Fred West

Frederick Walter Stephen "Fred" West (29. syyskuuta 1941 Bickerton Cottage, Much Marcle, Herefordshire, Iso-Britannia – 1. tammikuuta 1995 Birminghamin vankila, Birmingham, Iso-Britannia) oli englantilainen sarjamurhaaja. Hän syyllistyi ainakin 12 murhaan ja sai murhista syytteet, mutta teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään Birminghamin vankilassa ennen lopullista oikeudenkäyntiä.

Westin vaimo Rosemary West tuomittiin marraskuussa 1995 elinkautiseen vankeuteen 10 murhasta, joista yksi oli hänen oma tyttärensä.

Lapsuus ja nuoruus

Fred West varttui vuosina 1946–1961 Moorcourtin maatilan mailla olevassa Moorcourt Cottagessa Much Marclen pikkukylässä Herefordshiressä, noin 200 km Lontoosta länteen. Hän oli vanhin köyhässä kuusilapsisessa perheessä, jossa väkivalta ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö oli tavallista. Hänen isänsä, maitokarjanhoitaja ja korjuutyöapulainen Walter Stephen West (1914–1992) oli kova kurinpitäjä ja äiti Daisy Hannah Hill (1922–1968) oli ylisuojeleva. Lapset totutettiin kovaan maataloustyöhön. Fred oli nuoresta pitäen pakonomainen näpistelijä.

Koulutoverit kuvasivat Frediä ulkoisesti nukkavieruksi, hitaaksi eikä kovin terävä-älyiseksi pojaksi, joka joutui jatkuvasti hankaluuksiin. Hän ei oppinut kunnolla lukemaan eikä kirjoittamaan, mutta hänellä oli taipumusta puutöihin ja kuvataiteisiin. Hän lopetti koulunkäynnin 15-vuotiaana ja pestautui farmityöläiseksi. 17-vuotiaana West joutui moottoripyöräonnettomuuteen, jossa hänen toinen kätensä ja jalkansa murtuivat, hän oli tajuttomana viikon ja liikkui kainalosauvoilla 7 kuukautta. Saadut kallovammat aiheuttivat hänelle jatkossa ennalta-arvaamattomia raivokohtauksia, hänelle oli asennettu leikkauksessa metallilaatta kalloon. Onnettomuus aiheutti hänelle pysyvän pelon sairaaloita kohtaan. Hän sanoi poliisille kuulustelussa vuonna 1961 ahdistelleensa seksuaalisesti aggressiivisesti ilman mitään estoja nuoria tyttöjä varhaisteini-ikäisestä lähtien: "Eivätkö kaikki tee sitä?", kun oma 13-vuotias Kitty-sisar syytti 20-vuotiasta Westiä raiskauksesta ja raskaudentilastaan. Juttu ei edennyt oikeudessa, kun tyttä kieltäytyi todistamasta eikä oma äiti Daisy West päässyt todistamaan poikansa puolesta, jonka tekoa hän piti vastenmielisenä. [Toisen lähteen mukaan 13-vuotias tyttö oli tuttavaperheen tytär]. Koko perhe hylkäsi Fredin ja hän joutui muuttamaan kotoa tätinsä luokse, kunnes sopu tehtiin vuonna 1962. Fred sai lisää kallovammoja kaksi vuotta myöhemmin hyökättyään tytön kimppuun ja pudottuaan paloportailta toisesta kerroksesta.

Vuonna 1962 Fred West meni 21-vuotiaana naimisiin jo vuonna 1960 ensi kertaa tansseissa tapaamansa 19-vuotiaan Catherine (Rena) Bernadette Costellon kanssa, joka oli jo raskaana toiselle miehelle ja joutui perheensä nurjamielisen suhtautumisen vuoksi lähtemään kotoaan Glasgow'n itäpuolen Coatbridgen lähiöstä. Rena oli ollut tekemisessä poliisin kanssa jo nuoresta lähtien ja hän oli kehittynyt taitavaksi varkaaksi. Tytärpuoli Charmaine syntyi maaliskuussa 1963 ja yhteinen tytär Anna Marie heinäkuussa 1964 Glasgow'n itäpuolella olevassa Bridgetonin lähiössä. Koska Charmainen isä oli aasialaistaustainen, Westit väittivät häntä adoptoiduksi. Lisäksi Fred Westillä oli avioton lapsi myös toisen glasgowilaisen naisen kanssa. Tästä kuultuaan myös Rena otti rakastajakseen John McLachlanin ja petti Frediä tämän kanssa. Fred kohteli lapsia ankarasti. Hän pisti tytöt kerrossängyn pohjalle; sänkyjen väliin oli laitettu kalterit, mitkä sulkivat lapset kuin häkkiin. Heidät päästettiin ulos vain isän ollessa töissä jäätelöauton kuljettajana.

