Ubaldo Arata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Ubaldo Arata (23. maaliskuuta 1895 Ovada7. joulukuuta 1947 Rooma) oli italialainen elokuvaaja.

Aratan ura alkoi kameramiehenä Augusto Geninan elokuvassa Il principe dell’impossibile (1918). 1920-luvulla hän työskenteli muun muassa Mario Almiranten, Baldassarre Negronin ja Guido Brignonen kanssa ja oli mukana luomassa voimakkaan ekspressionistista tunnelmaa Mario Camerinin elokuvassa Rotaie (1929). Arata kuvasi Italian ensimmäisen äänielokuvan, Gennaro Righellin ohjaaman La canzone dell’amore (1930) ja yhdessä Anchise Brizzin kanssa Carmine Gallonen elokuvan Scipio Africanus, Afrikan valloittaja (1937). Hänen myöhemmistä elokuvistaan merkittävin on Roberto Rossellinin Rooma – avoin kaupunki (1945).[1]

Lähteet

  1. Moliterno, Gino: Historical Dictionary of Italian Cinema, s. 14. Lanham, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-6073-5

Aiheesta muualla