Alaranta valmistui ylioppilaaksi vuonna 1968 ja teologian kandidaatiksi vuonna 1974. Hän läpäisi pastoraalitutkinnon vuonna 1976 ja toimi Oulussa uskonnon lehtorina vuodet 1974–1976. Vuonna 1975 hän oli Käylän rajaseutupastori ja vuosina 1976–1977 Paavolan vt. kirkkoherra. Vuosina 1977–1983 Alaranta oli Liitto-lehden aluetoimittaja. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1998.[1]
Alaranta oli mukana Merijärven kunnallispolitiikassa. Vuosina 1981–1992 hän oli kunnanvaltuuston jäsen ja vuosina 1972–1976 ja 1985–1992 puheenjohtaja. Kunnanhallituksen puheenjohtajana Alaranta oli vuosina 1981–1984. Vuoden 1983 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi. Alaranta toimi 16-vuotisen edustajauransa aikana useissa valiokunnissa ja oli presidentin valitsijamiesvuoden 1988 vaalissa. Vuodesta 1993 Alaranta oli Pohjois-Pohjanmaan liiton valtuuston jäsen.[1]
Muissa luottamustehtävissä Alaranta on ollut vakuutusyhtiö Suomen edustajistossa, Merijärven 4H-järjestön johtokunnassa, Merijärven osuuspankin hallintoneuvostossa (1981–1993), Rautaruukin hallintoneuvostossa (1988–2000) ja Merijärven rauhanyhdistyksen johtokunnassa.[1]
Alaranta avioitui vuonna 1974 sairaanhoitaja Tyyne Mirjami Härön kanssa. He saivat kahdeksan lasta, neljä poikaa ja neljä tytärtä.[1]