Lähdekoodi sivulle Niuen kieli

{{Kieli|
| nimi          = Niue
| muu           = 
| oma           = Vagahau Niuē
| eng           = Niuean
| fra           = 
| alue          = {{Niue}}<br>{{Cookinsaaret}}<br>{{Tonga}}<br>{{Uusi-Seelanti}}
| vir           = {{Niue}}
| määrä         = 8 000
| sija          = ei sadan suurimman joukossa
| kunta         = [[austronesialaiset kielet]]
| ryhmä         = [[malaijilais-polynesialaiset kielet]]<br>[[polynesialaiset kielet]]<br>[[tongalaiset kielet]]
| abc           = [[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]]
| huolto        = 
| iso1          = 
| iso2          = niu
| iso3          = niu
}}
[[Tiedosto:Niuean-Alert-Levels-Table.pdf|pienoiskuva|Niuenkielinen tiedote koskien [[Koronaviruspandemia 2019–|koronaviruspandemiaa]].]]
'''Niue''' (omakielinen nimi: ''Vagahau Niuē<ref name="ethnologue" />'') on [[austronesialaiset kielet|austronesialainen kieli]], jota puhutaan Niuella. Sen lähin sukulaiskieli on [[Tongan kieli|tonga]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://glottolog.org/resource/languoid/id/niue1239|nimeke=Glottolog 4.4 - Niuean|julkaisu=glottolog.org|viitattu=2021-10-12}}</ref>. Niuea puhuu [[äidinkieli|äidinkielenään]] 7767 ihmistä.<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.com/language/niu Ethnologue: Niue] {{en}} Viitattu 2.4.2015.</ref> Heistä noin 2030 asuu [[Niue]]n saarella.<ref name="ethnologue" /> Loput puhujat elävät muun muassa [[Tonga]]lla, [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] ja [[Cookinsaaret|Cookinsaarilla]]. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään [[englannin kieli|englantia]].

== Äännerakenne ==
=== Konsonantit ===
{| class="wikitable" style="text-align:center"
! 
! [[Bilabiaali]]t
! [[Labiodentaali]]t
! [[Dentaali]]t
! [[Alveolaari]]t
! [[Velaari]]t
! [[Glottaali]]t
|-
! [[Klusiili]]t
| {{IPA|p}}
| 
| {{IPA|t}}
| 
| {{IPA|k}}
| 
|-
! [[Frikatiivi]]t
| 
| {{IPA|f v}}
| 
| ({{IPA|s}})
| 
| {{IPA|h}}
|-
! [[Nasaali]]t
| {{IPA|m}}
| 
| 
| {{IPA|n}}
| {{IPA|ŋ}}
| 
|-
! [[Lateraali]]approksimantit
| 
| 
| {{IPA|l}}
| 
| 
| 
|}

{{IPA|/t/}} ja {{IPA|/l/}} ääntyvät dentaalisina, kun taas {{IPA|/n/}} ja {{IPA|/s/}} ääntyvät alveolaarisina. Vokaalien välissä {{IPA|/k/}} ääntyy usein frikatiivina, esimerkiksi ''{{lang|niu|fakaleoaga}}'' {{IPA|[faxaleoˈaŋa]}}; kaikissa sanoissa tätä ei kuitenkaan esiinny, esimerkiksi ''{{lang|niu|keke}}'' {{IPA|[ˈkeke]}}. {{IPA|[s]}} on foneemin {{IPA|/t/}} [[allofoni]] vokaalien {{IPA|/i e/}} edellä, ja se esiintyy myös eräissä lainasanoissa. Ennen vokaaleja {{IPA|[e i]}} esiintyy vaihtelua {{IPA|[s]}}:n ja {{IPA|[ts]}}:n välillä. Joillakin puhujilla esiintyy englannista lainatuissa lainasanoissa approksimantti {{IPA|[ɹ]}}.<ref name="jipa">{{Lehtiviite | Tekijä = Brown, Jason; Tukuitonga, Kara | Otsikko = Niuean | Julkaisu = Journal of the International Phonetic Association | Ajankohta = 208 | Vuosikerta = 48 | Numero = 01 | Sivut = 117–128 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1017/S0025100317000500 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

=== Vokaalit ===
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
! 
! [[Etuvokaali|etu]]
! [[Keskivokaali|keski]]
! [[Takavokaali|taka]]
|-
! [[Suppea vokaali|suppea]]
| {{IPA|i iː}}
| 
| {{IPA|u uː}}
|-
! [[Välinen vokaali|väli]]
| {{IPA|e eː}}
| 
| {{IPA|o oː}}
|-
! [[Väljä vokaali|väljä]]
| 
| {{IPA|a aː}}
| 
|}
Vokaalifoneemeja on viisi, ja ne voivat esiintyä lyhyinä tai pitkinä. Lyhyt {{IPA|/i/}} on muita lyhyitä vokaaleja pidempi, samoin pitkä {{IPA|/iː/}} muita pitkiä vokaaleja pidempi.<ref name="jipa"/>

