Ero sivun ”Inguušin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
OM (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
7 062 muokkausta
Pelastettu 6 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
 
(37 välissä olevaa versiota 23 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kieli |
{{Kieli|
| nimi = Inguuši
| nimi = Inguuši
| muu = ''Inguushi''
| muu = ''Inguushi''
| oma = гӀалгӀай мотт, ''ğalğaj mott''
| oma = гӀалгӀай мотт, ''ğalğaj mott'' гӀалгӀа мотт ''ğalğa mott''
| eng = Ingush
| eng = Ingush
| fra = Ingouche
| fra = Ingouche
| alue = [[Ingušia]], [[Pohjois-Ossetia-Alania]], [[Tšetšenia]]
| alue = [[Ingušia]], [[Pohjois-Ossetia-Alania]], [[Tšetšenia]]
| vir = {{Venäjä}}<br>– [[Tiedosto:Flag of Ingushetia.svg|20px]] [[Ingušia]]
| vir = [[Ingušia]]
| määrä = 400 000
| määrä = 400 000
| sija = ei sadan suurimman joukossa
| sija = ei sadan suurimman joukossa
| kunta = [[kaukasialaiset kielet]] (kiistanalainen)
| kunta = [[kaukasialaiset kielet]] (kiistanalainen)
| ryhmä = [[pohjoiskaukasialaiset kielet]]
| ryhmä = [[pohjoiskaukasialaiset kielet]]
| abc = [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]
| abc = [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]
| huolto =
| huolto =
| iso1 =
| iso1 =
| iso2 = cau (muut kaukasialaiset kielet)
| iso2 = cau (muut kaukasialaiset kielet)
| sil = INH
| iso3 = inh
}}
}}
[[Tiedosto:Ingush language at the beginning of the 20th century.webm|pienoiskuva|Puhuttua inguušia nauhoitettuna 1900-luvun alussa.]]
'''Inguušin kieli''' (inguušiksi гIалгIай мотт, ''galgai mott'') on [[Venäjä]]llä lähinnä [[Ingušia]]ssa asuvien [[inguušit|inguušien]] puhuma [[pohjoiskaukasialaiset kielet|pohjoiskaukasialainen kieli]]. Sillä on virallinen asema Ingušian tasavallassa.
'''Inguušin kieli''' (inguušiksi гIалгIай мотт, ''galgai mott'') on [[Venäjä]]llä lähinnä [[Ingušia]]ssa asuvien [[inguušit|inguušien]] puhuma [[pohjoiskaukasialaiset kielet|pohjoiskaukasialainen kieli]]. Sillä on virallinen asema Ingušian tasavallassa.


Rivi 22: Rivi 23:
Inguušit asuvat etupäässä Ingušiassa ja [[Pohjois-Ossetia]]ssa. 1800- ja 1940-lukujen väestönsiirtojen seurauksena pieniä inguuširyhmiä on myös [[Keski-Aasia]]ssa ja [[Lähi-itä|Lähi-idän]] maissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 161 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuonna 1989 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] laskettiin olevan 237&nbsp;400 inguušia, joista 163&nbsp;800 asui silloisessa [[Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Tšetšeno-Ingušetiassa]], 32&nbsp;800 Pohjois-Ossetiassa ja 19&nbsp;900 [[Kazakstan]]issa. Inguušin kielen puhujia oli Venäjällä 212&nbsp;300 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 119–120 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref> Venäjän inguušeista 98,2&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen inguušin ja 1,6&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]]. Toisena kielenään venäjää puhui 80,2&nbsp;%.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 441 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>
Inguušit asuvat etupäässä Ingušiassa ja [[Pohjois-Ossetia]]ssa. 1800- ja 1940-lukujen väestönsiirtojen seurauksena pieniä inguuširyhmiä on myös [[Keski-Aasia]]ssa ja [[Lähi-itä|Lähi-idän]] maissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 161 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuonna 1989 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] laskettiin olevan 237&nbsp;400 inguušia, joista 163&nbsp;800 asui silloisessa [[Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Tšetšeno-Ingušetiassa]], 32&nbsp;800 Pohjois-Ossetiassa ja 19&nbsp;900 [[Kazakstan]]issa. Inguušin kielen puhujia oli Venäjällä 212&nbsp;300 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 119–120 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref> Venäjän inguušeista 98,2&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen inguušin ja 1,6&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]]. Toisena kielenään venäjää puhui 80,2&nbsp;%.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 441 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>


Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 413&nbsp;000 inguušia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 405&nbsp;300 inguušin kielen puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 92,2&nbsp;% inguušeista osaa inguušia,<ref name="perepis 4.5">{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_05.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 87,7&nbsp;% venäjää<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 1,6&nbsp;% [[tšetšeenin kieli|tšetšeeniä]]. Pieni osa [[tšetšeenit|tšetšeeneistä]] puhuu vastaavasti inguušia.<ref name="perepis 4.5" /> Ingušian tasavallan koko väestöstä 86,6&nbsp;% osaa venäjää ja 76,7&nbsp;% inguušia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 413&nbsp;000 inguušia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20090206114306/http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | arkistoitu = 6.2.2009 }}</ref> ja 405&nbsp;300 inguušin kielen puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20120329195736/http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | arkistoitu = 29.3.2012 }}</ref> 92,2&nbsp;% inguušeista osaa inguušia,<ref name="perepis 4.5">{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_05.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20071020091801/http://www.perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_05.xls | arkistoitu = 20.10.2007 }}</ref> 87,7&nbsp;% venäjää<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070217163650/http://www.perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | arkistoitu = 17.2.2007 }}</ref> ja 1,6&nbsp;% [[tšetšeenin kieli|tšetšeeniä]]. Pieni osa [[tšetšeenit|tšetšeeneistä]] puhuu vastaavasti inguušia.<ref name="perepis 4.5" /> Ingušian tasavallan koko väestöstä 86,6&nbsp;% osaa venäjää ja 76,7&nbsp;% inguušia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20081010104151/http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | arkistoitu = 10.10.2008 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20071008174952/http://www.perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | arkistoitu = 8.10.2007 }}</ref>


==Historia ja murteet==
==Historia ja murteet==
Rivi 30: Rivi 31:


==Kirjakieli==
==Kirjakieli==
Inguušin kirjakieli luotiin 1920-luvun alussa [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen kirjaimiston]] pohjalta. Sitä ennen inguušit olivat jossain määrin käyttäneet [[arabialainen kirjaimisto|arabialaista kirjaimistoa]]. Vuonna 1938 siirryttiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen aakkostoon]]. Kielelle ominaisia äänteitä ilmaistaan kirjainyhdistelmien ja lisämerkin [[Ӏ]] avulla. Kirjaimiston puutteena on se, ettei siinä merkitä pitkien ja lyhyiden vokaalien eroa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 384 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
Inguušin kirjakieli luotiin 1920-luvun alussa [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen kirjaimiston]] pohjalta. Sitä ennen inguušit olivat jossain määrin käyttäneet [[arabialainen kirjaimisto|arabialaista kirjaimistoa]]. Vuonna 1938 siirryttiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen aakkostoon]]. Kielelle ominaisia äänteitä ilmaistaan kirjainyhdistelmien ja lisämerkin [[Ӏ]] (palotška) avulla. Kirjaimiston puutteena on se, ettei siinä merkitä pitkien ja lyhyiden vokaalien eroa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 384 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>


''Inguušin aakkosto kirjainyhdistelmineen''
''Inguušin aakkosto kirjainyhdistelmineen''
Rivi 65: Rivi 66:
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ТI тI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ТI тI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | УI уI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
Rivi 87: Rivi 89:
|}
|}


