Koordinaatit: 59°11′N, 18°9′E

Haningen kunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Haninge)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Haningen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Handen
Kuntakoodi 0136
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 457,85 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 93 690
 – Väestötiheys 204,6 as./km²









Dalarön skanssi on entinen linnoitus.

Haningen kunta (ruots. Haninge kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Handen.[3]

Kunnan maapinta-ala on 457,85 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 93 690 henkeä (31.12.2020).[2]

Haningen naapurikuntia ovat Tyresö, Värmdö, Nynäshamn, Botkyrka ja Huddinge.

Haningen pohjoisosat ovat nykyään osa Tukholman taajamaa, ja etelässä kuntaan kuuluu Tukholman saariston eteläosa. Kunnassa on noin 3 600 saarta tai luotoa, joista kolme suurinta ovat Utö, Ornö ja Muskö. Haningessa on myös Tyrestan kansallispuisto ja Tornberget, joka on Tukholman läänin korkein paikka (111 metriä).

Vuonna 2007 kunnassa oli 30,49 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnassa sijaitsee Häringen linna.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen Haningen alueelle muodostettiin kolme "suurkuntaa":

Dalarön taajama oli vuosien 1877–1951 välisenä aikana taajaväkinen yhdyskunta. Jo vuonna 1959 Dalarö liitettiin Österhaningeen. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Västerhaninge ja Österhaninge yhdistettiin Haningen kunnaksi. Nykyinen kuntavaakuna on yhdistelmä Öster- ja Västerhaningen vaakunoista.

  • Österhaningen vaakuna 1951–1970.
    Österhaningen vaakuna 1951–1970.
  • Västerhaningen vaakuna 1952–1971.
    Västerhaningen vaakuna 1952–1971.
  • Nykyisen Haningen kunnan vaakuna 1971–.
    Nykyisen Haningen kunnan vaakuna 1971–.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haningen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 9 528
1955
  
 11 126
1960
  
 15 812
1965
  
 27 369
1970
  
 45 001
1975
  
 50 295
1980
  
 58 541
1985
  
 61 166
1990
  
 62 797
1995
  
 65 706
2000
  
 69 644
2005
  
 71 837
2010
  
 77 054
2015
  
 83 866
2020
  
 93 690
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 20 549 24,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 7 129 8,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 7 886 9,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 48 302 57,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 637 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 4 295 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 7,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 201 874 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 23,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,6 %

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,6 0,4
  jalostus 20,6 18,4
  palvelut 77,9 80,6
  tuntematon 0,9 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 24 744 37 313
  työpaikkaomavaraisuus 66,3

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 93,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 806 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tukholma* 44 877[17]
2 Västerhaninge 15 134
3 Jordbro 10 291
4 Dalarö 1 199
5 Väländan 469
6 Muskö 261
7 Östorp och Ådran* 17[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan. Koko Östorp och Ådranin taajamassa on 244 asukasta, ja se kuuluu pääosin Huddingen kuntaan.[17]

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Handen on sittemmin kasvanut yhteen Tukholman taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Dåntorp kuuluu osin myös Huddingen kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Haningen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Haninge Norra (31 valtuutettua)
  • Haninge Södra (30 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Haningen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 9 11 14 14 12 17 12 12 10 17 21 17 16
  Keskustapuolue 16 12 8 6 3 4 4 3 1 0 2 2 2 4
  Liberaalit 7 7 7 4 8 9 8 5 4 9 6 4 4 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 3 0 4 4 4 2 2 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 3 2 4 2 3 2 2 2 4 5 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 25 29 28 29 29 27 21 26 29 28 22 20 20 16
  Vasemmistopuolue 5 4 5 5 4 4 3 4 5 5 4 2 3 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 2 4 6 11
  Muut 0 0 2 0 1 1 3 8 2 3 2 2 2 0
  Yhteensä [24] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Asuinalueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Haningen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Österhaninge
  • Dalarö-Ornö-Utö
  • Västerhaninge-Muskö

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Dalarö
  • Dalarö skans*
  • Muskö
  • Ornö
  • Utö
  • Västerhaninge
  • Österhaninge
  • Österhaninge norra kbfd*
  • Österhaninge södra kbfd*

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.1.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Handen Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.1.2022. (ruotsiksi)
  24. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haningen kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Haninge kommun  –  Kuntajaon kehitys käännöstä.
Tukholman läänin kunnat
Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haningen_kunta&oldid=20243651”