Keskusta (Jyväskylä)
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Keskusta | |
|---|---|
 Näköala keskustaan Harjun näkötornista |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kantakaupunki |
| Kaupunginosa nro | 1 |
| Väkiluku | 5 095 |
| Osa-alueet | Kirkkopuisto, Asemakatu, Aren aukio, Kantti, Asema |
Keskusta on Jyväskylän vanhin ja keskeisin kaupunginosa. Se rajoittuu kaakossa Jyväsjärveen ja rautatiehen, koillisessa Tourujokeen, luoteessa Harjun puistoalueeseen ja lounaassa Jyväskylän yliopiston alueeseen.
Jyväskylän ydinkeskusta on enimmäkseen ruutukaava-aluetta, jossa neljä pitkää katua (Hannikaisenkatu, Vapaudenkatu, Kauppakatu ja Yliopistonkatu) kulkevat lounaasta koilliseen, seitsemän lyhyempää luoteesta kaakkoon. Koillinen osa keskustaa on katuverkoltaan epäsäännöllisempää. Ydinkeskustan neljän mainitun pitkittäiskadun suuntaisena kulkee Hannikaisenkadun vieressä rautatie ja sen toisella puolella, osittain Jyväsjärven rantaa pitkin, valtatie 9 Rantaväylä-nimisenä ohikulkutienä. Jyväskylän satama-alue ja Messukeskus sijaitsevat ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä rautatien toisella puolella, Lutakon alueella. Keskustassa on suuri määrä palveluita ja kauppoja ja se on merkittävä työssäkäyntialue. Kilometrin etäisyydellä Kompassinaukiosta asuu noin 15 000 asukasta.
Ydinkeskusta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ydinkeskustan pääkatu on Kauppakatu ja Jyväskylän kaupallinen keskusta on Kauppakadun kävelykadun ympärillä. Kävelyalueiden laajennusten myötä ydinkeskusta on muotoutunut jo laajemmaksi kävelykeskustaksi. Kävelykeskustan alue koostuu Kauppakadun, Väinönkadun ja Asemakadun kävelykatuosuuksista sekä Kauppakadun, Kilpisenkadun ja Puistokadun pihakatuosuuksista. Autoliikenne on vilkkaampaa ydinkeskustaa kiertävillä kaduilla. Ydinkeskustan keskusaukion Kompassin ympärille ovat sijoittuneet Kauppakeskukset Forum ja Jyväskeskus, Tawastinkulma sekä uusin Kauppakeskus Sokkari ja tavaratalo Jyväskylän Sokos. Muut ydinkeskustan Kauppakeskukset Torikeskus ja Kolmikulma sekä Tavaratalo Halonen sijaitsevat muutaman kymmenen metrin päässä Kompassilta.
Jyväskylän tori sijaitsee Yliopistonkadun varrella ja se on siirtymässä 2020-luvulla Hannikaisenkadun Asema-aukiolle rakennettavalle uudelle toriaukiolle. Kirkkopuistossa sijaitsee Kaupunginkirkko ja sen edessä kaupungintalo ja Jyväskylän kaupunginteatteri ja vastakkaisella sivulla sijaitsee Jyväskylän Taidemuseo. Jyväskylän keskustassa yläkaupungiksi kutsutaan Kauppakadun kortteleita Kilpisenkadun ja Vaasankadun välillä. Kauppakadun poikki kulkevan Asemakadun päässä on vanha Jyväskylän Lyseon lukio koulurakennus.
Keskustassa sijaitsee myös Jyväskylän Matkakeskus, jossa ovat rautatieasema sekä linja-autoasema.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, sen asemakaava-alue käsitti vain ruutukaava-alueen, joka muodostaa nykyään pääosan Jyväskylän ydinkeskustaa. Asemakaavan laati Carl Ludvig Engel. Kauppakatu on Jyväskylän ainoa katu, jolla on ollut sama nimi kaupungin perustamisesta asti. Niinpä nykyinen Yliopistonkatu oli Stakettikatu ja Hannikaisenkatu Rantakatu. Läpikulkuliikenne kulki Kauppakadun kautta, ja siitä tuli hyvin pian kaupungin merkittävin liikekatu. Talot olivat empiretyylisiä puutaloja. Useimmissa kortteleissa oli kahdeksan tonttia ja korttelin läpi kulkeva lehtipuuvyöhyke, palokuja. Keskimmäisessä korttelissa, nykyisen Kirkkopuiston kohdalla oli tori. Korttelien lisäksi alueen kummassakin päässä oli pienempiä tontteja.
