Ahveninen (Suonenjoki)
| Ahveninen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo, Pohjois-Savo |
| Kunnat | Pieksämäki, Rautalampi, Suonenjoki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Konneveden alue (14.71) |
| Tulouomat | Ahvenisensalmi, Pajulamminpuro, Rytäsenjoki, Sahijoki |
| Lasku-uoma | Ahvenkoski Mehtiöön |
| Järvinumero | 14.718.1.048 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 110,8 m [1] |
| Pituus | 8,2 km [1] |
| Leveys | 3,5 km [1] |
| Rantaviiva | 49,938 km [2] |
| Pinta-ala | 6,33285 km² [2] |
| Tilavuus | 0,03830342 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,05 m [2] |
| Suurin syvyys | 35 m [2] |
| Valuma-alue | 181,2 km² [3] |
| Keskivirtaama | alle 2,5 m³/s (MQ) [4] |
| Saaria | 18 [1] |
| Honkasaari, Pekkasaari, Savisaari | |
 Ahveninen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ahveninen on Etelä-Savossa Pieksämäellä ja Pohjois-Savossa Suonenjoella ja Rautalammella Ihalaiskylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahveninen on 8,2 kilometriä pitkä, 3,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 633 hehtaaria eli 6,3 neliökilometriä. Järven eteläosa on saarten ja niemien jakamaa, ja se kapenee luodetta kohti. Erityisesti pitkät Noukanniemen ja Peuraniemen suolaan jää kapeat lahdet. Järven keskiosaan kuljetaan noin 70 metriä leveän Rakosalmen kautta. Ahveninen haarautuu keskiosastaan pohjoiskoilliseen kulkevaan, yli kolme kilometriä pitkään Särkilahteen ja itäiseen Kuutranlahteen. Pohjoisosan länsirannat ovat korkeampia kuin muut rannat. Järvelle asti voi näkyä esimerkiksi Pahkavuori ja Rappuvuori.[5] Järvellä on kartan mukaan 18 saarta, joista lähes kaikki sijaitsevat matalassa eteläosassa. Laajin saari on yli 10-hehtaarinen Honkasaari. Sen eteläpuolella sijaitsevat Pekkasaari ja Savisaari. Muita saaria ovat vielä Kokkosaari ja Rakokivi.[1][2]
Ahveninen on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven keskisyvyydeksi on määritetty 6,1 metriä, jolloin järven tilavuudeksi tulee 38,3 miljoonaa kuutiometriä. Ahvenisessa on Särkilahdelta Rakosalmeen jatkuva syvännejakso, jossa on useita vähintään 10 metriä syviä kohtia. Laajin syvänne alkaa järven keskivaiheilta ja kulkee koilliseen Särkilahteen. Siinä sijaitsee järven syvin kohta (35 metriä [6]) Särkilahden keskipaikkeilla. Kuutranlahden syvin kohta on 17 metriä ja järven eteläosan syvin kohta on 14,5 metriä. Kaikkiaan Ahvenisesta noin viidennes on vähintään 10 metriä syvä.[1][2]
Ahvenisen luoteisosa sijaitsee Rautalammin alueella, itäosa Suonenjoen alueella ja lounaisosa Pieksämäen alueella. Järven rantaviivan pituus on 49,9 kilometriä. Sen rannoilla on haja-asutusta ja peltotilkkuja. Pääosin rannat ovat metsämaata. Järvien välisen kannaksen halki kulkee Hankasalmen kirkonkylän ja Suonenjoen keskustaajamien välinen valtatie 9.[1][2][7]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahveninen on keskikokoinen humusjärvi. Järven vedenlaatua tutkittiin vuosina 2004 ja 2005. Tuolloin järven eteläosa luokiteltiin tyydyttäväksi ja pohjoisosa erinomaiseksi.[8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Myhinjärven valuma-alueeseen (14.718) järvi kuuluu. Myhinjärven valuma-alueessa on 95 vähintään hehtaarin laajuista järveä, joista yhdeksän on yli neliökilometrin laajuisia. Ahveninen on vesistöalueen laajin järvi, sen jälkeen tulee Vihtanen, Myhinjärvi ja Mehtiö. Kaikki järvet eivät kuitenkaan sisälly Ahvenisen valuma-alueeseen, jonka pinta-ala on 181 neliökilometriä [3].[1][8][9]
Ahvenisensalmi alkaa Pieni-Ahvenisesta, johon laskee Leikonlammesta alkava Leikonjoki ja Pätinlammesta alkava Itäjoki. Kinnulanlahteen laskee Mataroisesta alkava ja Mäkilammen kautta virtaava Sahijoki. Kapeaan Pirttilahteen laskee Iso-Tervasesta alkava ja Iso-Rytäsen läpi virtaava Rytäsenjoki. Suoraan Ahveniseen laskevat esimerkiksi Särkilampi, Pajulampi, Rautalampi ja Oravalampi. Ahveninen laskee Mehtiöön keskiosassa sijaitsevan lyhyen Ahvenkosken läpi. Kun Ahvenisen vedenpinnan korkeus on 110,8 metriä mpy ja Mehtiöön 107,7 metriä mpy., tulee pudotuksesta 3,1 metriä. Kosken keskivirtaama on alle 2,5 kuutiometriä sekunnissa, sillä kyseinen arvo on ilmoitettu Myhinkosken keskivirtaamaksi [4].[1][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Ahveninen, Suonenjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ a b Ahvenisen valuma-alueen pinta-alan määritys (Valuma-alueen rajaustyökalu KM10) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ a b Rautalammin reitti — Kansallisvesi, kehittämissuunnitelma, s. 19. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. Sarja A 108 ISBN 951-47-6365-3 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.8.2023).
- ↑ Ahveninen, Suonenjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Ahveninen, Suonenjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ a b c Ahveninen (14.718.1.048) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Myhinjärven valuma-alue (14.718) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syrjänen, Jukka & al.: Rautalammin reitin yläosan taimenkannan hoito- ja kalastussuunnitelma. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2018. RAPORTTEJA 17 ISBN 978-952-314-679-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.8.2023).