Vuonna 1994 hyväksytyn Ingušian perustuslain mukaan inguuši on tasavallan toinen virallinen kieli venäjän kielen rinnalla. Kielellä julkaistaan koulujen oppikirjoja, lastenkirjoja sekä alkuperäistä ja käännettyä kaunokirjallisuutta. Kouluissa sitä opetetaan aineena. Inguušiksi ilmestyy sanoma- ja aikakauslehtiä, kieltä käytetään radiossa ja televisiossa. [[Nazran]]issa toimii kaksi tetteria, jotka esittävät inguušinkielisiä näytelmiä. Viranomaistoiminnassa kieltä käytetään lähinnä suullisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 124–133 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref>
Vuonna 1994 hyväksytyn Ingušian perustuslain mukaan inguuši on tasavallan toinen virallinen kieli venäjän kielen rinnalla. Kielellä julkaistaan koulujen oppikirjoja, lastenkirjoja sekä alkuperäistä ja käännettyä kaunokirjallisuutta. Kouluissa sitä opetetaan aineena. Inguušiksi ilmestyy sanoma- ja aikakauslehtiä, kieltä käytetään radiossa ja televisiossa. [[Nazran]]issa toimii kaksi teatteria, jotka esittävät inguušinkielisiä näytelmiä. Viranomaistoiminnassa kieltä käytetään lähinnä suullisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 124–133 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref>


==Nykytilanne==
==Nykytilanne==
Rivi 93: Rivi 95:


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [[File:Incubator-notext.svg|15px|Incubator]] [[:incubator:Wp/inh|Inguušinkielinen Wikipedia hautomossa]]
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=inh Ethnologue: Ingush] {{en}}
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=inh Ethnologue: Ingush] {{en}}
* [http://www.philology.ru/linguistics4/desheriev-desherieva-99.htm Ingušski jazyk] {{ru}}
* [http://www.philology.ru/linguistics4/desheriev-desherieva-99.htm Ingušski jazyk] {{ru}}


{{tynkä/Kieli}}
{{Pohjoiskaukasialaiset kielet}}
{{Pohjoiskaukasialaiset kielet}}


{{DEFAULTSORT:Inguusin kieli}}
{{AAKKOSTUS:Inguusin kieli}}
[[Luokka:Ingušia]]
[[Luokka:Ingušia]]
[[Luokka:Pohjoiskaukasialaiset kielet]]
[[Luokka:Pohjoiskaukasialaiset kielet]]
[[Luokka:Venäjän kielet]]
[[Luokka:Venäjän kielet]]


[[br:Ingoucheg]]
[[bg:Ингушки език]]
[[ca:Ingúix]]
[[de:Inguschische Sprache]]
[[en:Ingush language]]
[[es:Idioma ingusetio]]
[[eo:Inguŝa lingvo]]
[[fr:Ingouche]]
[[ko:인구시어]]
[[hr:Inguški jezik]]
[[os:Мæхъхъæлон æвзаг]]
[[he:אינגושית]]
[[mk:Ингушетски јазик]]
[[nl:Ingoesjetisch]]
[[ja:イングーシ語]]
[[ce:ГIалгIайн мотт]]
[[no:Ingusjisk]]
[[pl:Język inguski]]
[[pt:Língua inguche]]
[[ru:Ингушский язык]]
[[sr:Ингушки језик]]
[[th:ภาษาอินกุช]]
[[tr:İnguşça]]
[[uk:Інгуська мова]]
[[zh:印古什語]]

Nykyinen versio 9. lokakuuta 2022 kello 03.42

Inguuši
Oma nimi гӀалгӀай мотт, ğalğaj mott гӀалгӀа мотт ğalğa mott
Muu nimi Inguushi
Tiedot
Alue Ingušia, Pohjois-Ossetia-Alania, Tšetšenia
Virallinen kieli  Venäjä
– Ingušia
Puhujia 400 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kaukasialaiset kielet (kiistanalainen)
Kieliryhmä pohjoiskaukasialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 cau (muut kaukasialaiset kielet)
ISO 639-3 inh
Puhuttua inguušia nauhoitettuna 1900-luvun alussa.

Inguušin kieli (inguušiksi гIалгIай мотт, galgai mott) on Venäjällä lähinnä Ingušiassa asuvien inguušien puhuma pohjoiskaukasialainen kieli. Sillä on virallinen asema Ingušian tasavallassa.