Vuonna 1965 Fred ajoi vahingossa pakettiautollaan pienen pojan yli, ja tämä kuoli. Poliisi vapautti hänet kaikista syytteistä, mutta Fred pelkäsi paikallisten ihmisten vihamielisiä reaktiota ja mahdollisia kostotoimia. Hän palasi synnyinseuduilleen Gloucesteriin Charmainen ja Anna Marien kanssa ja vuokrasi asuntovaunun Timberlandin karavaanarialueelta Bishop's Cleevessä. Rena Costello muutti heidän luokseen alkuvuodesta 1966. Isa McNeill ja Anne McFall muuttivat myös Fredin asuntovaunuun. Molemmat olivat syntyneet köyhiin perheisiin ja toivoivat löytävänsä työtä Englannista. Pian etelään muuton jälkeen Fred sai töitä kuorma-auton kuljettajana paikallisesta teurastamosta. Tytärpuoltaan Charmainea Fred West pahoinpiteli todistetusti ja hänen sanotaan käyttäneen pikkutyttöä seksuaalisesti hyväkseen jo 3-vuotiaasta lähtien ja patistaneen vaimoaan prostituutioon perheen huonon rahatilanteen vuoksi. Perheen lastenhoitajana toiminut Isa McNeill ja naapurit muistelevat Rena Costelloa huolehtivaisena äitinä, jolla "oli vaikeuksia kasvattaa kahta pientä lasta".

Fred West murhasi viimeisillään raskaana olevan 18-vuotiaan rakastajattarensa Anne McFallin vuonna 1967 ja sanoi murhanneensa myös 15-vuotiaan Mary Bastholmin vuonna 1968. Bastholmin jäännöksiä ei ole löydetty.

Heinäkuussa 1967 18-vuotias Anne McFall, joka oli kahdeksannella kuukaudella raskaana Fredille, katosi. Hänen paloitellut jäännöksensä löydettiin haudattuina Much Marclen ja Kempleyn kylien välillä olevan viljapellon pientareelta kesäkuussa 1994. Hänen raajansa oli leikattu irti taitavasti, ja ruumiista ​​puuttui useita sormiluita – jotka on todennäköisesti otettu makaabereiksi muistoiksi murhaajalle. Hänen syntymätön lapsensa on saatettu myös leikata pois hänen kohdustaan. Fred West kiisti aluksi tappaneensa McFallin, mutta uskoutui yhdelle pidätystöön seuranneelle henkilölle kertoen puukottaneensa naisen kuoliaaksi riidan seurauksena. Selitys on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että McFallin ranteista ​​löydettiin osia aamutakin vyöstä, joka oli kiedottu niiden ympärille, mikä viittaa siihen, että hänet oli sidottu ennen murhaa.

Rosemary Letts

artikkeli: Rosemary West

Fred West oli murhannut kaksi nuorta naista jo ennen 15-vuotiaan Rosemary Lettsin tapaamista, joten Rosella ei ollut osuutta näihin murhiin. Fred West murhasi myös ex-vaimonsa Rena Costellon vuonna 1971, jotta tämä ei pääsisi selville tyttärensä Charmainen murhasta. 17-vuotias Rose murhasi 8-vuotiaan Charmainen ja West hautasi ruumiin.

Rosemary toimi usein prostituoituna parin yhteisessä asunnossa Cromwell Street 25:ssä Gloucesterissä, Fred Westin katsellessa vierestä. Yksi vakioasiakkaista oli Rosemaryn oma isä Bill Letts, joka oli käyttänyt Rosemarya seksuaalisesti hyväkseen 10-vuotiaasta asti. Rosemary oli usein raskaana ja lapsia oli kahdeksan: Heather Anne (lokakuussa 1970), Mae June (kesäkuussa 1972), Stephen Andrew (elokuussa 1973), Tara (joulukuussa 1977), Louise (marraskuussa 1978), Barry (kesäkuussa 1980), Rosemary junior (huhtikuussa 1982) and Lucyanna (heinäkuussa 1983). Viisi lapsista oli Fred Westin, mutta Tara, Rosemary junior ja Lucyanna olivat länsi-intialaisten asiakkaiden siittämiä. On myös mahdollista että Heather Ann oli joko Rosemaryn isän Billin tai Rosemaryn nuoremman veljen Grahamin siittämä.

