Pentti Matikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentti Matikainen
Henkilötiedot
Syntynyt5. lokakuuta 1950 (ikä 74)
Joensuu
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Pena, Fööni
Pelipaikka hyökkääjä
Seura
Seura Pelicans
Tehtävä Puheenjohtaja
Pelaajaura
Pääsarjaura 1971–1981
Seurat Jokipojat (SML), (Suomens.)
Jukurit (I-div.)
SaiPa (I-div.)
Valmennusura
Vuodet 1976–2005
Seurat Jukurit (1976–1977)
SaiPa (1981–1983)
Kärpät (1983–1987)
HIFK (1987–1990)
Suomen jääkiekkomaajoukkue (1987–1993)
HPK (1993–1994)
Lukko (1995-1996)
Frankfurt Lions (1996–1997)
HIFK (2000-2001)
HIFK (2005)

Pentti Teuvo Pellervo Matikainen (s. 5. lokakuuta 1950 Pielisensuu[1]) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkoilija. Matikainen oli Suomen päävalmentaja jääkiekkomaajoukkueen voittaessa ensimmäisen kerran mitalin olympialaisissa ja MM-kisoissa. Matikaisen tavaramerkkejä ovat hänen viiksensä, takatukkansa ja purukumin jauhaminen. lähde?

Matikainen tunnetaan paremmin valmentajana, mutta hän on pelannut SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa SaiPassa ja JoKP:issa 47 ottelua, joissa teki pisteet 10+6. Kumpaakin joukkuetta hän edusti myös I-divisioonassa. Lisäksi Matikainen ehti edustaa I-divisioonassa Mikkelin Jukureita. Matikainen lopetti pelaajauransa 1981.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Calgary 1988 Jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Praha 1992 Jääkiekko
World Cup
Pronssia Pronssia Kanada-cup 1991 Jääkiekko
SM-liiga
Hopeaa Hopeaa SM-liiga 1987 Jääkiekko
Pronssia Pronssia SM-liiga 1984 Jääkiekko
Pronssia Pronssia SM-liiga 1985 Jääkiekko
Pronssia Pronssia SM-liiga 1986 Jääkiekko
Pronssia Pronssia SM-liiga 1988 Jääkiekko
Pronssia Pronssia SM-liiga 1996 Jääkiekko

Valmentajana Matikainen aloitti syksyllä 1981 SaiPassa. Hän valmensi SaiPaa kahden ja Kärppiä neljän kauden verran ennen siirtymistään A-maajoukkueen päävalmentajaksi. Matikainen valmensi maajoukkueen ohella HIFK:ta kaudet 1987–1990. Suomi voitti Matikaisen valmennusaikana hopeaa Calgaryn olympialaisista ja vuoden 1992 MM-kilpailuista ja oli kolmas vuoden 1991 Kanada Cupissa. Nämä olivat ensimmäiset mitalit maajoukkueen historiassa. Matikainen sai potkut vuoden 1993 MM-kisojen seitsemännen sijan jälkeen. Sijoitus oli Suomen huonoin sitten vuoden 1983. Matikainen valmensi Suomen jääkiekkomaajoukkuetta 186 ottelussa. Matikaisen korvasi maajoukkueen päävalmentajana Curt Lindström. Saatuaan maajoukkueesta potkut Matikainen valmensi vuoden verran HPK:ta, Lukkoa ja Saksan pääsarjan Frankfurt Lionsia. Matikainen toimi HIFK:n toimitusjohtajana vuodesta 2001 helmikuuhun 2008.

Matikainen toimi Porin Ässien pelaajakoordinaattorina vuoden 2008 loppuun asti.[2] Matikainen aloitti työt Joensuun Jokipoikien hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011.[3]

Elokuun lopussa 2016 Matikainen valittiin Lahden Pelicans Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.[4]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matikaisella diagnosoitiin helmikuussa 2024 aivolymfooma eli aivoissa sijaitseva imusolmukesyöpä.[5]

Saavutukset ja palkinnot valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1 SM-hopea ja 5 -pronssia
  • Hopea olympialaisista
  • Hopea MM-kilpailuista
  • Pronssi Kanada Cupista
  • SM-liigan vuoden valmentaja (1984)
  • Suomen Jääkiekkoleijona #135
  • Suomen Jääkiekkoliiton kultainen ansioristi 2009

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]