Keskustelu käyttäjästä:Neander

Tervetuloa Wikipediaan! Käyttäjät joilla on liian vähän muokkauksia, tai jotka ovat rekisteröityneet äänestyksen aloittamisen jälkeen, eivät ole äänioikeutettuja. –Jisis (keskustelu) 10. syyskuuta 2009 kello 16.24 (EEST)

Jaa, kiitos kiitos. Mitä muuten tarkoittaa "liian vähän"? Paljonko pitäisi olla piireihin päästäkseni? Olen joka tapauksessa tehnyt muutakin kuin korjaillut kielivirheitä tai luonut linkkejä. --Neander 10. syyskuuta 2009 kello 16.32 (EEST)

Tuossa linkissä yllä se on kerrottu, eli 100 muokkausta vaaditaan äänioikeuteen. Paljon ei puutu. --Jisis (keskustelu) 10. syyskuuta 2009 kello 16.38 (EEST)

Maisterintutkielman arvostelusta

Salve! Huomasin, että olet akateeminen latinisti ja tuon ensimmäisen "meriitin" vuoksi pyytäisin mielipidettäsi seuraavaan. Oma suppea ja lähteetön käsitykseni gradujen arvostelusta on, että käytännössä non sine laude approbatur on yleisesti alin arvosana. Se tarkoittaa, että tutkielma täyttää opinnäytetyöltä vaadittavat kriteerit. Arvosana lubenter annetaan tapauksissa, joissa tekijä ei yrityksistä huolimatta kerta kaikkiaan kykene parantamaan gradun tasoa millään, joten gradu hyväksytään ikään kuin "rimaa hipoen", mutta se ei tieteellisenä työnä ole kaksinen. Arvosanaa approbatur taas ei käytännössä anneta koskaan, sillä se merkitsisi että työ on niin kesken tai puutteellinen, että sitä ei voida sellaisenaan päästää läpi. Käytännöt vaihtelevat varmasti korkeakouluittain ja tiedekunnittain, mutta olenko oikeilla jäljillä? Terveisin Pxos 5. maaliskuuta 2011 kello 16.08 (EET).

Salve et tu! Kyllä kai voi sanoa, että olet oikeilla jäljillä, mutta käytännöt saattavat vaihdella myös oppiaineittain, vaikka on paha mennä väittämään mitään. Arvosanakohtaiset periaatteelliset vaatimukset on kirjattu varmaan jokaisen yliopiston sivuilla. Helsingin yliopistossa arvostelukriteerit ovat intranetissä (Almassa), mutta Turun yliopiston nettisivulta löysin olennaisesti samansisältöiset arvosteluohjeet. Nämä ovat siis periaatteet. Käytäntöihin en uskalla ottaa kantaa, jotten syyllisty yleistyksiin vasten parempaa tietoa. Approbaturin suhteellinen harvinaisuus saattaa johtua monestakin tekijästä, esimerkiksi siitä, että ohjaajat yrittävät panostaa jonkinlaisen laatutason ylläpitämiseen. Muitakin syitä tietysti voi olla. …Neander 5. maaliskuuta 2011 kello 20.02 (EET)

Käsitykseni perustuu pääosin siihen, että olin viime vuosisadalla "kesätöissä" tieteellisessä kirjastossa ja graduja hyllyttäessäni tutkin arvosanoja. Ns. vanhoissa graduissa ne oli suoraan merkitty lyijykynällä esilehdelle enkä juuri approbaturiin muista törmänneeni (tosin oppiaine oli yksi ja sama). Ehkä approbaturin harvinaisuus johtuu myös ihan tilastojakaumasta: kun ei ole paljon huippuja niin eipä ole häntiäkään. Ja onhan tietty laitokselle noloa, jos kandidaatit tekevät a:n tasoista työtä eli pro gradun tuloksena on alin arvosana :) No joo, jätetään spekulaatiot, tämä oli vain kuriositeetti. Gratia plena! (joo käyttäjäsivulta puuttuu la-0 -malline) Terveisin Pxos 5. maaliskuuta 2011 kello 20.43 (EET)

