Kabukichō

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kabukichō
Kabukichōn portti ja katunäkymää
Kabukichōn portti ja katunäkymää

Koordinaatit: 35°41′38″N, 139°42′12″E

Valtio  Japani
Alue Kantō
Prefektuuri Tokio
Erillisalue Shinjuku


















Kabukichō (jap. 歌舞伎町) on Japanin pääkaupunki Tokion Shinjukun erillisalueella sijaitseva kaupunginosa. Kabukichō on tullut tunnetuksi viihde-elämän keskuksena ja toisaalta myös punaisten lyhtyjen alueena, jota on vaivannut rikollinen toiminta.

Katukuvaa.

Kabukichō sai nimensä japanilaisen perinteisen teatteritaiteen kabukin mukaan. Alue oli tuhoutunut pahoin toisen maailmansodan aikaisissa Tokion pommituksissa vuonna 1945.[1] Ennen sotaa ja hävitystä alue tunnettiin Tsunohazu Kita 1-chome -nimisenä asuinalueena.[2] Kun sodan jälkeen Tokiota jälleenrakennettiin, Suzuki Kihein johtama joukko sijoittajia kaavaili kabukiteatterin perustamista alueelle. Teatteri ei valmistunut, mutta suunnitelma antoi nimensä kaupunginosalle.[1]

Vaikka teatteria ei tullutkaan, Kabukichōsta tuli muunlaisen viihteen keskus. Paikalle nousi elokuvateattereita, baareja ja ravintoloita. Etenkin 1960-luvulta lähtien alue tuli tunnetuksi ulkomaalaisten elokuvien esityksistä. Se oli myös monien taiteilijoiden ja kirjailijoiden asuinaluetta.[1] Pitkään kaupunginosan maamerkkinä toiminut Shinjuku Koma Gekijō -teatteri suljettiin vuonna 2008.[3]

Kabukichō tuli tunnetuksi myös niin sanottuna punaisten lyhtyjen alueena prostituutioista ja rikollisuudesta. Tietyt kadut erikoistuivat esimerkiksi love hotel -majapaikkoihin, live-seksiesityksiin ja hostess-baareihin. Monet kaupunginosan liikkeistä ovat yakuzan omistamia. Monet asiakkaat ovat Tokion niin sanottuja "palkkatyöläisiä" (salaryman), joista monet kulkevat työmatkoillaan läheisen Shinjukun rautatieaseman kautta.[1] Toisaalta Tokion viranomaiset ovat myös pyrkineet tukahduttamaan alamaailman liiketoimintaa, sekä tuomaan alueelle tavallisempaa yritystoimintaa.[3]

  1. a b c d Roman Adrian Cybriwsky: ”KABUKICHŌ”, Historical dictionary of Tokyo. (2. painos) The Scarecrow Press, 2011. ISBN 978-0-8108-7489-3 (englanniksi)
  2. Mark Schreiber: The changing face of Tokyo's 'red-light' district The Japan TImes. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)
  3. a b Brett Bull: Last call for Kabukicho red-light district Japan Today. Viitattu 29.7.2021. (englanniksi)