Dinis I (Portugali)

Dinis I, 1600-luvulla tehty muotokuva.

Dinis I Rakentaja tai Runoilija (port. Rei Lavrador, Rei Poeta; 9. lokakuuta 1261 – 7. tammikuuta 1325 Santárem) oli Portugalin ja Algarven kuningas vuosina 1279–1325.

Suku ja avioliitto

Dinis I oli kuningas Alfonso III:n ja tämän toisen vaimon Beatrice Kastilialaisen vanhin poika. Hänellä oli kuusi sisarusta sekä ainakin yhdeksän aviotonta sisaruspuolta. Dinis naitettiin vuonna 1281 vain 10-vuotiaan prinsessa Isabella Aragonialaisen kanssa, ja heille syntyivät vuonna 1288 pidettyjen häitten jälkeen Constanza (1290–1313), joka avioitui Kastilian kuningas Ferdinand IV:n kanssa, sekä vuonna 1291 Alfonso IV, joka seurasi aikanaan isäänsä kuninkaana.

Diniksellä oli myös neljä nimeltä tunnettua rakastajatarta ja ainakin seitsemän aviotonta lasta, joista hän suosi vuonna 1298 syntynyttä Afonso Sanchesia laillisen poikansa kustannuksella.

Valtakausi

Dinis I:n noustessa valtaan Reconquista oli päättynyt ja muslimit oli ajettu Pyreneiden niemimaalta. Hän ei ollut soturikuningas, vaan keskittyi enemmän hallintoon, lainsäädännön uudistamiseen ja vallan keskittämiseen kuningashuoneelle. Hän aloitti useiden linnojen, kaivosten ja kaupunkien rakennustyöt, ja paransi myös köyhien asemaa yhteiskunnassa. Hän määräsi kosteikkoja kuivatettaviksi ja mäntymetsiä istutettaviksi; männyistä tuli rakennuspuita laivastolle. Hän kehitti merivoimia suojellakseen maataan hyökkäyksiltä, mutta myöhemmin laivastosta tuli Portugalin imperiumin laajenemisen perusta.

Dinis perusti vuonna 1290 oppineiden keskuksen, josta kehittyi Coimbran yliopisto. Hän edisti portugalin kielen asemaa, ja vaati kaikki viralliset asiakirjat kirjoitettaviksi portugaliksi. Dinis oli keskiajalla huomattava kulttuurivaikuttaja. Hän kirjoitti runoutta, jolla oli tärkeä merkitys portugalin kirjakielen kehittymiselle sekä muuta kirjallisuutta ja sävelsi musiikkia.

Taiteiden ja tieteiden harrastajana Dinis opiskeli kirjallisuutta ja kirjoitti useita kirjoja valtionhallinnosta, metsästyksestä, tieteestä ja runoudesta sekä tilasi monien kirjallisten teosten käännöksen galicia-portugaliksi (portugali ei ollut vielä täysin kehittynyt eri kieleksi), kuten isoisänsä Alfonso X:n teoksia.

Dinis suosi trubaduureja ja kirjoitti itse trubaduuriperinteen mukaista lyyristä runoutta. Hänen tunnetuin teoksensa on Cantigas de Amigo, kokoelma rakkauslauluja sekä satiirisia lauluja, joka vaikutti trubaduurirunouden kehittymiseen Iberian niemimaalla. Kaiken kaikkiaan 137 hänen kirjoittamikseen tunnustetuista lauluista, jotka edustavat galicialais-portugalilaisen lyriikan kolmea päätyyppiä, on säilynyt kahdessa 1500-luvun alun käsikirjoituksessa, Cancioneiro da Biblioteca Nacionalissa ja Cancioneiro da Vaticanassa.^lähde?