Tahallisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Tahallisuus on vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellinen termi. Olennaiseksi se tulee, kun teon tahallisuuden astetta arvioidaan osana syyksiluettavuusarviointia. Jotkut rikokset ovat rangaistavia ainoastaan silloin, jos tekijä on syyllistynyt niihin tahallaan. Tekijä on myös voinut syyllistyä tekoon huolimattomuuttaan eli tuottamuksellisesti. Tahallisuus on määritelty rikoslain 3 luvun 6 §:ssä seuraavasti:

Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

Tahallisuuden asteet

Tahallisuus voidaan myös jakaa eri asteisiin seuraavasti:

Tarkoitustahallisuus (dolus determinatus)

  • Tekijän tarkoituksena on toteuttaa teko juuri sellaisena, kuin teon tunnusmerkistössä on säädetty (esimerkiksi aiheuttaa toisen kuolema)

Varmuustahallisuus (dolus directus)

  • Tekijä tietää teostaan aiheutuvat seuraukset ja pitää niitä lähes varmana, vaikkei niitä varsinaisesti tavoittelekaan
  • Esimerkiksi lentokoneen räjäyttävä terroristi ei varsinaisesti tavoittele sivullisten tappamista, mutta tietää ilmassa räjähtävän lentokoneen aiheuttavan varmasti kaikkien koneessa olevien kuoleman
    • Tällöin hänen tahallisuutensa aste sivullisten kuolemaan nähden on dolus directus

Ehdollinen tahallisuus tai välinpitämättömyystahallisuus (dolus eventualis)

  • Tekijä pitää seurausta jokseenkin todennäköisenä, jota voidaan analysoida seuraavasti:
    • 1) Tekijä pitää seurausta hyvinkin todennäköisenä tai
    • 2) Tekijä pitää seurausta mahdollisena, mutta ei juuri yritä estää sen syntymistä / hyväksyy seurauksen

Katso myös

Lähteet