Asia jäi kihertämään aivolohkoissa, ilmeisesti oma käsitykseni on sittenkin hieman virheellinen. Löysin netistä otoksen yleisen valtio-opin laitoksen graduohjeesta taulukon graduarvosanoista v. 1980–1995, ja siitä käy selvästi ilmi, että vaikkakin approbatur todella on harvinainen, niin sen sijaan lubenter approbatur on jokseenkin yleisesti käytössä. Jakauma on selkeästi vino alempien arvosanojen suuntaan eli jos nyt pienestä yhden laitoksen otoksesta rohkenee extrapoloida, niin kyllä alle nsl-arvosanan taitaa saada noin 15 % graduista. Olin itse vain olettanut, että jakauma on suunnilleen tasainen eli että arvosanat pakkautuvat huomattavasti keskiarvon lähelle (mcl, cl ja nsl), mutta näin ei olekaan: harvinaisia ovat vain kaksi korkeinta arvosanaa. Yllä oleva lause "nsl on käytännössä alin arvosana" pitääkin muuttaa muotoon "lubenter approbatur on käytännössä alin arvosana". Laitoin kaivamani tiedot myös artikkeliin arvosana, koska uskon niillä olevan yleisempääkin arvoa. Yksi huomaamani pieni väärinymmärrys ihmisillä on siinä, että vaikka yo-kirjoituksista saakin kohtuullisin ponnistuksin eximian tai laudaturin, graduissa asia on ihan toinen. Jos Aapo kirjoittaa viisi laudaturia ja saa gradusta "vain" magna cum lauden, kyllä on yliopistossa vain hummattu ja luennoilla käyty kun ravintolasta on joutanut :) --Pxos 24. huhtikuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

Indoeurooppalainen kantakieli

Jatka vain rauhassa artikkelin Indoeurooppalainen kantakieli kehittämistä. Palautin sinun versioosi. Jos toinen versio sisälsi virheitä ja epätarkkuuksia, niin mahdollinen vaikeaselkoisuus (haetanneeko tuo mittään?) on pienempi synti niiden rinnalla.--Urjanhai 16. maaliskuuta 2011 kello 23.35 (EET)

Kiitos paljon, Urjanhai! Saatan jossain vaiheessa palata asiaan. Nyt on jo muuta mielessä. Vaihdoin artikkeliin toisen kuvan, jolla on edes vähän tekemistä kantakielen kanssa. -…-Neander 17. maaliskuuta 2011 kello 21.09 (EET)

Flagged Revs -arviointiliput latinaksi

Salve bis! Minulle tuli taivaasta ihan huikea idea. Tiedän, ettei se mene ikinä läpi, joten esitän sen nyt vain täällä. Olisipa hienoa, jos nuo Flagged Revisions -tekniikan arviointiliput ja eri tasot saataisiin yksiselitteisesti käännettyä englannin kielestä toiselle kielelle. Yksi ongelman ratkaisutapa olisi käyttää latinaa perustuen löyhästi ylioppilasarvosteluun. Ongelmassa on mukana se, että tekniikoita kehittävät englanninkieliset tietoteknikot (insinöörit) eivät selvästikään ole kovin taitavia antamaan lapsilleen nimiä, jolloin englanninkieliset nimityksetkin ovat aivan "syvältä etelästä" eufemismia käyttääkseni. Esim. 'users edit, editors review and reviewers validate' – siis subjekti tekee ihan eri asiaa kuin predikaatti, näin sanoakseni.

Olen itse ehdottanut suomenkielisiä nimityksiä, mutta koska Flagged Revs -tekniikassa voidaan antaa viisi eritasoista lippua kolmessa eri kategoriassa, niin myös nuo eri liput olisi hyvä ilmaista selkeästi. Ajattelin jotain tämänkaltaista:

• seulojat seulovat muutoksia, merkitsevät ne seulotuiksi – approbatur
• mahdolliset sisällöntarkastajat tarkistavat sisällön ja merkitsevät versiot vahvistetuiksi – tähän joku latinankielinen ilmaisu tyyliin "cum (vahvistus) approbatur"
• tulevaisuudessa ehkä ammattimaiset tarkastajat todella käyvät läpi sisällön ja oman tietämyksensä perusteella voivat oikeasti varmistaa, että tiedot ovat tieteenalan senhetkisen kaanonin mukaisia – tämä latinaksi tyyliin "varmistettur" :)

