Niuen kieli
| Niue | |
|---|---|
| Oma nimi | Vagahau Niuē |
| Tiedot | |
| Alue |
 Niue Cookinsaaret Tonga Uusi-Seelanti |
| Virallinen kieli |
Niue |
| Puhujia | 8 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet polynesialaiset kielet tongalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | niu |
| ISO 639-3 | niu |
Niue (omakielinen nimi: Vagahau Niuē[1]) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Niuella. Sen lähin sukulaiskieli on tonga.[2]. Niuea puhuu äidinkielenään 7767 ihmistä.[1] Heistä noin 2030 asuu Niuen saarella.[1] Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.
Äännerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaalit | Labiodentaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Velaarit | Glottaalit | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p | t | k | |||
| Frikatiivit | f v | (s) | h | |||
| Nasaalit | m | n | ŋ | |||
| Lateraaliapproksimantit | l |
/t/ ja /l/ ääntyvät dentaalisina, kun taas /n/ ja /s/ ääntyvät alveolaarisina. Vokaalien välissä /k/ ääntyy usein frikatiivina, esimerkiksi fakaleoaga [faxaleoˈaŋa]; kaikissa sanoissa tätä ei kuitenkaan esiinny, esimerkiksi keke [ˈkeke]. [s] on foneemin /t/ allofoni vokaalien /i e/ edellä, ja se esiintyy myös eräissä lainasanoissa. Ennen vokaaleja [e i] esiintyy vaihtelua [s]:n ja [ts]:n välillä. Joillakin puhujilla esiintyy englannista lainatuissa lainasanoissa approksimantti [ɹ].[3]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i iː | u uː | |
| väli | e eː | o oː | |
| väljä | a aː |
Vokaalifoneemeja on viisi, ja ne voivat esiintyä lyhyinä tai pitkinä. Lyhyt /i/ on muita lyhyitä vokaaleja pidempi, samoin pitkä /iː/ muita pitkiä vokaaleja pidempi.[3]
Prosodia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanapaino on toiseksi viimeisellä moralla.[3]
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.[4][5]
Historia ja status
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle 1900-luvun alussa. Ensimmäiset yritykset luoda oikeinkirjoitusstandardit perustuivat samoan kieleen.[6].
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[7] Raamattu käännettiin niueksi vuonna 2003.[8]
Niue lasketaan erittäin uhanalaiseksi kieleksi.[2][5]
Uudessa-Seelannissa asui vuoden 2013 väestölaskennan mukaan 18 555 etnistä niuelaista eli suurin osa ei puhu niuen kieltä, ja varsinkin lapset eivät enää opi sitä kotikielenä ollenkaan. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että Uuden-Seelannin hallitusta on vaadittu tukemaan niuen kielen opetusta.[9] Suurin osa (75 %) Uuden-Seelannin niuelaisista asuu Aucklandissa. Vuosittain vietetään myös Niuen kielen viikkoa, jonka tarkoituksena on tuoda esille kieltä positiivisessa valossa ja kannustaa ihmisiä puhumaan tai opiskelemaan kieltä. Vuonna 2021 viikkoa juhlitaan 17.–23. lokakuuta.[10].
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.
Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on letio, koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on pasi (< bus) ja tynnyri talam (< drum).
Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).
Numeraalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niuen kielen numerot ovat:
| 1 | taha | 10 | tahafulu | 100 | taha e teau | 1000 | taha e afe |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 | ua | 20 | uafulu | 200 | ua (e) teau | 2000 | ua (e) afe |
| 3 | tolu | 30 | tolugofulu | 300 | tolu (e) teau | 3000 | tolu (e) afe |
| 4 | fa* | 40 | fagofulu | jne. | jne. | jne. | jne. |
| 5 | lima | 50 | limagofulu | ||||
| 6 | ono | jne. | jne. | ||||
| 7 | fitu | ||||||
| 8 | valu | ||||||
| 9 | hiva |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ethnologue: Niue (englanniksi) Viitattu 2.4.2015.
- ↑ a b Glottolog 4.4 - Niuean glottolog.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ a b c Brown, Jason; Tukuitonga, Kara: Niuean. Journal of the International Phonetic Association, 208, 48. vsk, nro 01, s. 117–128. doi:10.1017/S0025100317000500
- ↑ What is the Niue Language? Niue Pocket Guide. 31.12.2019. Viitattu 12.10.2021. (englanti)
- ↑ a b Vagahau Niue / Pacific languages / Home - Pasifika pasifika.tki.org.nz. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Niuean alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ ScriptSource - Niue written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
- ↑ Niuean in Niue joshuaproject.net. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Nurturing and embracing the Niuean language The Beehive. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Niue Language Week 2021. New Zealand Government. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niuen sanastoa (Arkistoitu – Internet Archive)
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela
