Suomen päärata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rata alkaa Helsingin päärautatieasemalta, josta ratakilometrit mitataan.
Päärataa Helsingin Oulunkylän kohdalla.
Oulun rautatieasema, radan päätepiste.

Suomen rautateiden keskinen päärata (ruots. stambanan) kulkee Suomen poikki etelä–pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Ylivieska–Oulu. Nimi päärata tulee siitä, että reitti on kaikista merkittävin Suomen rautatieliikenteelle. Tärkein pääradan osuus on Helsinki–Tampere. Osuutta (Tampere–)Seinäjoki–Oulu kutsutaan nimellä Pohjanmaan rata.

Pääradan osuus Helsinki–Tampere muodostaa nauhakaupungin ja maan tärkeimmän kasvukäytävän. Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seutukuntien ketjun varrella asuu kolmannes suomalaisista.

Päärata alkaa Helsingin päärautatieasemalta ja jatkuu Pasilan rautatieaseman läpi. Se kulkee valtatien 4 ja kantatien 45 välissä Helsingin koillisten ja Vantaan itäisten kaupunginosien ohitse. Tämän jälkeen radan varrella on nauhakaupunkia (tiheästi pikkukaupunkeja) Tampereelle asti ja se seuraa pitkälti valtatie 3:n linjausta. Tampereen jälkeen rata kulkee 1970-luvun suoraa rataoikaisua pitkin asumattomilla taipaleilla aina Seinäjoelle saakka eroten Parkanon jälkeen kolmostien reitistä. Seinäjoen jälkeen alkaa taas vanha mutkainen ratalinjaus. Rata kiertää rannikolle Kokkolaan seuraten valtatie 8:aa ja palaa sen jälkeen takaisin sisämaahan. Oulaisten jälkeinen ratalinjaus on taas suorempi ja rata kohtaa ennen Oulua Limingassa taas valtatie 8:n.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Suomen rataverkon historia
Suomen ensimmäinen rautatiesilta rakennettiin ylittämään Vantaanjoki, Oulunkylän ja Pukinmäen välissä. Kuvassa ensimmäisen sillan piirustukset vuodelta 1862.

Ensimmäiset suunnitelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomessa tehtiin 20. maaliskuuta 1849, jolloin Suomen tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Hänen ehdotuksensa mukaan rautatie olisi toteutettu hevosvetoisena. Tutkimusten tuloksena vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi höyryveturivetoisena toteutettavan radan välille Helsinki–Hämeenlinna. Maaliskuussa 1853 Hämeenlinnan kaupunki yhdessä suurtilallistensa kanssa oli anonut toimilupaa rakentaa rautatie Helsinkiin, mutta anomus hylättiin. Rautatiehanketta ja siitä esitetyn ratasuunnitelman käsittelyä jarrutti myös vuosina 1853–1856 käyty Krimin sota.[1] Venäjän sotamenestys oli kärsinyt vaatimattomasta rataverkosta.[2]

Toteutunut suunnitelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1856 maaliskuussa tapahtuneen Helsingin vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski muun muassa laatimaan esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi.[3] Toimeksianto osoitettiin kenraalikuvernööri Bergin johtamalle komitealle, jonka tuli selvittää sisämaan ja satamien välisiä sekä keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin johtavia liikenneyhteyksiä kanavia ja rautateitä käyttäen. Vuonna 1851 laadittu ratasuunnitelma tarkastettiin komiteaan kuuluneen Alfred Stjernvallin velipuolen Knut Stjernvallin johdolla. Stjernvallista oli tullut uusi insinöörikunnan päällikkö. Tarkastettu ratasuunnitelma välille Helsinki–Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, joka johti komitean enemmistön kannatukseen. Komitea lähetti laatimansa ehdotuksen senaatille, joka hyväksyi ratasuunnitelman jo saman vuoden joulukuussa. Aleksanteri II teki lopullisen hyväksyvän päätöksen radan rakentamisesta 4. maaliskuuta 1857.[4]