Levinneisyys ja puhujamäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inguušit asuvat etupäässä Ingušiassa ja Pohjois-Ossetiassa. 1800- ja 1940-lukujen väestönsiirtojen seurauksena pieniä inguuširyhmiä on myös Keski-Aasiassa ja Lähi-idän maissa.[1] Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 237 400 inguušia, joista 163 800 asui silloisessa Tšetšeno-Ingušetiassa, 32 800 Pohjois-Ossetiassa ja 19 900 Kazakstanissa. Inguušin kielen puhujia oli Venäjällä 212 300 henkeä.[2] Venäjän inguušeista 98,2 % ilmoitti äidinkielekseen inguušin ja 1,6 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 80,2 %.[3]

Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 413 000 inguušia[4] ja 405 300 inguušin kielen puhujaa.[5] 92,2 % inguušeista osaa inguušia,[6] 87,7 % venäjää[7] ja 1,6 % tšetšeeniä. Pieni osa tšetšeeneistä puhuu vastaavasti inguušia.[6] Ingušian tasavallan koko väestöstä 86,6 % osaa venäjää ja 76,7 % inguušia.[8][9]

Historia ja murteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä käytetyn luokittelun mukaan inguuši kuuluu itäkaukasialaisten (nahilais-dagestanilaisten) kielten nahilaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on tšetšeeni, josta se on eriytynyt vasta neuvostoaikana luodun kirjakielen vaikutuksesta. Niistä on käytetty yhteistä nimitystä vainahilaiset kielet. Inguušissa ei ole murteita.[10]

Inguušien yhteydet tšetšeeneihin ja alueen muihin kansoihin kuten kabardeihin, osseeteihin ja georgialaisiin ovat aina olleet läheiset ja vieraiden kielten taitoa on suuresti arvostettu. Inguušin sana mott tarkoittaa ’kielen’ lisäksi myös ’oikeaa käyttäytymistä’. Ilmaisut наьха мотт ховш ва ’puhuu ihmisten kieltä, osaa käyttäytyä’ ja наьха мотт ховш вац ’ei puhu ihmisten kieltä, ei osaa käyttäytyä’ luonnehtivat ihmistä positiivisesti tai hyvin negatiivisesti.[11]

Kirjakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inguušin kirjakieli luotiin 1920-luvun alussa latinalaisen kirjaimiston pohjalta. Sitä ennen inguušit olivat jossain määrin käyttäneet arabialaista kirjaimistoa. Vuonna 1938 siirryttiin kyrilliseen aakkostoon. Kielelle ominaisia äänteitä ilmaistaan kirjainyhdistelmien ja lisämerkin Ӏ (palotška) avulla. Kirjaimiston puutteena on se, ettei siinä merkitä pitkien ja lyhyiden vokaalien eroa.[12]

Inguušin aakkosto kirjainyhdistelmineen

А а Аь аь Б б В в Г г ГI гI Д д Е е
Ё ё Ж ж З з И и Й й К к Кх кх Къ къ
КI кI Л л М м Н н О о П п ПI пI Р р
С с Т т ТI тI У у УI уI Ф ф Х х Хь хь ХI хI
Ц ц ЦI цI Ч ч ЧI чI Ш ш Щ щ Ъ ъ Ы ы
Ь ь Э э Ю ю Я я Яь яь I

Vuonna 1994 hyväksytyn Ingušian perustuslain mukaan inguuši on tasavallan toinen virallinen kieli venäjän kielen rinnalla. Kielellä julkaistaan koulujen oppikirjoja, lastenkirjoja sekä alkuperäistä ja käännettyä kaunokirjallisuutta. Kouluissa sitä opetetaan aineena. Inguušiksi ilmestyy sanoma- ja aikakauslehtiä, kieltä käytetään radiossa ja televisiossa. Nazranissa toimii kaksi teatteria, jotka esittävät inguušinkielisiä näytelmiä. Viranomaistoiminnassa kieltä käytetään lähinnä suullisesti.[13]

Nykytilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielen asema yhteisön suullisena kommunikaatiovälineenä on vakaa, eikä sitä pidetä mitenkään uhanalaisena. Kirjallinen käyttö on kuitenkin melko vähäistä, ja monissa perheissä puhutaan venäjää tai venäjän ja inguušin sekakieltä. Viime aikoina inguušin arvostus on noussut ja sen käyttöalaa pyritään laajentamaan.[14][11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 161. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
  2. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 119–120. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
  3. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 441. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
  4. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  5. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  6. ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  7. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  8. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  9. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
  10. ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 166, 186. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8
  11. ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 383. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
  12. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 384. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
  13. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 124–133. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
  14. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 136. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoiskaukasialaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Inguušin_kieli&oldid=20853286”