Aluksen keulaosassa oli kuusi vinossa asennossa olevaa miinaputkea, joihin voitiin sijoittaa yhteensä 18 merimiinaa. Miinojen lisäksi aluksella oli normaali torpedoaseistus. Mukana kuljetettavat seitsemän torpedoa voitiin laukaista kahdesta keulassa ja yhdestä perässä olevasta torpedoputkesta. Lisäksi etukannella oli 88 mm:n tykki.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin 6. toukokuuta 1917 Saksan Itämeren laivastoon. Alus teki seitsemän partioretkeä, joiden aikana se upotti torpedoilla tai laskemillaan miinoilla viisi alusta.[3] 9. kesäkuuta upotettiin ruotsalainen purjealus Ludwig ja 26. kesäkuuta suomalaiset kaljaasi Georg ja hinaaja Martinniemi.[4][5] Lisäksi alus otti sotasaaliiksi kaksi brittiläistä laivaa.[1]
Viimeiselle matkalleen SM UC-57 lähti Danzigista 12. marraskuuta 1917. Loviisasta noin 25 kilometriä etelään sijaitsevan pienen Hamnskärin ulkosaaren rantaan se saapui 17. marraskuuta. Mukana olleet kahdeksan jääkäriä sekä lastitavarat siirrettiin siellä odottaneisiin moottoriveneisiin, minkä jälkeen sukellusvene laskeutui yön ajaksi meren pohjaan. Sen oli tarkoitus lähteä seuraavana aamuna paluumatkalle Saksaan.
Veneen mukana tulivat jääkärit Woldemar Hägglund (joukon johtaja), Viljo Hämäläinen, Weikko Läheniemi, Sulo-Veikko Pekkola, Väinö Strömberg, Einar Wichman (myöh. Vihma), sekä radioasemista vastanneet Leo Ekberg ja Yrjö Tenhunen.
Mukana olleilla räjähteillä oli tarkoitus katkaista Viipurin ja Pietarin välinen rautatieyhteys siltoja räjäyttämällä. Toinen mukana tuoduista radioasemista päätyi erääseen Kulosaaren huvilaan, josta se toimi punaisten hallitsemassa Helsingissä koko sisällissodan.
Paluumatkalla Hamnskäristä alus katosi jäljettömiin. Todennäköisesti se tuhoutui 18. marraskuuta Suursaaren itäpuolella. Tapahtumista on esitetty kaksi eri tulkintaa: joko alus ajoi venäläisten laskemaan miinaan tai se itse yritti laskea miinoja, jolloin tapahtui onnettomuus. Omien miinojen laskuun viittaa se, että alus ei suunnannut Hamnskärin jälkeen kohti kotisatamaansa vaan itään.
Aluksen mukana hukkuneille 28 miehelle on 1934 pystytetty viisi metriä korkea kivipaasi Hamnskäriin. Aluksen matkasta Suomeen on W. E. Tuompo kirjoittanut kirjan Sukellusveneellä UC 57 Vapaussotaan.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Uboat.net - UC 57
- ↑ a b tyyppi UC II
- ↑ Uboat.net - Ludwig
- ↑ Hylyt.net : Georg
- ↑ Hylyt.net : Martinniemi
- ↑ Tuompo, W. E.: Sukellusveneellä U C 57 vapaussotaan. Kustannusosakeyhtiö Sanatar, 1934.
- ↑ Hamnskärin päivä, Suomen Kuvalehti, 18.08.1934, nro 34, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- U.C. 57:n muistomerkki Hamnskärissä paljastetaan tänään. Juhlallisuuksissa läsnä tasavallan presidentti, Suomen hallituksen ja puolustuslaitoksen sekä Saksan edustajat. Kertomus sukellusveneen kohtalokkaasta matkasta, Helsingin Sanomat, 12.08.1934, nro 214, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Venäläisten miinakenttien ja verkkosulkujen alitse Saksasta Suomeen U.C.57:n mukana marraskuussa 1917. Paluumatkallaan kotimaahan tuhoutui vedenalainen. Eversti Einar Wichmann kertoo tämän jännittävän matkan vaiheista ja kahdeksan laivassa mukanaolleen jääkärin ensimmäisistä elämyksistä Suomen kamaralla, Aamulehti, 12.08.1934, nro 214, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Hindenburgin ja UC-57:n muistojuhlat, Hakkapeliitta, 21.08.1934, nro 34, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- U. C. 57. Saksalaisen sukellusveneen sankariretki 20 vuotta sitten, Uusi Suomi, 14.11.1937, nro 308, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