Olisiko sinulla käteviä käännöksiä tarjolla, jos vaikka kuitenkin yrittäisin ehdottaa latinan käyttöä englannin korvikkeena. --Pxos 28. maaliskuuta 2011 kello 19.36 (EEST)

Salve iterum! Onpa yllättävä ja mielenkiintoinen ehdotus, vaikka yhdyn arveluusi, ettei tällainen hörhöily menisi läpi. Olen huomannut tämän keskustelun mutten ole ehtinyt sitä seurata. Palaan asiaan, kun/jos olen päässyt vähän enemmän jyvälle siitä mistä on kysymys. ◦◦◦ Neander 29. maaliskuuta 2011 kello 23.40 (EEST)

Loukkaamatta mitenkään älykkyyttäsi, jyvälle pääsy voi vaatia paljon ns. kahvia ja tupakkaa. Jos "Patrolled Edits" -toiminto on pelkkä dilemma (on jees – eipä kelepoo), niin "FlaggedRevs"-järjestelmän voi kalibroida ihan todella monipuoliseksi (id est: monimutkaiseksi) sisällönarviointijärjestelmäksi. Lippuja on kuin laivastossa ja laatutasoja saadaan niillä aikaan 125 eri kappaletta. Tarvittaessa arviointia voi laajentaa useampaankin kategoriaan, jolloin artikkeleista voidaan arvostella vaikkapa paikkansapitävyys, laajuus, luettavuus, tyyli, hyödyllisyys, sopivuus, kätevyys ja mukavuus esimerkiksi asteikolla 0–10. Toivon kuitenkin, että tuo lisäosa otetaan käyttöön mahdollisimman yksinkertaisena, mieluiten vain kolmiportaisena yleisarviointina. Muuten loppuu älykkyys kesken ihan kaikilta. --Pxos 30. maaliskuuta 2011 kello 00.24 (EEST)

Näin kauan meni minulta puhumiesi arviointilippujen löytämiseen. :-) Tarvitsin ne taustoitukseksi ymmärtääkseni, mitä ajat takaa. Ilmeisesti mielessäsi on sellainen latina, jossa olisi jotain ennestään tuttua sellaisillekin, jotka eivät ikinä ole tähän kieleen tutustuneet. (Vähän ehkä samalla tapaa kuin erilaisissa pääkirjoituksissa suosittu "Quo vadis, kaupunginhallitus?" tms.) Tämä lieneekin ainoa edes periaatteessa mahdollinen tapa ujuttaa latinaa tähän kontekstiin. Jos nyt sitten tuo kolmiportainen arviointisysteemi leikin vuoksi ilmaistaisiin latinaksi, se saattaisi olla esimerkiksi seuraava: (1) approbatur ('hyväksytään'), kuten ehdotit; (2) cum fide approbatur ('hyväksytään luottaen siihen että versio on jees') [fides 'luottamus; luotettavuus']; kielellisesti ehkä parempi olisi per fidem approbatur 'luottamuksen kautta', mutta ehkä kaava vaatisi cum X approbatur tullakseen jotenkin ymmärretyksi; (3) confirmatur 'vahvistetaan, varmistetaan'. Kuten sanottua, en kyllä oikein usko latinan luontuvuuteen tällaisiin yhteyksiin. Mutta asenteesi on kyllä ilahduttava. ◦◦◦ Neander 30. maaliskuuta 2011 kello 17.10 (EEST)

Tässä on sekin, että on melkein sama olisiko artikkeliin merkitty laatutaso klingonin kielellä tai suomeksi, se kuitenkin ymmärretään väärin. Kun Merkityt versiot luultavasti otetaan vain perustasoisena käyttöön suomi-wikissä, artikkeliin ilmestyvä "katsastettu/nähty", englanniksi "Checked", ihan takuulla vaikuttaa siltä, että sen sisältö olisi tarkastettu/punnittu/varmistettu, vaikka kyseessä ei ole sen kummempi prosessi kuin "Mä oon stadin kingi LOL-v***u" -vandalismin torjunta. Samankaltainen lisävaara on se, että jos tohtori Neander menee tsekkaamaan jonkun muutoksen (revision), minä saatan olettaa että nyt on joka sana totta, mitä tekstissä seisoo :) Kiitos latina-käännöksistä joka tapauksessa! --Pxos 30. maaliskuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Jälppiä