Radan rakennus ja käyttöönotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarillisella päätöksellä rata säädettiin rakennettavaksi yksiraiteisena, mutta kahdella penkereellä.[5] Rakentaminen alkoi 13. kesäkuuta 1857.[6] Rakentamisen alkamisesta kuulutettiin kirkoissa.[7] Työnjohtajaksi määrättiin Uudenmaan läänin kuvernööri Knut Stjernvall, ja rakennusvalvojana toimi kenraali Johan Mauritz Nordenstamin johtama rautatiejohtokunta. Rata-alueen maita pakkolunastettiin, ja radan varrelle rakennettiin väliaikainen maantie.[8]

Rataosuus jaettiin viiteen työpiiriin.[9] Hyvästä palkkauksesta huolimatta työnjohdolla oli vaikeuksia saada kokoon riittävästi työvoimaa, jonka määrä vaihteli rakennushankkeen aikana 1 000–4 000 välillä. Lisäksi Saimaan kanavan rakennustyömaalta vapautuneita kuritushuonevankeja oli radan rakennuksessa mukana yli 200. Työntekijät palkattiin vuosipalvelukseen eli vuodeksi kerrallaan. Palkka maksettiin rahana, ja työhön kuului myös asunto kasarmissa. Työ oli kuitenkin valvottua ja kurinalaista, ja vuoden 1805 palkollisasetuksen nojalla radanrakentajien fyysinen rankaiseminen oli sallittua.[10] Järjestystä ratatyömaalla ylläpiti järjestysmies, jolla oli valtuudet toimia poliisiviranomaisena ja syyttäjänä oikeudessa. Apunaan järjestysmiehellä oli aseistetut kasakat, jotka valvoivat vankityövoimaa ja palkanmaksua sekä kuljettivat postia. Kasakoiden palkka oli huomattava kuluerä.[11] Rakentajina käytettiin myös useita satoja sotilaita, mitä perusteltiin työvoimapulalla ja palkkatason hillitsemisellä.[12]

Rata rakennettiin melko alkeellisella tekniikalla, mutta huolellisesti ja arvokkailla materiaaleilla, kuten raudalla ja sementillä.[13] Raiteita varten hankittiin saksalaismalliset rautaiset kiskot, jotka painoivat 33 kiloa metriltä.[14] Rataan kuului siltoja, maa- ja kallioleikkauksia sekä penkereitä.[8] Vuonna 1861 valmistuneen Helsingin asemarakennuksen ja sen ratapihan tieltä kuivatettiin Kluuvinlahti. Ratalinjasta tuli suora ja nousuista loivia, ja tasoristeyksiä kertyi vain vähän.[13][15] Liikennepaikkoja oli yhteensä seitsemän, ja niiden keskimääräinen väli oli 15,4 kilometriä.[16]

Ensimmäinen radan pohjoispäähän asti ajettu vihkiäisjuna saapui Hämeenlinnaan 31. tammikuuta 1862 kello 11 aamupäivällä.[17] Lemminkäinen-veturin vetämään junaan oli kytketty useita vaunuja, joissa oli yhteensä 30 kutsuvierasta. Matkalippujen hinnasto julkaistiin helmikuussa ja ensimmäinen aikataulu maaliskuussa. Radan viralliset avajaiset pidettiin 17. maaliskuuta, joka on nykyään VR:n syntymäpäivä.

Rakentamiskustannukset ylittyivät arvioidusta 2,2 miljoonasta hopearuplasta lopulta 3,7 miljoonaan. Ylittymiseen vaikuttivat muun muassa kalliit ja laadukkaat materiaalit sekä palkkojen nousu.[18] Säästösyistä useat seuraavat ratahankkeet, kuten Riihimäki–Pietari-rata, toteutettiin huomattavasti halvemmin esimerkiksi mutkaisemmilla ratalinjoilla ja kevyemmillä päällysrakenteilla.[13] Knut Stjernvall sai budjetoinnista julkista kritiikkiä ja erosi Valtionrautateiltä vuonna 1863.[18]

Matka-ajat ja matkustajamäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radan avaamisen aikaan matka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti 4 tuntia 40 minuuttia.[19] Vuonna 1864 matka oli kuitenkin jo noin tunnin verran nopeampi.[20] Vuonna 1875 junamatkan keskinopeus oli 33,8 kilometriä tunnissa.[21] Vuonna 1934 lanseerattu pikajuna ”Lentävä Tamperelainen” ylsi Helsingin ja Tampereen välillä säännöllisesti 90 kilometriin tunnissa.[22]