=== Prosodia ===
Sanapaino on toiseksi viimeisellä [[Mora (kielitiede)|moralla]].<ref name="jipa"/>

== Murteet ==
Niue jakautuu kahteen [[murre|murteeseen]]. Ne ovat [[motu]] ja [[tafiti]]. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://niuepocketguide.com/what-is-the-niue-language/|nimeke=What is the Niue Language?|julkaisu=Niue Pocket Guide|ajankohta=2019-12-31|viitattu=2021-10-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://pasifika.tki.org.nz/Pacific-languages/Vagahau-Niue/(tab)/1733|nimeke=Vagahau Niue / Pacific languages / Home - Pasifika|julkaisu=pasifika.tki.org.nz|viitattu=2021-10-12}}</ref>

== Historia ja status ==
[[Samoa]]lta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle [[1900-luku|1900-luvun]] alussa. Ensimmäiset yritykset luoda oikeinkirjoitusstandardit perustuivat [[Samoan kieli|samoan kieleen]].<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://omniglot.com/writing/niuean.php|nimeke=Niuean alphabet, prounciation and language|julkaisu=omniglot.com|viitattu=2021-10-12}}</ref>.

Kieltä kirjoitetaan [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisin aakkosin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://scriptsource.org/cms/scripts/page.php?item_id=wrSys_detail&key=niu-Latn|nimeke=ScriptSource - Niue written with Latin script|julkaisu=scriptsource.org|viitattu=2021-10-12}}</ref> Raamattu käännettiin niueksi vuonna 2003.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://joshuaproject.net/people_groups/13411/NE|nimeke=Niuean in Niue|tekijä=|julkaisu=joshuaproject.net|viitattu=2021-10-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Niue lasketaan erittäin uhanalaiseksi kieleksi.<ref name=":0" /><ref name=":2" />

Uudessa-Seelannissa asui vuoden 2013 väestölaskennan mukaan 18 555 etnistä niuelaista eli suurin osa ei puhu niuen kieltä, ja varsinkin lapset eivät enää opi sitä kotikielenä ollenkaan. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että Uuden-Seelannin hallitusta on vaadittu tukemaan niuen kielen opetusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.beehive.govt.nz/release/nurturing-and-embracing-niuean-language|nimeke=Nurturing and embracing the Niuean language|julkaisu=The Beehive|viitattu=2021-10-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Suurin osa (75 %) Uuden-Seelannin niuelaisista asuu [[Auckland|Aucklandissa]]. Vuosittain vietetään myös ''Niuen kielen viikkoa'', jonka tarkoituksena on tuoda esille kieltä positiivisessa valossa ja kannustaa ihmisiä puhumaan tai opiskelemaan kieltä. Vuonna 2021 viikkoa juhlitaan 17.–23. lokakuuta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://nzcurriculum.tki.org.nz/Curriculum-resources/National-events-and-the-NZC/Niue-Language-Week|nimeke=Niue Language Week|ajankohta=2021|julkaisija=New Zealand Government|viitattu=12.10.2021|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.

== Kielioppi ja sanasto ==
Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.

Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on ''letio'', koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on ''pasi'' (< bus) ja tynnyri ''talam'' (< drum).

Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).

=== Numeraalit ===
Niuen kielen numerot ovat:

{| class="wikitable"
!1
|taha
!10
|tahafulu
!100
|taha e teau
!1000
|taha e afe
|-
!2
|ua
!20
|uafulu
!200
|ua (e) teau
!2000
|ua (e) afe
|-
!3
|tolu
!30
|tolugofulu
!300
|tolu (e) teau
!3000
|tolu (e) afe
|-
!4
|fa*
!40
|fagofulu
!jne.
|jne.
!jne.
|jne.
|-
!5
|lima
!50
|limagofulu
|-
!6
|ono
!jne.
|jne.
|-
!7
|fitu
|-
!8
|valu
|-
!9
|hiva
|}

==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://language.psy.auckland.ac.nz/show_lsearch.php?id=00247 Niuen sanastoa] {{Wayback|1=http://language.psy.auckland.ac.nz/show_lsearch.php?id=00247 |päiväys=20051018134900 }}

{{Austronesialaiset kielet}}

[[Luokka:Niuen kielet]]
[[Luokka:Tongan kielet]]
[[Luokka:Uuden-Seelannin kielet]]
[[Luokka:Cookinsaarten kielet]]
[[Luokka:Tongalaiset kielet]]