Kutná Hora
Kutná Hora | |
---|---|
Näkymä kaupunkiin. |
|
lippu |
vaakuna |
Kutná Hora |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Tšekki |
Lääni | Keski-Böömi |
Piirikunta | Kutná Hora |
Perustettu | 1200-luvulla |
Hallinto | |
– Pormestari | Ivo Šalátek |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 33,1 km² |
Korkeus | 254 m |
Väkiluku (2020) (arvio) | 20 653 |
– Väestötiheys | 624 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Kutná Hora (saks. Kuttenberg) on kaupunki Keski-Böömin läänissä Tšekissä. Se sijaitsee 70 kilometriä Prahasta itään.[1] Kaupungissa asui vuoden 2020 arvion mukaan 20 653 asukasta.[2]
Kutná Horan vanha kaupunki on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon[3] vuodesta 1995 lähtien.[1] Kohteeseen kuuluvat muun muassa gotiikkaa edustava viisilaivainen Pyhän Barbaran katedraali, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1368, ja Neitsyt Marian katedraali Sedlecissä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kutná Hora perustettiin hopeakaivosten ympärille. Kaivoksia on ollut alueella ainakin 1200-luvun ensimmäiseltä puoliskolta asti.[1] Kaupunki kehittyi nopeasti ja vuonna 1419 hussilaissotien alussa se oli Böömin toiseksi suurin ja merkittävin kaupunki pääkaupunki Prahan jälkeen.[3] Kutná Hora oli myös useiden Böömin kuninkaiden suosiossa, ja ajoittain maata hallittiinkin Prahan sijasta Kutná Horasta käsin.
Vuonna 1420 keisari Sigismund teki Kutná Horasta tukikohdan epäonnistuneille hyökkäyksilleen taboriitteja vastaan. Jan Žižka valtasi kaupungin ja sotivien osapuolten väliaikaisen sovinnon jälkeen keisarilliset joukot polttivat kaupungin vuonna 1422 estääkseen sen joutumisen uudestaan taboriittien käsiin. Žižka otti kuitenkin Kutná Horan ja böömiläisten tuella kaupunki nousi uuteen kukoistuskauteen.
Uuden ajan alussa Kutná Hora koki joukon vastoinkäymisiä, jotka tuhosivat sen aseman. Vuonna 1541 rikkain hopeakaivoksista tulvi täyteen vettä ja muuttui käyttökelvottomaksi. Böömin kansannousussa Ferdinand I:stä vastaan kaupunki menetti kaikki etuutensa. Ruton toistuvat vierailut ja kolmikymmenvuotinen sota aiheuttivat lopullisesti kaupungin köyhtymisen, ja puolittaiset yritykset korjata kaivoksia sodan jälkeen epäonnistuivat. Köyhtynyt kaupunki tuhoutui lisäksi tulipalossa vuonna 1770. Kutná Horan viimeiset hopeakaivokset hylättiin 1700-luvun lopussa[1].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kutná Hora Encyclopaedia Britannica. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Kutná Hora citypopulation.de. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Kutná Hora: Introduction myczechrepublic.com. Viitattu 18.10.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kutná Hora Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin verkkosivut (tšekiksi)
- Kutná Hora UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
- Kladruby nad Labemin hevostila
- Erzgebirgen ja Krušnohořín kaivosalue
- Kroměřížin linna
- Český Krumlovin historiallinen keskusta
- Prahan historiallinen keskusta
- Telčin historiallinen keskusta
- Holašovicen historiallinen kylä
- Pyhän kolminaisuuden pylväs
- Juutalaiset korttelit ja Pyhän Prokopiuksen basilika Třebíčissä
- Kutná Horan historiallinen keskusta ja kirkot
- Lednice-Valticen kulttuurimaisema
- Litomyšlin linna
- Johannes Nepomukilaisen pyhiinvaelluskirkko
- Villa Tugendhat