Neuvostoliitto yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa

Sija				Yhteensä
1.	120	110	101	331

Neuvostoliitto osallistui yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuosina 1946–1990 ja on edelleen kisojen kaikkien aikojen menestynein maa. Yksittäisissä kisoissa se oli viisi kertaa mitalitilastossa ensimmäinen, viisi kertaa toinen ja kolmesti kolmas. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneistä maista Venäjä on ollut EM-kisojen menestyksekkäin maa vuosina 1994–2006.

Neuvostoliiton EM-mitalit kisoittain

Neuvostoliitto saavutti vähintään kuusi kultamitalia kaikissa EM-kilpailuissa, joihin se osallistui. Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana menestystä maalle saavuttivat erityisesti naiset. Vuonna 1946 neuvostoliittolaiset voittivat viisi kultamitalia naisten ohjelmassa olleissa yhdeksässä lajissa ja vuonna 1954 peräti kahdeksan kultaa 11 lajissa. Vielä vuosien 1958 ja 1962 kisoissa neuvostoliittolaiset voittivat puolet naisten lajeissa jaetuista 12 kultamitalista mutta Itä-Saksan naisurheilun voimistuminen muutti voimasuhteita. Neuvostoliitto pysyi jatkossa EM-kilpailujen kärkimaana enemmän miesurheilijoidensa ansiosta: vuosina 1969 ja 1971 Neuvostoliiton miehet voittivat seitsemän, vuonna 1974 kuusi ja vuonna 1986 jälleen seitsemän kultamitalia miesten lajien kokonaismäärän ollessa 24.

Yksittäisten kisojen mitalitilastoissa Neuvostoliiton edellä oli Oslon kisoissa 1946 vain Ruotsi ja Brysselissä 1950 ainoastaan Iso-Britannia. Vuodesta 1966 alkaen mitalitilaston kärkimaana oli Itä-Saksa, jonka edelle Neuvostoliitto pääsi ainoastaan Prahassa 1978 ja Stuttgartissa 1986. Budapestissa 1966 Puola, Ateenassa 1982 Länsi-Saksa sekä Splitissä 1990 Iso-Britannia jätti Neuvostoliiton mitalitilastossa kolmannelle sijalle.

Kisapaikka ja -vuosi	Kulta	Hopea	Pronssi	Yhteensä	Sijoitus mitalitilastossa
1946 Oslo	6	7	4	17	2.
1950 Bryssel	6	5	6	17	2.
1954 Bern	16	11	8	35	1.
1958 Tukholma	11	15	9	35	1.
1962 Belgrad	13	6	10	29	1.
1966 Budapest	6	7	7	20	3.
1969 Ateena	9	7	8	24	2.
1971 Helsinki	9	3	8	20	2.
1974 Rooma	9	3	5	17	2.
1978 Praha	12	12	10	34	1.
1982 Ateena	6	12	8	26	3.
1986 Stuttgart	11	13	12	36	1.
1990 Split	6	9	6	21	3.
Yhteensä	120	110	101	331	1.

Neuvostoliiton menestyneimmät EM-kisaurheilijat

Neuvostoliiton menestynein EM-kisaurheilija on pikajuoksija Valeri Borzov, joka vuosina 1969–1974 voitti neljä henkilökohtaista kultamitalia ja saavutti kerran viestijuoksussa hopeaa. Maan ensimmäinen neljään kultamitaliin yltänyt urheilija oli pikajuoksija Maria Itkina, joka saavutti vuosina 1954–1962 kultamitaliensa lisäksi yhden pronssin. Yhdessä lajissa neljä peräkkäistä mestaruutta ovat saavuttaneet keihäänheittäjä Jānis Lūsis ja kuulantyöntäjä Nadežda Tšižova. Viisissä peräkkäisissä EM-kisoissa saman lajin mitalin on saavuttanut pituushyppääjä Igor Ter-Ovanesjan, jonka mitaleista kolme on kultaa. Kaikkiaan eniten mitaleja on pikajuoksija Jevgenia Setšenovalla, jonka kuuden mitalin kokoelmassa on kaksi kutakin väriä.

Urheilija	Kulta	Hopea	Pronssi	Yhteensä	Vuodet	Lajit
Valeri Borzov	4	1	0	5	1969–1974	100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä
Maria Itkina	4	0	1	5	1954–1962	200 metriä, 400 metriä, 4 × 100 metriä
Jānis Lūsis	4	0	0	4	1962–1971	keihäänheitto
Nadežda Tšižova	4	0	0	4	1966–1974	kuulantyöntö
Igor Ter-Ovanesjan	3	2	0	5	1958–1971	pituushyppy
Tamara Press	3	0	1	4	1958–1962	kuulantyöntö, kiekonheitto
Galina Bystrova	3	0	0	3	1958–1962	80 metrin aidat, viisiottelu
Vasili Kuznetsov	3	0	0	3	1954–1962	kymmenottelu
Juri Sedyh	3	0	0	3	1978–1986	moukarinheitto
Jevgenia Setšenova	2	2	2	6	1946–1950	100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä
Viktor Sanejev	2	2	0	4	1969–1978	kolmiloikka
Vera Krepkina	2	1	0	3	1954–1958	100 metriä, 4 × 100 metriä
Irina Turova	2	1	0	3	1954	100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä
Nina Dumbadze	2	0	0	2	1946–1950	kiekonheitto
Nikolai Karakulov	2	0	0	2	1946–1950	200 metriä, 4 × 100 metriä
Ljudmila Kondratjeva	2	0	0	2	1978	200 metriä, 4 × 100 metriä
Faina Melnik	2	0	0	2	1971–1974	kiekonheitto
Leonid Štšerbakov	2	0	0	2	1950–1954	kolmiloikka
Svetlana Ulmasova	2	0	0	2	1978–1982	3 000 metriä

Lähteet

• Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7