Helsinki Challenge

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsinki Challenge on tiedepohjainen ideakilpailu ja kiihdyttämö, jonka tavoitteena on synnyttää innovaatioita ja tarjota ratkaisuja sekä ihmiskuntaa kohtaaviin suuriin haasteisiin että tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamiseen. Kilpailun tavoitteena on paitsi luoda uutta tieteellistä tietoa, myös vaikuttaa suoraan ympäröivään yhteiskuntaan.[1][2] Kilpailuun voivat osallistua monialaiset tiimit, jotka koostuvat tiede- ja taideyhteisöjen, elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin, median ja yhteiskunnan muista osaajista. Kilpailun palkinto on maksimissaan 375 000 euroa, joka jaetaan yhdelle tai useammalle joukkueelle palkintoraadin arvion perusteella. Voittajat julistetaan palkintogaalassa marraskuussa 2015. Arvioitavia tekijöitä ovat omaperäisyys, luovuus, vaikuttavuus, ratkaisukeskeisyys ja tiedepohjaisuus. Palkintoraha on tarkoitettu joukkueen idean jatkokehittämiseen.[3][2] Helsinki Challenge järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Vuosina 2016–2017 Helsingin yliopiston kanssa kilpailua ovat järjestämässä Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.[4]

Helsinki Challenge 2014–2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopisto järjesti Helsinki Challengen yliopiston 375-juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Kilpailussa etsittiin ratkaisuja globaaleihin ongelmiin ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen viiden eri teeman alalta. Teemat olivat muuttuva ympäristö, terveys ja hyvinvointi, tulevaisuuden oppiminen, globaali Helsinki ja uusi maailmankuva. Samalla teemat olivat koko Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden viisi tiedeteemaa.[5]

Kilpailuun saapui 80 ehdotusta, joista esiraati valitsi 20 semifinalistia. Lista semifinaaliin osallistuvista joukkueista julkistettiin joulukuussa 2014. Kilpailuideoiden kirjo oli laaja: mukana on esimerkiksi Suomi24-keskustelufoorumin big datan analysointityökaluja kehittävä ryhmä ja tutkimusryhmä, joka selvittää ihmisten näkemystä robottien moraalista. .[6][7]

Semifinalistit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Future Organization, tiiminvetäjä Veikko Eranti

Climate Whirl, tiiminvetäjä Eija Juurola

Sustainability tracker, tiiminvetäjä Kaisa Korhonen-Kurki

Play Learn Heal, tiiminvetäjä Kristiina Kumpulainen

Moralities of Intelligent Machines, tiiminvetäjä Michael Laakasuo

The Citizen Mindscapes, tiiminvetäjä Krista Lagus

Ground and Growth, tiiminvetäjä Kristina Lindström

Engaging Future Workplace, tiiminvetäjä Kristi Lonka

Lab Impact Africa, tiiminvetäjä Christina Lyra

Higher Education Unbounded, tiiminvetäjä Katalin Miklossy

Urban Academy, tiiminvetäjä Jari Niemelä

Tell Us, tiiminvetäjä Maria Niemi

Biodiversity now, tiiminvetäjä Markku Ollikainen

Helsinki Sleep Factory, tiiminvetäjä Anu-Katriina Pesonen

Viewfinder, tiiminvetäjä Paavo Pylkkänen

SafePreg – Health into Next Generation, tiiminvetäjä Katri Räikkönen

NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction, tiiminvetäjä Katri Saarikivi

Generation Green, tiiminvetäjä Tiina Sikanen

The Happiness Project, tiiminvetäjä Laura Visapää

Genetic Correction of Inherited Hemoglobin Disease, tiiminvetäjä Kirmo Wartiovaara[8]

Helsinki Challengen kansainvälinen tuomaristo valitsi loppukilpailuun viisi joukkuetta: Helsinki Sleep Factory, Moralities of Intelligent Machines, NEMO, SafePreg ja Biodiversity Now. Tiimit esiintyvät viimeisen kerran yleisölle 12. marraskuuta ja palkinto jaetaan 13. marraskuuta.[9]Loppukilpailun tuomaristoon kuuluivat kansleri Thomas Wilhelmsson (puheenjohtaja), vararehtori Sally Mapstone, Oxfordin yliopisto; professori Pasi Sahlberg Harvardin yliopisto; johtaja Ulrich Weinberg, Hasso-Plattner Institute School of Design Thinking ja yliasiamies Mikko Kosonen, Sitra.[10]

Voittosumma 375 00 euroa jaettiin kahden joukkueen kesken. Kilpailun voittaja NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction sai 250 000 euroa ja toiselle sijalle yltänyt Biodiversity Now 125 000 euroa. Voittosummat on tarkoitettu kilpailuidean toteuttamiseen. NEMO kehittää uusia tapoja digitalisoida ja välittää tunteita verkossa. Joukkue visioi pieniä, tunteet huomioon ottavia lisäosia digitaalisen vuorovaikutuksen alustoihin. Biodiversity Now aikoo kehittää maailman ensimmäisen toimivan hyvitysmarkkinamekanismin estämään kokonaisbiodiversiteetin vähenemistä.[10]

Helsinki Challenge 2016–2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen Helsinki Challenge käynnistyi elokuussa 2016. Kilpailun teemat: ihminen muutoksessa, kestävä planeetta ja urbaani tulevaisuus linkittyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. [11] Kilpailu päättyi joulukuussa 2017. Palkitosumma, 375 000 euroa, jaettiin kahden joukkueen kesken. Kilpailun voittajiksi valittiin joukkueet iCombine ja HeatStock.[12]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]