Katos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yksinkertainen polttopuukatos tai -vaja.
Koristeellinen pylväskatos Wawelin katedraalissa Krakovassa.
Katukivityömaata suojaava telttakatos.
Kaariteltan kaltainen kangaskatos.
Ravintolasalin telttamainen koristekatos.
Huvimajan kaltainen katos Yhdysvaltojen Rochesterissa.

Katos on ainakin yhdeltä sivulta avointa tilaa ylhäältä suojaava rakennelma tai seinätön katon kaltainen suoja.[1] Katoksen tehtävä on suojella alla olevaa tilaa sään rasituksilta, erityisesti sateelta, lumelta ja auringolta.[2]

Katoksia käytetään myös polttopuun tai sahatavaran kuivattamiseen ja varastointiin[3][4], talon sisäänkäynnin yläpuolella (ovikatos)[5], pihakaivon suojana (kaivokatos) sekä polkupyörien, ajoneuvojen ja työkoneiden suojana (pyöräsuoja tai -katos, autokatos, konekatos[6]). Bussia, junaa tai raitiovaunua odottavia matkustajia sateelta ja tuulelta suojaa pysäkkikatos tai laiturikatos, urheilukisojen tai kesäteatterin yleisöä katsomokatos. Työkoneen tai hitaan maantieajoneuvon kuljettajaa voi suojata sivuilta avoin ohjaamokatos. Retkeilijän perinteinen yöpymiskatos on laavu, katosmaista kevyttä venevajaa kutsutaan nimellä talas[7].

Säältä suojaamisen lisäksi katoksin varustettuja tiloja käytetään asuintilojen yhteydessä luomaan yhteys ulkoilmaan ja hyvä näkyvyys ympäristöön (esim. parvekekatos, terassikatos[8], grillikatos, keittokatos ym.).

Katoksen rakenne ja katemateriaali voi olla samantapainen kuin vaativampien rakennusten vesikatoissa, esimerkiksi puurungon varaan rakennettu aaltopelti-, pelti- tai huopakatto. Vapaa-ajan oleskelukatoksissa voidaan käyttää valokatteena lasia, aaltomuovia[9] tai muuta läpinäkyvää materiaalia tuomaan päivänvaloa katoksen alle.

Kestävän katoksen puuosat tehdään höylätystä kuusesta, männyn sydänpuusta tai liimapuusta. Parhaiten säätä kestää painekyllästetty AB-luokiteltu puu.[10]

Suomessa katokset ovat usein rajatapauksia sen suhteen, tarvitaanko niiden rakentamiseen rakennusvalvonnalta toimenpidelupa tai rakennuslupa.[11][12]

Kangaskatokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevyemmät ja tilapäiset katosrakennelmat tehdään usein telttamaisin rakenneratkaisuin eli vettä läpäisemättömistä kangas- tai muovimateriaaleista ja kevyistä metalliputkikannattimista. Yksinkertaisimmillaan ne ovat rautakaupasta valmiina saatavia tai vuokrattavia, helposti koottavia telttakatoksia tai ”huvimajoja”[13]. Isommat telttakatokset voivat olla rakenteeltaan esimerkiksi kaariteltan kaltaisia ”pressuhalleja”[14].

Rakennuksen tai matkailuvaunun seinästä ulospäin kurottuva, usein säädettävä kangaskatos on nimeltään markiisi. Myös suuret auringonvarjot esimerkiksi katukahviloissa ovat eräänlaisia katoksia.

Vaativat tekstiilikatokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurten ulkoilmatilaisuuksien sateensuojaksi rakennetaan nykyisin joko pysyviä tai varastoitavia ja uudelleen koottavia telttamaisia katoksia, joiden muotoilussa pyritään käytännön vaatimusten ohella korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Suomalaisia esimerkkejä ovat eri aikona toteutetut Olavinlinnan katsomokatokset Savonlinnan oopperajuhlia varten, uusimpana Markku Erholtzin ja Heikki Paakkisen vuonna 2000 käyttöön otettu katos[15], ja taidemuseo Kiasman esiintymiskatos (Roy Mänttäri[16]).

Sisätilojen katokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennusten sisätiloissa katoksen kaltaisia rakenteita voidaan käyttää esimerkiksi akustiikan tai valaistuksen parantamiseksi tai esteettisistä syistä. Valtaistuimen, alttarin, saarnastuolin tai vuoteen suojakatosta kutsutaan nimellä baldakiini[17].

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hakutulos "katos" Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.10.2017.
  2. ↑ Katos Tee itse puusta -sivusto. Puuinfo. Arkistoitu 13.5.2015. Viitattu 9.10.2017.
  3. ↑ Polttopuut katoksen alle Tee itse. 4.10.2100. Viitattu 9.10.2017.
  4. ↑ Isomäki, Olavi ym.: Sahatavaran valmistus Puutuoteteollisuus-oppiaineisto. 25.8.2003. Edu.fi: Opetushallitus. Viitattu 10.10.2017.
  5. ↑ Näin rakennat suojakatoksen Stark-rautakaupat. Viitattu 9.10.2017.
  6. ↑ Tuhti konekatos Lantmännen Agro. Arkistoitu 9.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
  7. ↑ Hakutulokset "laavu" ja "talas" Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.10.2017.
  8. ↑ Näin rakennat katoksen terassille Stark-rautakaupat. Viitattu 9.10.2017.
  9. ↑ Asennusohje, Kanavamuovikatto (Arkistoitu – Internet Archive). Skånska Byggvaror. Viitattu 9.10.2017.
  10. ↑ Näin rakennat katoksen terassille Stark-rautakaupat. Viitattu 9.10.2017.
  11. ↑ Pienikin piharakennus vaatii luvan Yle Uutiset. 21.7.2011.
  12. ↑ Toimenpidelupa riittää pieniin rakennusprojekteihin Sisä-Suomen Lehti. 18.03.2017. Viitattu 9.10.2017.
  13. ↑ Tuotteet ja hinnat Tuulihaukka Teltat -verkkokauppa. Viitattu 9.10.2017.
  14. ↑ MT Farms 6X10 pressuhalli Lantmännen Agro. Arkistoitu 9.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
  15. ↑ Erholtz, Markku & Paakkinen, Heikki: Ripustetut rakenteet. Arkkitehti, Määritä ajankohta! SAFA.
  16. ↑ Mänttäri, Roy: Leijuva katos. Arkkitehti, Määritä ajankohta! SAFA.
  17. ↑ Nokela, Leena: Sisustustyylit antiikista nykyaikaan, s. 56. Otava, 1991 (1. painos 1981). ISBN 951-1-11455-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Katos&oldid=21025635”