Vuonna 1863 rakennettiin asemakaava-alueen länsipuolelle Jyväskylän seminaarin rakennukset – nykyisen Jyväskylän yliopiston vanhimmat rakennukset.
Kirkko, joka oli rakennettu 1700-luvulla, sijaitsi nykyisen Cygnaeuksenpuiston kohdalla. Alusta asti suunniteltiin, että uusi kirkko rakennettaisiin torin keskelle. Tämä toteutuikin, ja kun vanha kirkko purettiin 1888, sen paikalle rakennettiin puisto. Ruutukaava alkoi eristyä rannasta, kun sen ja rannan väliin rakennettiin rautatie.
Viimeinen vapaa tontti Jyväskylän ensimmäiseltä asemakaava-alueelta myytiin vuonna 1862. Toisin kuin monissa muissa Suomen kaupungeissa samoihin aikoihin, Jyväskylässä ei laajennettu kaavaa heti tonttien loputtua. Siten kaupunkialueen asukastiheys kasvoi huomattavasti. Viimein 1899 vahvistettiin ensimmäinen asemakaavanlaajennus. Se oli yksinkertainen ruutukaavan jatke, mutta ruutuasemakaavoitus oli tuolloin poistumassa muodista, joten kaavaa kritisoitiin. Tämä sai kaupungin lopettamaan tonttien myynnin kokonaan 1907. Ensimmäisestä laajennuksesta ehdittiin toteuttaa sen takia vain pieni osa. Vuonna 1910 astui voimaan uusi asemakaavanlaajennus, joka perustui toisenlaisiin periaatteisiin, epäsäännölliseen keskiaikaisten kaupunkien katuverkkoja muistuttavaan katuverkkoon, jollainen oli tulossa muotiin. Tuohon kaavaan sisältyi jo koko nykyinen Jyväskylän keskusta. Uudet kadut nimettiin enimmäkseen Kalevalan hahmojen mukaan ajan kansallisromanttisen tyylin mukaisesti. Tori siirrettiin nykyiselle paikalleen, ja siihenastisesta torista tuli Kirkkopuisto. Keskustan koillisen laajennuksen pääväyläksi tuli Puistokatu, joka tuli siihenastisen Laukaaseen menevän maantien tilalle. Vuoden 1899 asemakaavan toteutuessa Laukaantie olisi jätetty kaavan alle.
Vuonna 1910 Jyväskylässä oli vain 3 000 asukasta, lähes kaikki nykyisen Jyväskylän keskustan alueella. Jussi Jäppisen mukaan asukkaita olisi voinut olla jo ainakin 5 000, jos tonttipolitiikka olisi ollut toisenlaista.
Ruutukaavan reunalla sijaitsevalle Harjulle eli Syrjänharjulle rakennettiin Neron portaat. Harjulle rakennettiin myös Vesilinna ja urheilukenttä. Vuonna 1946 ehdotettiin sangen suurta muutosta: Harju olisi poistettu ja sen hiekat heitetty Jyväsjärven Korkeakoskenlahden täytteeksi. Niin olisi saatu tasaista rakennusmaata ruutukaavan kummallekin puolelle, mutta kovin paljon kannatusta ehdotus ei saanut.
Toisen maailmansodan jälkeen lähes kaikki Jyväskylän keskustan puutalot purettiin ja tilalle rakennettiin kerrostaloja. Satama siirrettiin keskustan rannasta Lutakkoon. 1990-luvulla ranta siirtyi yhä kauemmas ruutukaavan reunasta, kun rakennettiin Rantaväylä. Rantaväylä helpotti läpikulkuliikennettä, mutta monien mielestä se huononsi Jyväskylän kaupunkikuvaa huomattavasti. Kauppakatu oli pitkään joukkoliikennekatuna, mutta sen koillisosa muutettiin kävelykaduksi vuonna 1995. 2000-luvun alussa vanha rautatieasema jäi pois käytöstä, kun rakennettiin matkakeskus.
Kuvia Jyväskylän keskustasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kauppakeskus Forum -
Vasemmalla Torikeskus ja Oikealla Jyväskylän Sokos -
Jyväskylän Lyseon lukio Yliopistonkadulta -
Jyväskeskus kuvattuna Kompassilta -
Torikeskus Väinönkadulta -
Kaupungin kirkko, taustalla Jyväskylän kaupungintalo -
Jyväskylän kaupunginteatteri syksyllä 2007 -
Jyväskylän matkakeskus ja rautatie
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Jäppinen: Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin (2005).
Jussi Jäppinen: Hauskanlainen katuperspektiivi (2015).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keskusta (Jyväskylä) Wikimedia Commonsissa
- Jyväskylän keskustan kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jyväskylän kaupunkikeskustan verkkosivut