Vuoden 1862 aikana matkustajia Helsingin ja Hämeenlinnan välillä oli kaikkiaan 39 000 ja seuraavana vuonna 64 000.[23] Tavaraa kuljetettiin 13 000 tonnia. Luvut kasvoivat voimakkaasti Riihimäki–Pietari-radan avaamisen myötä. Koko rataverkolla miljoonan matkustajan raja ylitettiin vuonna 1874.[24]

Pääradan rakennusvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

108 kilometriä pitkän Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua Suomen nykyisen pääradan rakentaminen pohjoiseen päin jatkui kiivasta vauhtia.

Valmistumisvuodet rataosittain

Radan alkuperäinen kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien ensimmäiset neljä höyryveturia oli tilattu Englannista vuonna 1859, samoin kuin kaksi englantilaista veturinkuljettajien opettajaa. Vetureiden, rautatiesiltojen ja kiskojen valmistusta Englannissa valvoi siellä opiskellut ja konepajatoimintaan perehtynyt insinööri Gustaf Törnudd. Ensimmäiset veturit saapuivat Britanniasta Suomeen syksyllä 1860, ja höyryveturi Ilmarisella koeajettiin Helsingin rautatieasemalta Pasilaan 8. elokuuta 1861.[23] Muut vetureista saivat nimet Alutar, Lemminkäinen ja Suomi. 49 tonnia painavien vetureiden huippunopeus oli 80 km/h ja kokonaispituus 14,3 metriä. Kaikki neljä alkuperäistä veturia poistettiin käytöstä 1910-luvun alkupuolella ja ne päätyivät romutettaviksi.lähde? Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistumisen jälkeen vetureita tilattiin edelleen Englannista mutta myös esimerkiksi Saksasta ja Sveitsistä.[25]

Nykytilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääradan osuus Helsinki–Tampere kuuluu Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen ja on siten sekä paikallisjunien että kaukoliikenteen käytössä, tosin vain muutamat lähijunat jatkavat Riihimäkeä pidemmälle. Rata Keravalle asti on vähintään neliraiteinen Keravan kaupunkirata. Toijalan ja Tampereen välillä rata kuuluu myös Tampereen seudun lähijunaliikenteeseen.

Kehityssuunnitelmat: Suomirata-hanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomirata-projekti tähtää parantamaan nykyistä Riihimäki–Tampere-rataa rakentamalla joko lisäraiteita nykyiselle pääradalle tai kokonaan uuden oikoradan.[26] Tavoitteena on lyhentää matka-aikaa Tampereelta Helsinkiin nykyisestä 1 tunnista ja 33 minuutista noin tuntiin.[26] Tampereen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välinen matka-aika ilman pysähdyksiä olisi noin 45 minuuttia.[27] Radan pituus olisi vaihtoehdosta riippuen 177–186 kilometriä, josta tunneleiden osuus 22–49 kilometriä.[28]

Suomirata-yhtiön oman selvityksen mukaan vaihtoehto, jossa rakennetaan uusi suurnopeusrata, lyhentäisi matka-aikaa Helsingistä Tampereelle nykyisestä 32 minuuttia.[29] Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan matka-aika lyhenisi 31 minuuttia.[30] Koska pääradan kehittämisestä on jo tehty päätös, joka tulee nostamaan sen nopeutta, on Suomirata-hanketta kuitenkin verrattava tähän vaihtoehtoon, jolloin Suomirata nopeuttaisi yhteyttä vain 16 minuuttia.[31]

Tämän vaihtoehdon toteuttaminen maksaisi yhtiön itsensä mukaan noin 5,5 miljardia euroa[29] ja ministeriöiden mukaan saman verran, 5,46 miljardia.[30] Konsulttiyhtiö FCG:n mukaan Suomiradan rakennuskustannukset Lentoradan kanssa ovat 4,5 miljardia ja kokonaiskustannukset 6,2 miljardia.[31] Suurnopeusradan nopeus olisi 250–300 kilometriä tunnissa.[32] Rakentaminen kestäisi noin seitsemän vuotta.[28]

