suistua

Finnish

Etymology

suistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsui̯stuɑˣ/, [ˈs̠ui̯s̠tuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uistuɑ
• Syllabification^(key): suis‧tu‧a

Verb

suistua

1. (intransitive) to plunge, fall, tumble, especially accidentally and/or violently

   Synonyms: kaatua, pudota, ajautua, tippua, syöksyä

   suistua kiskoilta (intransitive) ― to derail

   suistua raiteilta (intransitive) ― to derail

   suistua raiteiltaan (figurative) ― to be derailed; go off the rails, lose one's mental balance

   suistua vallasta ― to fall from power

   Kokematon ratsastaja suistui rotkoon hevosineen.

   An unexperienced horseman fell into a ravine together with his horse.

   Auto suistui tieltä jyrkässä mutkassa.

   The car fell off the road in a sharp corner.

Conjugation

Inflection of suistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistun	en suistu	1st sing.	olen suistunut	en ole suistunut
2nd sing.		suistut	et suistu	2nd sing.	olet suistunut	et ole suistunut
3rd sing.		suistuu	ei suistu	3rd sing.	on suistunut	ei ole suistunut
1st plur.		suistumme	emme suistu	1st plur.	olemme suistuneet	emme ole suistuneet
2nd plur.		suistutte	ette suistu	2nd plur.	olette suistuneet	ette ole suistuneet
3rd plur.		suistuvat	eivät suistu	3rd plur.	ovat suistuneet	eivät ole suistuneet
passive		suistutaan	ei suistuta	passive	on suistuttu	ei ole suistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistuin	en suistunut	1st sing.	olin suistunut	en ollut suistunut
2nd sing.		suistuit	et suistunut	2nd sing.	olit suistunut	et ollut suistunut
3rd sing.		suistui	ei suistunut	3rd sing.	oli suistunut	ei ollut suistunut
1st plur.		suistuimme	emme suistuneet	1st plur.	olimme suistuneet	emme olleet suistuneet
2nd plur.		suistuitte	ette suistuneet	2nd plur.	olitte suistuneet	ette olleet suistuneet
3rd plur.		suistuivat	eivät suistuneet	3rd plur.	olivat suistuneet	eivät olleet suistuneet
passive		suistuttiin	ei suistuttu	passive	oli suistuttu	ei ollut suistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistuisin	en suistuisi	1st sing.	olisin suistunut	en olisi suistunut
2nd sing.		suistuisit	et suistuisi	2nd sing.	olisit suistunut	et olisi suistunut
3rd sing.		suistuisi	ei suistuisi	3rd sing.	olisi suistunut	ei olisi suistunut
1st plur.		suistuisimme	emme suistuisi	1st plur.	olisimme suistuneet	emme olisi suistuneet
2nd plur.		suistuisitte	ette suistuisi	2nd plur.	olisitte suistuneet	ette olisi suistuneet
3rd plur.		suistuisivat	eivät suistuisi	3rd plur.	olisivat suistuneet	eivät olisi suistuneet
passive		suistuttaisiin	ei suistuttaisi	passive	olisi suistuttu	ei olisi suistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suistu	älä suistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suistukoon	älköön suistuko	3rd sing.	olkoon suistunut	älköön olko suistunut
1st plur.		suistukaamme	älkäämme suistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		suistukaa	älkää suistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suistukoot	älkööt suistuko	3rd plur.	olkoot suistuneet	älkööt olko suistuneet
passive		suistuttakoon	älköön suistuttako	passive	olkoon suistuttu	älköön olko suistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistunen	en suistune	1st sing.	lienen suistunut	en liene suistunut
2nd sing.		suistunet	et suistune	2nd sing.	lienet suistunut	et liene suistunut
3rd sing.		suistunee	ei suistune	3rd sing.	lienee suistunut	ei liene suistunut
1st plur.		suistunemme	emme suistune	1st plur.	lienemme suistuneet	emme liene suistuneet
2nd plur.		suistunette	ette suistune	2nd plur.	lienette suistuneet	ette liene suistuneet
3rd plur.		suistunevat	eivät suistune	3rd plur.	lienevät suistuneet	eivät liene suistuneet
passive		suistuttaneen	ei suistuttane	passive	lienee suistuttu	ei liene suistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suistua		present	suistuva	suistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suistuakseni suistuaksemme 2nd suistuaksesi suistuaksenne 3rd suistuakseen suistuaksensa		past	suistunut	suistuttu
2nd	inessive2	suistuessa	suistuttaessa	agent4	suistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suistuessani suistuessamme 2nd suistuessasi suistuessanne 3rd suistuessaan suistuessansa		negative	suistumaton
	instructive	suistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	suistumassa	—
	elative	suistumasta	—
	illative	suistumaan	—
	adessive	suistumalla	—
	abessive	suistumatta	—
	instructive	suistuman	suistuttaman
4th3	verbal noun	suistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suistumaisillani suistumaisillamme 2nd suistumaisillasi suistumaisillanne 3rd suistumaisillaan suistumaisillansa

Derived terms

• suistuminen

Related terms

• suistaa (transitive)

Further reading

• “suistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• saituus, uusista