Free (yhtye)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Free
Tiedot
Toiminnassa 1968–1971, 1972–1973
Tyylilaji blues rock, hard rock, rhythm and blues
Kotipaikka Englanti Lontoo, Englanti
Laulukieli englanti
Entiset jäsenet

Paul Rodgers
Paul Kossoff
Simon Kirke
Andy Fraser
John Bundrick
Tetsu Yamauchi
Wendell Richardson
Levy-yhtiö

A&M Records
Island Records

Aiheesta muualla
Kotisivut

Free oli brittiläinen rockyhtye, joka oli toiminnassa vuosina 1968–1971 ja uudestaan 1972–1973. Lontoossa perustettu Free kehitti bluesin, soulin ja folkrockmaisten melodioiden pohjalta raskaan, hitaan ja tunnelmoivan musiikkityylin, joka usein yhdistetään varhaiseen heavy metaliin. Freen tunnetuin kappale "All Right Now" tosin eroaa nopeatempoisuudellaan yhtyeen tuotannon päälinjasta. Yhtyeen alkuperäisen kokoonpanot jäsenet olivat laulaja Paul Rodgers, kitaristi Paul Kossoff, basisti Andy Fraser ja rumpali Simon Kirke.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freen ensimmäiset harjoitukset pidettiin Nag's Head -pubissa Lontoossa 19. huhtikuuta 1968. Basisti Andrew Fraser (s. 3. heinäkuuta 1952) oli tällöin vain 15-vuotias. Laulusolisti Paul Rodgers (s. 17. joulukuuta 1949), kitaristi Paul Kossoff (14. syyskuuta 1950 – 19. maaliskuuta 1976) ja rumpali Simon Kirke (s. 28. heinäkuuta 1949) olivat vain hieman vanhempia. Jäsenillä oli silti jo merkittävämpää kokemusta. Fraser oli ollut muutaman kuukauden John Mayallin Bluesbreakersissa, ja Kirke ja Kossof olivat soittaneet Champion Jack Dupreen albumilla.[1] Nuoresta iästään huolimatta yhtyeen jäsenet osoittautuivat monien mielestä hyvin kypsiksi lauluntekijöiksi ja tulkitsijoiksi. Yhtyeen tunnettu kappale "Walk in My Shadow" syntyi jo ensimmäisissä harjoituksissa. Päävastuun sävellystyöstä kantoivat Paul Rodgers ja Andy Fraser.

Alexis Korner keksi yhtyeelle nimen ja suositteli heitä Island Records - levy-yhtiön johtaja Chris Blackwellille ja päätuottaja Guy Stevensille. Korner myös otti Freen toiseksi esiintyjäksi joihinkin konsertteihinsa.[1] Saman vuoden marraskuuhun mennessä Free oli levyttänyt Island Records -yhtiölle ensimmäisen albuminsa Tons of Sobs, joskin levy julkaistiin vasta seuraavana vuonna. Albumi, joka dokumentoi Freen ensimmäiset kuusi yhteistä kuukautta, sisältää studioesityksiä yhtyeen varhaisesta live-ohjelmistosta. Seuraavana vuonna ilmestyi toinen albumi Free.

Suurmenestyksen kynnyksellä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Free sai mainetta esiintymisistään ja jatkuvista kiertueistaan. Yhtyeen ensimmäisten albumien myynti oli kuitenkin vaisua. Tilanne muuttui, kun suuri hitti "All Right Now" julkaistiin heinäkuussa 1970. "All Right Now" nousi Britannian singlelistan 2. sijalle ja Yhdysvalloissakin neljännelle sijalle. Hittikappale auttoi Freetä varmistamaan esiintymisensä valtavilla rockfestivaaleilla Wightsaarella elokuussa 1970. Yhtye esiintyi tällöin 600 000 ihmiselle. Lp-levy Fire and Water, jota usein pidetään yhtyeen parhaana, pääsi Britannian albumilistalla toiselle sijalle ja Yhdysvalloissa 17. sijalle. [2]

Vielä samana vuonna (1970) ilmestynyt neljäs albumi Highway ei kuitenkaan menestynyt odotetusti. Vuoden 1971 toukokuussa yhtye ilmoitti hajoavansa. Syynä tähän olivat suosion epätasaisuus, Paul Rodgersin ja Andy Fraserin välille puhjenneet erimielisyydet sekä kitaristi Paul Kossoffin päihdeongelmat. Yhtyeen jäähyväissingle "My Brother Jake" ja konserttikooste Free Live! olivat yllättäen myyntimenestyksiä. Single saavutti 4. sijan Britannian listalla.[2]

