Ekojärvi (Sastamala)
| Ekojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden alue (35.13) |
| Lasku-uoma | Ekojärvenkanava [1] |
| Järvinumero | 35.137.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 109,2 m [1] |
| Rantaviiva | 6,818 km [2] |
| Pinta-ala | 1,02488 km² [2] |
 Ekojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ekojärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Ekojärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Ekojoen valuma-alueesta, jonka laskujoki Ekojoki laskee Evonlahdessa Rautaveteen Ekossa.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 102 hehtaaria ja sen pituus on 2,0 kilometriä ja leveys 750 metriä. Siihen laskee Marjasuolta ja Marjasuonmaalta suo-ojia. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 10 kilometriä pitkä Ekojokena päättyvä laskuoja. Laskuojan nimi on aluksi Ekojärvenkanava ja Ekojärvenholvi, muuttuu sitten alempana Lamminojaksi, Harjastenojaksi ja Stormin jälkeen Ekojoeksi.[1][2]
Järven rantaviiva on 6,8 kilometriä pitkä ja ranta on avosuota ja luhtaa, vaikka ympäristö on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Suurin saari on Selkäsaari, joka on 90 metriä pitkä. Järvestä on saanut nimensä Ekojärven kylä, jonka tiloja on järven ympärillä. Loma-asuntoja on soisten rantojen takia vain muutama.[1][2]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ekojärven Natura-alueen omistaa Suomen valtio ja sitä hallinnoi Metsähallitus. Siihen kuuluu matalavetinen Ekojärvi ja sen rannat. Karhunkalliolle on rakennettu lintutorni ja nuotiopaikka. Järvi on arvokas lintujärvi.[1][3][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven tila ennen kuivattamista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen Ekojärven vedenpinnan korkeuden alentamista järvessä oli runsaasti kalaa. Järvellä oli kalamaja, missä kauempaakin tulleet kalastajat majoittautuivat, kun tultiin syyskalastamaan. Läheisessä Ekojärven kylässä tarvittiin lisää niittyjä, joita muodostettiin alentamalla Ekojärven pintaa.[5]
Kuivatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1865 talollinen Wilhelm Johansson ja kumppanit pyysivät järjestämään katsemuksen tulevaa järvenlaskua varten. Asia vedettiin kuitenkin takaisin ja vasta vuonna 1873 talollisen Punto Karl Gustafssonin hakemus järven kuivattamiseksi hyväksyttiin. Ensimmäisessä hakemuksessa kohteena olivat myös vierekkäiset Ojalammi ja Paskolammi.[6] Vuonna 1875 järven pintaa alennettiin ilman valtionapua. Järven vedenpintaa laskettiin syventämällä järvestä lähtevää ojaa. Avuksi saatiin suuri nosturi, jolla painavaa kiveä ja maata voitiin nostaa. Nosturin avustamana valmistui noin kilometrin verran holvattua kanavaa, joka kulkee edelleen maan alla. Kuivatuksella pyrittiin lisäämään heinäntuotantoa, mikä onnistui hyvin. Rannoilla oli kymmeniä latoja, joista vesijättöyhtiö myi "järvisheinälotteja" eniten tarjoaville.[3][5][7][8]
Vuoden 1927 vesijätön jako osakkaiden kesken selvittää hyvin, paljonko järvenpohjaa paljastui. Kartan mukaan entisen järven lahdista Läpänlahti, Pirttilashti, Rappari, Vehkalahti, Kolkunperä, Mustalahti ja Särkilahti maatuivat ja saaret Rukku (iso?) ja Piukku (pieni?) maatuivat rantaan kiinni. Nykykartassa suuremman saaren nimeksi on merkitty Piukku. Saaren taakse oli jäänyt syvä lahti, mutta nykyään lahti on lähes kasvanut umpeen.[1][9]
Vesijättömaata kertyi vuonna 1927 jaettavaksi 78 hehtaaria niittyjä, 26 hehtaaria metsämaata ja 129 hehtaaria avovettä. Jakoalue oli vuonna 1878 paalutettu monikulmainen alue, joka seurasi järven rantoja.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Ekojärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ a b Levonoja, Siina & Heinistö, Päivi: KYLÄSUUNNITELMA 2006 (Arkistoitu – Internet Archive), Lantulan Seudun kyläyhdistys ry, 2006, s. 18
- ↑ Ympäristö.fi: Ekojärvi, 2.5.2016
- ↑ a b Levonoja, Siina & Heinistö, Päivi: KYLÄSUUNNITELMA 2006 (Arkistoitu – Internet Archive), Lantulan Seudun kyläyhdistys ry, 2006, s. 4
- ↑ Turun maakunta-arkisto: järven kuivatus (Arkistoitu – Internet Archive), 1873
- ↑ Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
- ↑ Punkari, Yrjö: Ekojärvi, 2012
- ↑ a b Maanmittaushallitus: Uusikylä; RN:o 6 Ekojärvi: kartta ja asiakirjat 1927 (A106:36/30-34) (Arkistoitu – Internet Archive), 1927
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry: Lintupaikkaesittelyjä - Sastamala, Ekojärvi (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 14.1.2015
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