Toinen vaihtoehto, jossa pääradalle rakennettaisiin lisäraiteet ja oikaisuja, säästäisi aikaa yhtiön mukaan 15 minuuttia[29], tai Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön (2023) mukaan 13 minuuttia[30]. Rakentaminen maksaisi neljä miljardia euroa[29][30]. Suurnopeusradan rakentamatta jättäminen säästäisi arvokkaita kulttuuriympäristöjä, mutta lisäraiteiden rakentaminen häiritsisi pääradan liikennettä noin vuosikymmenen ajan.[33][34]

Kumpikin vaihtoehto sisältää 30 kilometrin pituisen tunneloidun Pasila–lentoasema–Kerava-välin eli Lentoradan rakentamisen.[28][29] Lentoradan osuus hinnasta on noin 2,7 miljardia euroa.[28]

Valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön raportin (2023) mukaan kumpikaan vaihtoehto ei ole kannattava. Uuden suurnopeusradan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta kuvaava hyöty-kustannus- eli h/k-luku on välillä 0,15–0,18, ja myös lisäraiteiden rakentamisen vaihtoehdon h/k-luku on negatiivinen, eli hankkeiden suorat taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan niiden kustannuksia. Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen takaisinmaksuaika olisi 240–330 vuotta, joten hankkeen ilmastovaikutukset ovat negatiivisia.[30]

Hankkeen eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projektia on suunnitellut Suomi-rata Oy, jonka omistajia ovat Suomen valtio (51 %), Finavia ja 20 radan alueen kuntaa Helsingistä Ouluun.[29]

Suurnopeusradan selvitys julkaistiin syyskuussa 2022. Linjausvaihtoehdot ovat herättäneet paljon keskustelua.[35]

Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti Suomiradan suunnittelu keskeytettiin ja jäljellä olevat varat palautetaan omistajille[36][37]. Sekä uuden suurnopeusradan rakentamiseen perustuva vaihtoehto että lisäraiteiden ja oikaisujen rakentamiseen perustuva toinen vaihtoehto tulevat näin haudatuiksi[38]. Orpon hallitus edistää kuitenkin Suomirata-hankkeeseen kuuluvaa Lentorataa varaamalla rahat sen suunnitteluun ja valmistelemalla sen toteuttamispäätöksen[39]. Suomiradan sijaan hallitus panostaa Helsingin ja Turun väliseen ratahankkeeseen, Tunnin junaan.[39] Syyskuussa 2023 uutisoitiin, että Suomi-rata Oy on tarkoitus muuttaa Lentorata Oy:ksi, jonka tehtävänä on Lentoradan suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti.[40]

Rataosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Zetterberg 2012, s. 19
  2. ↑ Kallio 2022, s. 31
  3. ↑ Uimonen, Jorma: Miksi Tikkurilan asemasta tuli niin komea? Helsingin–Hämeenlinnan radan asemien synty, osa 1. 1994. Helsingin Pitäjä 1994, 66–79. Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 11.8.2009.
  4. ↑ Lönnblad, Reino: Suomen ensimmäinen rautatiesilta 1992. Helsingin Pitäjä 1992, 6–15. Arkistoitu 8.5.2005. Viitattu 21.3.2008.
  5. ↑ Zetterberg 2012, s. 20
  6. ↑ Kallio 2022, s. 16
  7. ↑ Kallio 2022, s. 105
  8. ↑ a b Zetterberg 2012, s. 23
  9. ↑ Litzen, Aulikki & Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945. Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen, s. 23. Vantaan kaupunki, 1997. ISBN 951-8959-77-3
  10. ↑ Kallio 2022, s. 105–106
  11. ↑ Kallio 2022, s. 121–122
  12. ↑ Kallio 2022, s. 344–345
  13. ↑ a b c Kortelainen, Kari: Suomen ensimmäinen rautatie tehtiin 1860-luvulla viimeisen päälle, sitten laatu romahti rajusti – Halvalla rakennetut radat aiheuttavat edelleen vaikeuksia VR:n junille (Maksullinen artikkeli) Tekniikka&Talous. 9.11.2022. Viitattu 14.11.2022.
  14. ↑ Kallio 2022, s. 79
  15. ↑ Kortelainen, Kari: Kitsastelu ei kannattanut – Heikkolaatuiset ja halvalla rakennetut radat aiheuttavat edelleen vaikeuksia VR:n junille Kauppalehti. 28.11.2023. Viitattu 30.11.2023.
  16. ↑ Zetterberg 2012, s. 60
  17. ↑ Ensimmäinen Juna Hämeenlinnaan. Sanomalehti Hämäläinen, Tammikuun 31, 1862. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.9.2009.
  18. ↑ a b Zetterberg 2012, s. 31
  19. ↑ Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa: Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa, s. 280. Otava, 2001. ISBN 951-1-15804-X
  20. ↑ Zetterberg 2012, s. 28
  21. ↑ Zetterberg 2012, s. 80
  22. ↑ Zetterberg 2012, s. 147
  23. ↑ a b Zetterberg 2012, s. 29
  24. ↑ Zetterberg 2012, s. 81
  25. ↑ Zetterberg 2012, s. 62
  26. ↑ a b Mikä Suomirata? suomirata.fi. Viitattu 4.10.2022.
  27. ↑ Harju, Jukka: Suur­nopeus­juna veisi Tampereelta Helsinki­-Vantaalle 45 minuutissa – Kartta näyttää hurjan vision reittivaihtoehdot Helsingin Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 4.10.2022.
  28. ↑ a b c d Harju, Jukka: Junat | Luonnon halki raivattava Suomi-rata kuljettaisi matkustajat tunnissa Helsingistä Tampereelle Helsingin Sanomat. 25.9.2022. Viitattu 1.10.2022.
  29. ↑ a b c d e f Ketonen, Petra: Selvitys julki: tunnin juna Tampereen ja Helsingin välillä maksaisi 1,5 miljardia enemmän kuin vaihtoehto – linjaratkaisu voi olla edessä pian Yle Uutiset. 30.9.2022. Viitattu 1.10.2022.
  30. ↑ a b c d e Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö: Suurten ratahankkeiden rahoituksen ja investointimahdollisuuksien selvitys julkaisut.valtioneuvosto.fi. 24.1.2023. Arkistoitu 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.
  31. ↑ a b https://www.hameenliitto.fi/wp-content/uploads/2023/02/FCG-PAARATASELVITYS-2023.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Vuorinen, Terho: Tunnin juna ei ehkä toteudukaan – tämä seikka hidastaa matka­vauhtia Helsingistä Tampereelle Ilta-Sanomat. 5.10.2022. Viitattu 5.10.2022.
  33. ↑ Selvitys: Helsingin ja Tampereen välinen suurnopeusrata toisi suurimmat hyödyt – vauhti jopa 250 km/h, rakentaminen halkoisi arvokkaita kulttuuriympäristöjä MTV uutiset. 30.9.2022. Viitattu 5.10.2022.
  34. ↑ Repo, Harri: Vantaalta Tampereelle 45 minuutissa: Ratayhtiön selvitys liputtaa Tampereen oikoradan puolesta – 5,5 miljardin radalla matka-aika lyhenisi 32 minuuttia Tekniikka&Talous. 30.9.2022. Viitattu 5.10.2022.
  35. ↑ Päätöstä Helsinki–Tampere-suurnopeusradasta pitää odottaa: Kanta-Hämeessä kovin vastustus MTV Uutiset. 20.10.2022. Viitattu 25.10.2022.
  36. ↑ Tunnin junan suunnittelu Tampereen ja Helsingin välille keskeytetään Yle Uutiset. 18.9.2023. Viitattu 21.9.2023.
  37. ↑ Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Viitattu 21.9.2023.
  38. ↑ Suomi-radan talousjohtaja harmittelee ratahankkeen torppaamista – ”Kapasiteettia ja nopeutta ei ole tulossa lisää” Yle Uutiset. 21.6.2023. Viitattu 26.7.2023.
  39. ↑ a b Näin hallitus jakaa liikennerahoja: Turun tunnin junaa edistetään, Tampereen kautta kulkeva Suomi-rata haudataan Yle Uutiset. 16.6.2023. Viitattu 26.7.2023.
  40. ↑ Tampereen ja Helsingin välisen Suomi-radan suunnittelu keskeytetään Helsingin Sanomat. 18.9.2023. Viitattu 18.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_päärata&oldid=22728790”