Uusi yritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen jäsenten sooloprojektit eivät käynnistyneet toivotulla tavalla. Free kokoontuikin uudestaan jo alkuvuodesta 1972 - osittain myös siitä syystä, että muut yhtyeen jäsenet arvelivat tällä tavoin auttavansa Kossoffia, jonka ongelmat pahenivat jatkuvasti. Comebackin myötä Free vieraili myös Suomessa konsertoiden 21.3.1972 Turun konserttitalossa ja vuorokautta myöhemmin 22.3.1972 Helsingissä Finlandia-talossa. [3] Kesällä 1972 yhtye julkaisi albumin Free at Last (Catch A Train). Albumi kävi Britannian listalla parhaimmillaan 9. sijalla.[2] Andy Fraserin ja Paul Rodgersin välit kuitenkin pysyivät kireinä, ja Kossoff oli huumeaddiktionsa takia epäluotettava työtoveri. Tähän turhautuneena Fraser erosi yhtyeestä saman vuoden heinäkuussa.

Uusiksi jäseniksi värvättiin japanilainen basisti Tetsu Yamauchi ja kosketinsoittaja John "Rabbit" Bundrick, jotka olivat tehneet Kossoffin ja Simon Kirken kanssa yhteisen levyn Freen ollessa hajonneena. Tämä kokoonpano julkaisi Freen viimeiseksi jääneen albumin Heartbreaker tammikuussa 1973. Levy sisälsi suositun kappaleen "Wishing Well", joka on hyvin tunnettu raskaasta kitarariffistään. Myös albumin nimikappale "Heartbreaker" nousi tunnetuksi."Wishing Well" nousi singlelistan sijalle 7.[2] Paul Kossoff ei kuitenkaan ollut enää esiintymiskuntoinen ja päätti jättää yhtyeen. Freen viimeisellä kiertueella Yhdysvalloissa tammi- ja helmikuussa 1973 kitaristina toimi Wendell Richardson Osibisa-yhtyeestä. Saman vuoden kesällä yhtye lopetti toimintansa toistamiseen, ja tällä kertaa pysyvästi.

Hajoamisen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freen toiminnan päätyttyä laulusolisti Paul Rodgers ja rumpali Simon Kirke jatkoivat uraansa suositussa rockyhtyeessä Bad Company. 2000-luvulla Rodgers teki Queen-yhtyeen kanssa kiertueen nimeltä Return Of The Champions. Kitaristi Paul Kossoff julkaisi sooloalbumin Back Street Crawler (1973) ja perusti saman nimisen yhtyeen. Hän ei kuitenkaan päässyt eroon huumausaineista ja kuoli sydänkohtaukseen 25-vuotiaana maaliskuussa 1976. Basisti Andy Fraser jatkoi uraansa Yhdysvalloissa menestyneenä lauluntekijänä. Hänen seuraajansa Tetsu Yamauchi liittyi The Faces -yhtyeeseen. Kosketinsoittaja John "Rabbit" Bundrick soitti Back Street Crawlerissa ja päätyi myöhemmin The Whon kiertuekokoonpanon jäseneksi.

Jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassinen kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1] Vaikka kaikki tällä levyllä soittavat muusikot olivat entisiä tai tulevia Freen jäseniä, sitä ei pidetä varsinaisena Free-levynä. Levy tehtiin ja julkaistiin Freen ollessa virallisesti hajonneena.

Lopullisen hajoamisen jälkeen julkaistut levyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Free Story (1974)
  • The Best of Free (1975)
  • Free and Easy, Rough and Ready (1976)
  • Completely Free (1982)
  • All Right Now: The Best of Free (1991)
  • Molten Gold: The Anthology (1994) (kahden levyn paketti)
  • Songs of Yesterday (2000) (viiden levyn paketti)
  • Live at the BBC (2006)
  • DVD: Free Forever (2006) (kaksi DVD-levyä)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Heavy-rock s.105-110
  2. ↑ a b c d Guinness Rockopedia s.164
  3. ↑ Huhtamäki Mikael: Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979, s. 366

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Free_(yhtye)&oldid=20967570”