Gunnar Marklund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnar Marklund
Henkilötiedot
Koko nimi Georg Gunnar Marklund
Syntynyt5. kesäkuuta 1892
Helsinki, Venäjän keisarikunta
Kuollut23. heinäkuuta 1964 (72 vuotta)
Helsinki, Suomi
Arvonimitohtori
Koulutus ja ura
Tutkimusalue kasvitiede

Georg Gunnar Marklund (5. kesäkuuta 1892 Helsinki[1]23. heinäkuuta 1964 Helsinki[2][3]) oli suomalainen kasvitieteilijä.

Gunnar Marklundin vanhemmat olivat kirjakauppias Johan Georg Marklund ja Dagmar Maria Charlotta Bergroth ja puoliso vuodesta 1920 Elsa Rosina Bockström. Marklund tuli ylioppilaaksi 1910, valmistui filosofian kandidaatiksi 1917 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1937 aiheesta Vergleichende Permeabilitätsstudien an pflanzlichen Protoplasten (1936). Hän toimi vuodesta 1918 opettajana Hämeenlinnassa ja vuodesta 1920 Helsingissä.[1] Marklund oli Helsingin yliopisto kasvitieteellisen museon kustos 1941–1959.[4] Hän tutki varsinkin eräiden siemenkasvien apomiktisesti lisääntyviä pikkulajeja[5]. Kasvimuseon kustoksena eli johtajana Marklund vaikutti muun muassa putkilokasvien kokoelmaan; hänen aikanaan kasvimuseon kokoelmat kasvoivat ylipäänsä yhdeksi Euroopan suurimmista, käsittäen noin miljoona kolmesataatuhatta kasvinäytettä vuonna 1959. Marklund jatkoi tutkimustyötään vielä eläkkeellä, keräten yli kolmenkymmenen tuhannen arkin aineiston ja paneutuen erityisesti kevätleinikkeihin. Hän julkaisi 1961 teoksen Der raninculus auricomus – Komplex in Finnland I, jossa hän kuvasi 92 uutta kevätleinikkien ryhmän pikkulajia.[3]

  • Bidrag till kännedomen om Taraxacum-floran i Karelia Ladogensis. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 34, 7. Societatis pro fauna et flora Fennica, Kuopio 1912
  • Nya Taraxaca. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 55, 5. Societatis pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1926
  • Biologi för lärdomsskolornas gymnasialklasser. Söderström, Helsingfors 1930, 6. painos Söderström 1962, ilmestyi suomeksi nimellä Biologia: oppikoulujen lukioluokkia varten; suomeksi toimittanut Aarno Jalas. WSOY 1933, 8. painos WSOY 1956; lehtori Aarno Jalaksen suomennoksen pohjalla toim. Hannu Tarmio
  • Vergleichende Permeabilitätsstudien an pflanzlichen Protoplasten, väitöskirja. Acta botanica Fennica 18. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1936
  • Die Varietäten von Carex salina Wg ssp. cuspidata Wg nebst ihren Hybriden an den Küsten des Bottnischnen Busens, Finnland; kirj. Uno Saxén ja Gunnar Marklund. Acta botanica Fennica 22. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1938
  • Die Taraxacum-Flora Estlands. Acta botanica Fennica 23. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1938
  • Die Taraxacum-Flora Nylands. Acta botanica Fennica 26. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1940
  • Fröbildning utan befruktning och därmed sammanhängande mångformighet hos växter : föredrag vid Finska vetenskaps-societetens möte den 20 april 1953. Årsbok / Societas scientiarum Fennica, 31, B 3. Helsingfors 1954
  • Die Gattung Odontites in Finnland. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 72, 16. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1955
  • Der Ranunculus auricomus-Komplex in Finnland 1, Diagnosen und Fundortslisten einiger Sippen des R. auricomus L. Coll (s.str.). Flora Fennica 3. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1961
  • Der Ranunculus auricomus-Komplex in Finnland 2, Diagnosen und Fundortslisten einiger Sippen von R. fallax (W & Gr.) Schur, R. monophyllus Ovcz. und R. cassubicus L. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1965
  1. a b L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 459. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
  3. a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 26.7.1964, s. 10.
  4. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1370
  5. Facta2001, WSOY 1981, 10. osa, palsta 59