Tämä on lupaava artikkeli.

Kulmakarvat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuva, josta näkyy kulmakarvojen kasvusuunnan vaihtelu eri osissa kulmaa.

Kulmakarvat ovat sarja karvoja, jotka kasvavat silmäkuopan yläpuolella olevassa luisessa harjanteessa ihmisillä ja useimmilla muillakin nisäkkäillä. Kulmakarvat suojaavat silmää hieltä ja vedeltä. Ihmisellä kulmakarvoja on noin 500.

Kulmakarvojen tehtävä on suojata silmää esimerkiksi hieltä ja sateelta ohjaamalla ne silmien ohi. Niitä voi käyttää myös ilmehtimiseen.[1]

Ihmisellä on yhteensä 500, ehkä jopa 1 100 kulmakarvaa. Kulmakarvat uusiutuvat kokonaan noin neljässä kuukaudessa.[2]

Joillakin ihmisillä kulmakarvat ovat kasvaneet yhteen. Länsimaissa on yleensä suosittu pitää rakoa kulmakarvojen välissä, mutta joissakin Aasian maissa yhteen kasvaneet kulmakarvat ovat olleet arvostettuja.[3]

Kulmakarvat kasvavat hitaammin ja jäävät lyhyemmiksi kuin hiukset, sillä niiden kasvukausi on vain neljä kuukautta.[3] Muihin ihokarvoihin verrattuna niiden kasvu riippuu vähemmän ihmisen hormonitoiminnasta. Kulmakarvojen karvatupet ovat herkkiä vammoille, joiden seurauksena kulmakarvat saattavat joskus lakata kokonaan kasvamasta.[3]

Kulttuurihistoriaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakarvoja on kaunisteltu aikojen saatossa eri tavoin. Kulmakarvoja tummennettiin yleisesti jo muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa. Kreikassa naiset käyttivät joskus tekokulmakarvoja, joita tehtiin vuohen karvoista. Roomalaiset naiset nyppivät kulmakarvojaan muotoillakseen niitä. Bysantin naisilla oli joskus tapana nyppiä kulmakarvansa suoraan linjaan ja maalata niiden alle musta viiva. Keskiajan Euroopassa naiset ajelivat usein kaikki kulmakarvansa, sillä ihanteena oli korkea otsa. Myös Kiinassa, Intiassa, Lähi-idässä ja muissa osissa Aasiaa kulmakarvojen nyppiminen on ollut suosiossa. Japanissa naiset ovat harrastaneet kulmakarvojen muotoilua. 1900-luvulta lähtien kulmakarvamuodit ovat länsimaissa vaihdelleet tuuheasta kapeaan. 1920-luvulla muodissa olivat kapeat kulmakarvat, minkä on arveltu johtuneen niiden ilmeikkyydestä elokuvissa. 1940-luvulla luonnollisemmat kulmakarvat palasivat naisilla jälleen muotiin. Seuraavina vuosikymmeninä tyylit vaihtelivat puoleen ja toiseen, mutta 1980-luvulla isot kampaukset tulivat muotiin ja sen myötä tuuheat kulmakarvatkin.[3]

Kulmakarvoja voidaan trimmata nyppimällä, kemiallisesti, vahalla tai elektrolyysillä. Ne voidaan myös nyppiä kokonaan pois, jolloin tilalle voidaan piirtää halutun muotoiset kulmat esimerkiksi meikkikynällä – se oli suosittua ensi kertaa 1960-luvulla. 1980- ja 1990-luvuilla kulmakarvojen piti olla mahdollisimman huomaamattomat, 2010-luvulla hyvin näkyvät, paksut ja tummat. Nykyisin suosittuja ovat myös kulmalävistykset sekä tatuoinnin kaltaiset kestovärjäysmenetelmät.[3] Kulmakarvojen visuaalinen vahventaminen microblading-tekniikalla ihoon käsin piirtämällä synnytti 2010-luvulla uuden ammattikunnan, kulma-artistit eli kulmakarvataiteilijat. Lopputulosta kutsutaan muun muassa nimellä 3D-kulmakarvat[4][5].

Maailman pisimmät kulmakarvat on mitattu japanilaiselta Sumito Matsumuralta, 18,1 senttimetriä.[6]

  1. Why do we have eyebrows? How Stuff Works. Viitattu 19.10.2015.
  2. Outi Pippuri: Ei ole ihmistä karvoihin katsominen – vai onko sittenkin? Me Naiset. 28.4.2014. Viitattu 19.10.2015.
  3. a b c d e Sherrow, Victoria: Encyclopedia of Hair: A Cultural History, s. 117–121. Greenwood Press, 2006. ISBN 0-313-33145-6
  4. Kärkkäinen, Anette: Bisnestä kulmakarvoilla. Helsingin Sanomat, 6.4.2021. Digilehti (maksullinen). Viitattu 8.4.2021.
  5. Kallionpää, Katri: Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä. Helsingin Sanomat, 17.10.2017. Digilehti (maksullinen). Viitattu 8.4.2021.
  6. Longest eyebrow hair Guinness World Records. Viitattu 19.10.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]