Thaïs
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Thaïs | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Thaïs | ||||||
| Määritelmä | opera en trois actes | ||||||
| Säveltäjä | Jules Massenet | ||||||
| Libretto | Louis Gallet | ||||||
| Pohjautuu | Anatole Francen samannimiseen romaaniin | ||||||
| Tyylilaji | grand opéra | ||||||
| Kieli | ranska | ||||||
| Kantaesitys |
16. maaliskuuta 1894 Palais Garnier, Pariisi |
||||||
| Aikajana Massenet'n oopperoista | |||||||
|
|||||||
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Thaïs on vuonna 1894 ensi-iltansa saanut Jules Massenet’n ooppera.[1] Libreton on kirjoittanut Louis Gallet Anatole Francen vuonna 1890 ilmestyneen samannimisen romaanin pohjalta.[2]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thaïsista puuttuu muutamia Massenet’n tavaramerkkejä: laajat kuoro-osuudet ja pitkät balettikohtaukset. Oopperassa paino onkin kahden päähahmon välisessä kanssakäymisessä. Keskeinen miesrooli on tavanomaisesta oopperakäytännöstä poiketen kirjoitettu baritonille. Laulumelodiat Thaïsissa ovat pidempiä kuin säveltäjän aikaisemmissa oopperoissa, ja dialogia on lisätty aarioiden kustannuksella. Nykyään tunnetuin kohtaus lienee toisen näytöksen puolivälissä, jossa Thaïs käy ankaraa sisäistä kamppailua ennen kääntymistään. Tätä jaakobinpainia kuvatakseen Massenet päätyi laulettavan aarian sijasta sooloviuluun ja orkesteriin. Tämä kohta tunnetaan "Meditaationa". Se on nykyään hyvin suosittu konserttikappale viulisteilla.
Musiikillisia kohokohtia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Meditaatio" - sooloviululle ja orkesterille
- "Dis-moi que je suis belle" - Thaïsin aaria
- "Baigne d’eau" - Thaïsin ja Athanaëlin duetto
Hahmot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtumapaikka ja -aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen näytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Munkki Athanaël päättää käännyttää Aleksandrian halutuimman kurtisaanin Thaïsin. Athanaël tapaa hänet nuoruudenystävänsä Niciaksen talossa ja lupaa tulla Thaïsin luo myöhemmin.
Toinen näytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palatessaan Thaïsin luo Athanaël yrittää uudestaan taivutella häntä jättämään vanhan elämänsä. Vähitellen Thaïs alkaa taipua munkin tahtoon, ja kun Nicias saapuu ystävineen, hän on jo täysin valmis luopumaan ammatistaan. Aamulla hän lähtee Athanaëlin mukana pois ja hävittää omaisuutensa. Väkijoukko vastustaa ja uhkaa kivittää Athanaëlin, mutta Nicias hajottaa joukon heittämällä heille kultaa.
Kolmas näytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Athanaël vie Thaïsin erämaaluostariin, jossa hänet suljetaan ahtaaseen selliin katumaan syntejään. Athanaël näkee myöhemmin näyn, josta selviää Thaïsin olevan kuolemassa. Hän lähtee luostariin ja tunnustaa Thaïsille valehdelleensa puhuessaan ikuisesta elämästä ja taivaasta, todellisuudessa hän oli koko ajan himoinnut Thaïsia. Thaïs ei välitä hänestä vaan näkee taivasnäkyjä. Syntisestä naisesta oli tullut pyhä, pyhästä miehestä syntinen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jules Massenet kuollut. Sana, 15.8.1912, nro 15, s. 10-11. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.7.2018.
- ↑ Anatole France, Thais. Romaani. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjaluettelo, 1.1.1913, nro null, s. 28. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.7.2018.