Tuam aiutatem tarvittanem iustiinsa. Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto). --Pxos 3. toukokuuta 2011 kello 07.47 (EEST)

Heh, kiitos vaan tähän keskustelunjuonteeseen johdattamisesta. Tunnen kuitenkin syvää epäpätevyyttä antamaan tässä asiassa normatiivisia ohjeita. °°°Neander 3. toukokuuta 2011 kello 13.33 (EEST)

No entäpäs sitten tämä?--Urjanhai 8. syyskuuta 2011 kello 15.57 (EEST)

Joo. Kiitos vihjeestä. Neander 9. syyskuuta 2011 kello 10.32 (EEST)

IPA konsonantit

Kun ehdit niin voisitko katsoa läpi tuon mallineen Malline:IPA konsonantit jonka käänsin kirjanorjasta, osa merkeistä puuttuu enkä ole varma kaikkien termien oikeellisuudesta. Kiitos! --LemonKing 19. syyskuuta 2011 kello 13.21 (EEST)

Hieno juttu! Vertasin taulukkoasi IPA:n viralliseen, 2005 päivitettyyn konsonanttitaulukkoon, jota varmaan kannattaisi käyttää mallina. Voisit mielellään vaihtaa rivien esitysjärjestyksen mallin mukaiseksi (klusiili, nasaali, tremulantti, jne.). Approksimantti tuntuu sinulla esiintyvän kahdella eri rivillä, ja muutenkin juuri approksimanteissa saattaa olla jotain kehitettävää. Terminologiasi on mielestäni ok. Tämä nyt tuli päällimmäisenä mieleen. ¨Neander 19. syyskuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

Seuloja-oikeudet

Hei, lisäsin sinulle kokeeksi merkityt versiot-lisäosaan liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Lisäyksen yleisesti hyödyllisin vaikutus on se, että nyt muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi. Toinen muutos on artikkelien muutossivuille ja historialistoihin tulleet palauta-linkit. Palauta-linkkejä voi käyttää selvien sotkumuutosten varmistamattomaan kumoamiseen. Itse merkittyjen versioiden käyttöliittymän käyttöönotto vaatii myös näytä merkittyjen versioiden käyttöliittymä -pienoisohjelman ottamisen käyttöön. Ilman pienoisohjelman käyttöönottoa tarkoitus on, että Wikipedian toiminta pysyisi jokseenkin samana kuin ennenkin. Käyttöliittymän saa otettua käyttöön seuraavasti : (toiminnot:asetukset → pienoisohjelmat → käyttöliittymä → näytä merkittyjen versioiden -käyttöliittymä (rasti ruutuun). Tarkemmat ohjeet käytöstä löytyvät sivulta ohje:versioiden arviointi.

Koska lisäosa on vasta koekäytössä, niin olisi kiva saada kuulla jos ilmenee jotain ongelmia. Erityisesti haluaisin kuulla, mikäli seuloja-ryhmään lisääminen tuottaa ongelmia tai haittaa silloin kun merkittyjen versioiden -käyttöliittymä ei ole käytössä. --Zache 22. joulukuuta 2011 kello 05.17 (EET)

Käännösapua (döitsh)

Hei taas! Asia koskee Flagged Revision -liittymän saksa-wikissä olevaa geprüft-määritelmää, joka tosin ei ole siellä käytössä, mutta joka on määritelty seuraavasti: die angezeigte Artikelversion ist geprüft. Als geprüft gilt eine Artikelversion dann, wenn sie nach Meinung eines fachkundigen Prüfers keine sachlich falschen Aussagen oder verfälschenden Lücken enthält. (bisher noch nicht in Benutzung).