Fred ja Rose pahoinpitelivät, kiduttivat ja raiskasivat lapsiaan. Vanhimman yhteisen tyttärensä Heatherin he myös murhasivat. Fredin vanhin tytär Anna Marie, avioliitosta Rena Costellon kanssa, joutui 8-vuotiaasta lähtien oman isänsä, isoisänsä Bill Lettsin ja setänsä John Westin raiskaamaksi sekä 13-vuotiaasta lähtien paritetuksi Rosen asiakkaille. Rosemary valvoi aina vieressä. Anne Marie tuli 15-vuotiaana raskaaksi isälleen, mutta kohdunulkoinen raskaus keskeytettiin. Fredin veli John West raiskasi veljentyttärensä Maen 5-vuotiaana, Rosemaryn katsellessa vieressä.

Tuttavilleen ja ystävilleen Westit kertoivat peitetarinan, jonka mukaan Heather oli lähtenyt töihin lomakylään. Muille lapsilleen Fred West vitsaili, että jos nämä eivät ole kunnolla, heidät pannaan terassin kiveyksen alle kuten Heather.

Kiinnijääminen, pidätys ja oikeudenkäynti

Elokuussa 1992 Fred West pidätettiin hänen raiskattuaan 13-vuotiaan tyttärensä Louisen kolmesti. Rosemary puolestaan pidätettiin lapseen kohdistuneesta väkivallasta epäiltynä. Syytteet kuitenkin hylättiin, kun tytär kieltäytyi todistamasta vanhempiaan vastaan oikeudessa.

Kun kaikki Westien lapset määrättiin sijaiskoteihin, heräsivät epäilyt Heather Westin (kadoksissa vuodesta 1987) kohtalosta. Westien tapausta alettiin tutkia perinpohjaisesti.

Kun helmikuussa 1994 ensimmäiset ihmisjäännökset löytyivät Cromwell Street 25:ssä sijaitsevan talon puutarhasta, Fred West pidätettiin. Hän tunnusti murhanneensa noin yhdeksän ihmistä, joista hän erikseen nimesi Heather Westin (16 vuotta), Shirley Robinsonin (18 vuotta), Catherine (Rena) Bernadette Costello Westin (27 vuotta) ja Charmaine Costello Westin (8 vuotta) sekä Linda Goughin (19 vuotta). West kertoi poliisille että kellarin lattian alta löytyisivät vielä kuuden ihmisen jäännökset. Näiden ruumiinjäännösten tunnistettiin myöhemmin kuuluvan Carol Ann Cooperille (15 vuotta), Lucy Partingtonille (21 vuotta), Therésè Siegenthalerille (21 vuotta), Shirley Hubbardille (15 vuotta), Juanita Mottille (18 vuotta) ja Alison Chambersille (19 vuotta), jotka oli murhattu vuosina 1973—1979.

Rosemary West pidätettiin huhtikuussa 1994 syytettynä Linda Goughin murhasta. Fred West joutui Rosemary Westin kanssa oikeuteen kesäkuussa 1994. Fred Westiä syytettiin 11 murhasta ja Rosemaryä 9 murhasta.

Fred West onnistui tammikuun alussa 1995 hirttäytymään lakanaan sellissään Winson Greenin vankilassa, vaikka oli jatkuvan tarkkailun alaisena juuri itsemurhamahdollisuuden vuoksi.

Vaikka Rosemary West ei tunnustanut, todisteet häntä vastaan puhuivat puolestaan. Hän joutui oikeuteen lokakuussa 1995, yhdeksän kuukautta Fred Westin itsemurhan jälkeen. Valamiehistö oli yksimielinen Rosemary Westin syyllisyydestä. Hänet tuomittiin kymmenestä murhasta elinkautiseen eli 25 vuoden vankeusrangaistukseen 22. marraskuuta 1995. Tuomari Charles Mantell tuomitsi Rosemary Westin todeten: ”Jos minun mielipiteeni ratkaisisi, sinua ei koskaan vapautettaisi." Vuonna 1997 sisäministeri Jack Straw muutti tuomion elinkautiseksi, ilman mitään mahdollisuutta ehdonalaiseen tai armahdukseen.