Johan August von Essen
| Johan August von Essen | |
|---|---|
 Tammikuun valiokunnan jäseniä. Von Essen eturivissä ensimmäinen oikealta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. toukokuuta 1815 Laihia |
| Kuollut | 26. elokuuta 1873 (58 vuotta) Kaarina |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | Lehtimies, maanviljelijä, kuvernööri |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Johan August von Essen (11. toukokuuta 1815 Laihia – 26. elokuuta 1873 Kaarina) oli suomalainen lehtimies, maanviljelijä, valtiopäivämies ja kuvernööri.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Von Essenin isä, Gustaf Johan von Essen oli luutnantti Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä. Von Essenin äiti oli Johanna Magdalena Forsman. Von Essen kävi Vaasan triviaalikoulua 31. tammikuuta 1824–1831 ja Turun lukiota 23. elokuuta 1831–29. helmikuuta 1832.[1] Sen jälkeen hän jatkoi Helsingin yliopistossa, josta hän ei kuitenkaan valmistunut. Vuonna 1843 von Essen muutti vaimonsa kanssa Ruotsiin. Ruotsissa von Essen kirjoitti nimimerkillä –S. –N. kaunokirjallisen teoksen Mordnatten i Kauhajoki, joka perustuu muistitietoihin. Teos kertoo, mitä venäläiset Vasili Orlov-Denisovin kasakat tekivät niin kutsuttuna murhayönä Kauhajoella sijainneen Ala-Knuuttilan tilan asukkaille ja itse tilalle. Von Essenillä oli äitinsä kautta yhteyksiä Ala-Knuuttilaan. Teos suomennettiin vasta vuonna 2008 nimellä Murhayö Kauhajoella 1808.[2]
Vuonna 1846[1] von Essen palasi Ruotsista takaisin Suomeen ja asettui Varsinais-Suomeen, Kaarinan Rauhanlinnan tilalle. Von Essen oli saanut lehtimiehen koulutuksen ja kirjoitti näytelmiä, novelleja, kaunokirjallisuutta sekä jatkokertomuksia. Hän kävi myös polemiikkia esimerkiksi J. V. Snellmanin kanssa ja viljeli maata.[2]
Von Essen puolusti liberaaleja ajatuksia ja painovapautta.[2] Hänestä tuli sittemmin ruotsinkielisen Åbo Underrättelser -sanomalehden päätoimittaja[2] ja vuonna 1866 Kuopion läänin vt. kuvernööri. Vakinainen kuvernööri hänestä tuli vuonna 1868. Aatelissäädyssä von Essen oli edustaja valtiopäivillä 1863–1864 ja 1872. Hän oli myös Tammikuun valiokunnan jäsen vuonna 1862.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Konturteckningar 1. häftet : Mordnatten i Kauhajoki : sann berättelse från sista finska kriget, af -S.-N. Stockholm 1844
- Konturteckningar 2. häftet : Ett tidens barn : en charasteristik, af -S.-N. 1845
- Skärgårdsflickan : komedi i två akter med kupletter på finska folkmelodier, musiken af M. Zeller. Samt: Det farliga skrinet. Sann berättelse från sista finska kriget. J. W. Lillja (Aura), Åbo 1847
- Herman Wimpel : operett af J. A. von Essen och N. H. Pinello, musik Oskar Byström. Näytelmä, esitetty 1875
- Murhayö Kauhajoella 1808. (Ruots. alkuteos: Mordnatten i Kauhajoki, suom. Sironen, Kirsti ja Kauhajoki-Seuran työryhmä) Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry, 2008. ISBN 978-952-92-3957-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 20.11.2010.
- ↑ a b c d Murhayön tarina 200 vuoden takaa. Kauhajoen Kunnallislehti, 2.7.2008. Kauhajoki: Kauhajoen Kunnallislehti Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.11.2010.[vanhentunut linkki]
| ||||||||||||
| ||||||||||||||