Jos tuon sanatarkasti kääntää, niin Tarkastajan mielestä artikkelissa ei ole lainkaan vääriä asiaväitteitä (i.e. "vääriä faktoja") eikä väärennettyjä puutteita. Mitähän ihmettä noilla "väärennetyillä puutteilla" mahdetaan tarkoittaa? Ymmärrän, että tarkastetun (geprüft) artikkelin olisi tarkoitus sisältää aiheesta kaikki olennaiset asiat, joiden olisi syytä pitää paikkansa, mutta onko tuo väärennetty puute jonkinlainen fraasi-ilmaus joka ei aukene näillä lihaksilla minulle? Ilmeisesti sillä tarkoitetaan kovin kankeasti ilmaistuna sitä, että artikkelista ei ole tarkoituksella jätetty pois jotain kiistanalaista tietoa tai uusimpia tutkimustuloksia tms. Terv. Pxos 1. tammikuuta 2012 kello 22.13 (EET)

Verfälschend on partisiipin preesens eikä perfekti. Verfälschenden Lücken tarkoittaa tässä aukkoa eli puutteita tiedoissa, joka antaa harhaanjohtavan kokonaiskäsityksen artikkelin aiheesta. Esim. kerrotaan vain kehut ja jätetään kritiikki pois. -Ochs 1. tammikuuta 2012 kello 22.27 (EET)

Ach so! Siis sisältöä/kokonaisuutta vääristävät puutteet tiedoissa. Ymmärsin idean, mutta en sanan oikeaa merkitystä. Kiitos. --Pxos 1. tammikuuta 2012 kello 22.48 (EET)

Immuunijärjestelmä toimimaton linkki?

Poistit artikkelista Immuunijärjestelmä toimattoman linkin jota ei tarvita, sillä samalla linkillä oli viitattu kolmessa muussakin kohdassa ja nyt artikkelissa näkyy alhaalla teksti "Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä johdanto ei löytynyt". --Linkkerpar™ 24. toukokuuta 2018 kello 07.53 (EEST)

Sori siitä. Korjasin linkitysongelman. Seppo Mäen artikkeliin viittaava linkki on tällaisenaan hyödytön, sillä näkyviin (ainakin minulle) ei tule artikkelin sisältöä, vaan kolme lyhyttä riviä jotain metatietoa sivun vasempaan ylälaitaan. --Neander (keskustelu) 25. toukokuuta 2018 kello 06.50 (EEST)

Foneemi

Mihin perustuu käsityksesi, jonka mukaan äng äänne ei suomessa ole foneemi?

Joskus on esitetty, että äng ei olisi suomessa foneemi. Vastaan tähän seuraavaa: Kantasuomessa ennen astevaihtelun syntyä se kaiketi esiintyi vain k:n edellä ja juuri astevaihtelun tultua vain k:n ja velaarisen soinnillisen spirantin edellä. Viimeksi mainittu esiintyi kai vain k:n vaihteluparina. Voitaneen sanoa, että näissä kielimuodoissa äng oli n:n allofoni. Mutta se, että ängän jälkeinen velaarinen soinnillinen spirantti assimiloitui ängään, johti siihen, että ängästä tuli foneemi. Ei ole sama, sanotaanko kannas vai kangas, lannalla vai langalla, tunnemme vai tungemme. Käsitystä, jonka mukaan nykyisen suomen kielen kannalta äng ehdottomasti on foneemi, tukee vielä se, että se voi lyhyenä esiintyä muussakin konsonanttiyhtymässä kuin nk(k), esim. angsti, magneetti sekä sanan lopussa, esim. petting, curling. Marginaalisesti on mahdollinen myös sellainen geminaatta-äng, joka ei ole nk:n vaihtelupari, esim. ungelo. 176.72.77.76 5. elokuuta 2023 kello 13.35 (EEST)

Oikeastaan minulla ei ole kovin vahvaa vakuuttuneisuutta suomen äng-äänteen statuksesta puoleen tai toiseen. Nappasin tuon "tiedon" jostain tuon ajan oppikirjasta (Kalevi Wiik?). Aineistosi valossa äng kyllä osoittaa fonemaattisuutta, mutta sen esiintymisympäristö on rajoittuneempi kuin muiden foneemien. Muistelen vastaavanlaisia tapauksia joskus nimitetyn kvasifoneemeiksi, mutta tämä haiskahtaa terminologiselta kikkailulta. Mutta mitäpä minä näistä asioista kiistelemään. Suosittelen, että otat tähän foneemiongelmaan kantaa artikkelissa Velaarinen nasaali. Neander (keskustelu) 5. elokuuta 2023 kello 21.26 (EEST)