benigni

See also: Benigni and benigní

Finnish

Etymology

From Latin benignus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈbeniɡni/, [ˈbe̞niɡni]
• Rhymes: -eniɡni
• Syllabification^(key): be‧nig‧ni

Adjective

benigni (comparative benignimpi, superlative benignein)

1. (pathology) benign

   Synonym: hyvänlaatuinen

   Antonym: maligni

Declension

Inflection of benigni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		benigni	benignit
genitive		benignin	benignien
partitive		benigniä	benignejä
illative		benigniin	benigneihin
		singular	plural
nominative		benigni	benignit
accusative	nom.	benigni	benignit
	gen.	benignin
genitive		benignin	benignien
partitive		benigniä	benignejä
inessive		benignissä	benigneissä
elative		benignistä	benigneistä
illative		benigniin	benigneihin
adessive		benignillä	benigneillä
ablative		benigniltä	benigneiltä
allative		benignille	benigneille
essive		benigninä	benigneinä
translative		benigniksi	benigneiksi
abessive		benignittä	benigneittä
instructive		—	benignein
comitative		—	benigneine

Possessive forms of benigni (Kotus type 5/risti, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative benignini benignini accusative nom. benignini benignini gen. benignini genitive benignini benignieni partitive benigniäni benignejäni inessive benignissäni benigneissäni elative benignistäni benigneistäni illative benigniini benigneihini adessive benignilläni benigneilläni ablative benigniltäni benigneiltäni allative benignilleni benigneilleni essive benigninäni benigneinäni translative benignikseni benigneikseni abessive benignittäni benigneittäni instructive — — comitative — benigneineni second-person singular possessor singular plural nominative benignisi benignisi accusative nom. benignisi benignisi gen. benignisi genitive benignisi benigniesi partitive benigniäsi benignejäsi inessive benignissäsi benigneissäsi elative benignistäsi benigneistäsi illative benigniisi benigneihisi adessive benignilläsi benigneilläsi ablative benigniltäsi benigneiltäsi allative benignillesi benigneillesi essive benigninäsi benigneinäsi translative benigniksesi benigneiksesi abessive benignittäsi benigneittäsi instructive — — comitative — benigneinesi first-person plural possessor singular plural nominative benignimme benignimme accusative nom. benignimme benignimme gen. benignimme genitive benignimme benigniemme partitive benigniämme benignejämme inessive benignissämme benigneissämme elative benignistämme benigneistämme illative benigniimme benigneihimme adessive benignillämme benigneillämme ablative benigniltämme benigneiltämme allative benignillemme benigneillemme essive benigninämme benigneinämme translative benigniksemme benigneiksemme abessive benignittämme benigneittämme instructive — — comitative — benigneinemme second-person plural possessor singular plural nominative benigninne benigninne accusative nom. benigninne benigninne gen. benigninne genitive benigninne benignienne partitive benigniänne benignejänne inessive benignissänne benigneissänne elative benignistänne benigneistänne illative benigniinne benigneihinne adessive benignillänne benigneillänne ablative benigniltänne benigneiltänne allative benignillenne benigneillenne essive benigninänne benigneinänne translative benigniksenne benigneiksenne abessive benignittänne benigneittänne instructive — — comitative — benigneinenne third-person possessor singular plural nominative benigninsä benigninsä accusative nom. benigninsä benigninsä gen. benigninsä genitive benigninsä benigniensä partitive benigniään benigniänsä benignejään benignejänsä inessive benignissään benignissänsä benigneissään benigneissänsä elative benignistään benignistänsä benigneistään benigneistänsä illative benigniinsä benigneihinsä adessive benignillään benignillänsä benigneillään benigneillänsä ablative benigniltään benigniltänsä benigneiltään benigneiltänsä allative benignilleen benignillensä benigneilleen benigneillensä essive benigninään benigninänsä benigneinään benigneinänsä translative benignikseen benigniksensä benigneikseen benigneiksensä abessive benignittään benignittänsä benigneittään benigneittänsä instructive — — comitative — benigneineen benigneinensä

Further reading

• “benigni”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Italian

Pronunciation

• IPA^(key): /beˈniɲ.ɲi/
• Rhymes: -iɲɲi
• Hyphenation: be‧nì‧gni

Adjective

benigni

1. masculine plural of benigno

Latin

Pronunciation

• (Classical Latin) IPA^(key): /beˈniɡ.niː/, [bɛˈnɪŋniː]
• (modern Italianate Ecclesiastical) IPA^(key): /beˈniɲ.ɲi/, [beˈniɲːi]

Adjective

benignī

1. inflection of benignus:
   1. nominative/vocative masculine plural
   2. genitive masculine/neuter singular