Gildeskål

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gildeskål kommune
vaakuna
sijainti
www.gildeskal.kommune.no
Sijainti 67°2′2″N, 14°1′33″E
Lääni Nordlandin lääni
Alue Salten
Pinta-ala 665 km²
– maa 622 km²
Väkiluku 1 928 (1.1.2023[1])
– väestötiheys 3,1 as/km²
Kunnanjohtaja Bjørn Magne Pedersen (H, 2019)

Gildeskål on vanha pitäjä, nykyinen kunta Nordlandin läänissä Norjassa. Rajanaapureina on Bodø pohjoisessa, Beiarn idässä ja Meløy etelässä. Kunnan hallinnollinen keskus on Inndyr. Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 1 928 asukasta.[1]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gildeskål on vanha tilan nimi. Nimen alkuperä juontaa muinaisnorjan sanaan gildiskál, joka merkitsee tulkinnasta riippuen muun muassa maljan sijaintipaikkaa tai juhlapitotaloa.

Gildeskålin vanha kirkko

Kunnan hengellinen keskus sijaitsee 3 km Inndyristä pohjoiseen. Vanha kirkko on joko noin vuodelta 1130 tai 1170, ollen siten vanhimpia ja keskiajan tärkeimpiä kivikirkkoja Pohjois-Norjassa. Kirkko vaurioitui palossa vuonna 1710. Seuraavana vuonna kirkko korjattiin nykyasuunsa. Uusi puinen goottilaistyylinen Gildeskålin pääkirkko valmistui vuonna 1881. Kirkkoalueella sijaitsee myös 1600-luvulla rakennettu pappila. Vanha kirkko ja pappila ovat nykyään Saltenin museon hallinnoimia rakennuksia.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gildeskålin kunta on rannikkokunta koostuen sekä manneralueesta että saaristosta. Suurimmat saaret ovat Sandhornøya, Sør-Arnøy, Nord-Arnøy, Fugløya, Fleina ja Femris sekä Fleinværin saariryhmä. Manneralue koostuu rannikkotasangosta, joka idässä rajautuu vuoristoalueisiin. Gildeskålin kirkkoalueen lähistöltä löytyy luonnonsatama.

Kunnan väkiluku kasvoi kasvamistaan vuoden 1801 tilanteesta (n. 1700 asukasta) 1950-luvun alkuun saakka (n. 4700 asukasta). Tämän jälkeen asukasluku on pienentynyt tasaisesti. Nykyisin kunnassa asuu 2107 asukasta. Vuonna 2020 väkiluvun ennustetaan olevan 2040.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kjellingstraumen silta

1950-luvulle saakka meri toimi pääasiallisena kulkuväylänä kunnes valtatien "Kystriksveien" (tienumero 17) ensimmäinen osuus kunnan alueella avattiin. Inndyristä tietä pitkin pääsi etelän suunnassa naapurikunta Meløynn keskustaajamaan Ørnesiin ja pohjoisen suunnassa lauttalaiturille Sundiin. Sundista oli kahden tunnin lauttamatka läänin pääkaupunkiin Bodøhön. Vuonna 1981 lauttamatkan korvasi uusi tieyhteys Bodøhön. Tämä uusi tieosuus erkanee Skauvollissa (viitisen kilometriä Inndyrin taajamasta etelään) ja sillä on kunnan alueella neljä 247–988 metrin pituista tunnelia. Tie jatkuu maailman voimakkaimman vuorovesivirran Saltstraumenin ylittävän sillan kautta kohti Bodøtä. Entinen Skaugvollin ja Sundin välinen valtatie Inndyrin taajaman kautta numeroitiin vuonna 1981 maantieksi 838. Valtatie 17:n vanhin osuus Storvikasta (kunnan länsiosassa) itään on korvattu vuonna 1995 avatulla Storvikskaretin tunnelilla. Tunneli on 3118 m pitkä ja alittaa Storvikvatnet-nimisen järven. Paikallistieksi jääneellä entisellä valtatien osuudella on sortumisherkkä osuus sekä serpentiinitie, jonka korkeusero on lähes 200 metriä.

Sundin lauttalaiturilta on lauttayhteyksiä Gildeskålin saaristoon. Valtatie 17:n kautta kulkee useita päivittäisiä linja-autovuoroja Ørnesiin ja Bodøhön.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulujen lisäksi kunnassa on Meløy videregående skole -lukio/ammattikoulun Inndyrin sivuosasto. Osastossa on muun muassa maatalouteen ja kalastukseen erikoistunut opetuslinja. Kulturskolen tarjoaa (suomalaisen työväenopiston tai kansalaisopiston kaltaisia) kursseja tanssin ja musiikin saralla.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gildeskål on perinteikäs maatalous- ja kalastuskunta. Nykyään turismi ja palveluala on yhä tärkeämpi työllistäjä. Norjan puolustusvoimilla on Novikissa VLF-antennitukikohta, jonka kautta välitetään viestejä sukelluksissa oleville sukellusveneille. Kunnan alueella toimii myös Mårnesin kivilouhimo. Työttömyysprosentti on 2,8 % (v. 2005).

Kulttuuri, vapaa-aika ja nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saltenin museon Gildeskålin osasto on erikoistunut muun muassa rannikkokulttuuriin ja kalastukseen. Museon näyttelytilat sijaitsevat vanhan pappilan navettarakennuksessa. Tiloissa on myös esillä mekaanisen pienteollisuuden näyttely – erikoisuutena Inndyr-merkkinen venemoottori, jota valmistettiin vuosina 1918–1950.

Teologi, runoilija ja poliitikko Elias Blix oli kotoisin Vågista (Sandhornøyan saarella). Häntä muistellaan vuosittain järjestettävillä Gildeskålin Olsok-festivaaleilla. Olsok on vanha uskonnollinen juhla, jota on vietetty Pyhän Olavin (Olavi Haraldinpojan, k. 1030) kuolinpäivää (29. heinäkuuta) muistaen. Heinäkuussa vietettävän festivaalin nimi Olsok tulee muinaisnorjan sanasta "Olavsvaka" ("Olavin ruumiinvalvojaiset").

Kunnan alueella on lukuisia kalliopiirroksia. Niiden lisäksi Gildeskålista löytyy hyvin säilyneitä rautakauden hautapaikkoja.

Kunta osallistui vuosina 1992–98 järjestettyyn projektiin Skulpturlandskap Nordland. Projektiin osallistui 32 Nordlandin läänin kuntaa sekä yksi kunta Tromssan läänistä. Kussakin kunnassa valittiin yksi kuvanveistäjä toteuttamaan veistos, joka pystytettiin kyseisen kunnan alueelle. Gildeskåliin pystytettiin Jan Håfströmin teos "Den bortglömda staden".

Tunnettuja henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 - 2023 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 20.10.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordlandin vaakuna
Nordlandin läänin kunnat

Norjan läänit | Norja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gildeskål&oldid=22616719”