USS Iowa (BB-4)

USS Iowa
Aluksen vaiheet
Rakentaja	William Cramp and Sons, Philadelphia, Pennsylvania
Kölinlasku	5. elokuuta 1893
Laskettu vesille	28. maaliskuuta 1896
Palveluskäyttöön	16. kesäkuuta 1897
Poistui palveluskäytöstä	13. maaliskuuta 1919
Loppuvaihe	uponnut maalilaivana 23. maaliskuuta 1923
Tekniset tiedot
Uppouma	11 528 t
Pituus	110 m (vesiraja)
Leveys	22,02 m
Syväys	8,5 m
Koneteho	11 000 ihp
Nopeus	17 solmua
Miehistöä	683
Aseistus
Aseistus	4 × 12"/35 tykkiä 8 × 8"/35 tykkiä 6 × 4"/40 tykkiä 20 × 6 naulan tykkiä 4 × 1 naulan tykkiä
Infobox OK

USS Iowa (runkonumero BB-4) oli Yhdysvaltain laivaston vuonna 1896 vesille laskettu taistelulaiva.

Suunnittelu

Yhdysvaltain kongressi antoi 19. heinäkuuta 1892 hankintavaltuutuksen 9 100 tonnin avomerikelpoisen rannikkopanssarilaivan hankkimiseksi. Päätös täytti laivaston halun tehokkaan avomerellä toimimaan kykenevän aluksen hankkimiseksi. Aiemmin kongressin rannikkopanssarilaivana vahvistamassa Indiana-luokassa oli ongelmia toimintamatkassa ja nopeudessa. Alus oli ainoa laatuaan, eikä se siten kuulunut mihinkään alusluokkaan, mutta se voidaan mieltää parannetun Indiana-luokan aluksena.

Aluksen 11 000 hevosvoimaa tuottaneen hiilivoimalla toimivan kaksiakselisen propulsiojärjestelmän valmisti William Cramp and Sons. Järjestelmä koostui kahdesta vertikaalisesta kolmivaiheisesta höyrykoneesta ja niihin kytketyistä höyrykattiloista. Aluksen varastoissa oli 1 628 tonnia hiiltä.

Aluksen suunnittelun pohjautuessa Indiana-luokkaan sille oli asennettu vastaava aseistus. Aluksen pääaseina oli neljä kahdentoista tuuman 35 pituuskaliiperin hydraulisesti suunnattavaa tykkiä etu- ja takakannelle asennetuissa kaksoistorneissa. Apuaseina oli kahdeksan kahdeksan tuuman tykkiä neljässä kaksoistornissa. Aseistuksen täydensi kaksi neljäntoista tuuman torpedoputkea.

Aluksella tehtiin lukuisia uuteen Harvey-panssariin liittyviä testejä, muun muassa alusta ammuttiin panssarin testaamiseksi. Aluksen panssarivyö pituus oli 56,7 ja korkeus 2,3 metriä. Poikittaiset laipiot olivat 300 millimetriä. Suojaa täydensivät lisäksi hiilisäiliöt, joiden paksuus oli kolme metriä. Panssarivyön yläpuolella oli pääkansi oli 100 millimetriä.

Valmistus

Alus tilattiin William Cramp and Sonsilta Philadelphiasta Pennsylvaniasta, missä köli laskettiin 5. elokuuta 1893. Alus laskettiin vesille 28. maaliskuuta 1896 kumminaan Iowan kuvernöörin Francis M. Draken tytär M. L. Drake ja otettiin palvelukseen 16. kesäkuuta 1897 päällikkönään William T. Sampson.

Palvelus

Iowa lähti 13. heinäkuuta 1897 League Islandilta Pennsylvaniasta koeajoihin Atlantille. Matkalla se vieraili Newportissa Rhode Islandilla 16. heinäkuuta – 11. elokuuta, Provincetownissa Massachusettsissa 12.–14. elokuuta, Portlandissa 16.–23. elokuuta ja Bar Harbourissa 24.–31. elokuuta Mainessa. Paluumatkalla alus vieraili kolmessa Virginian satamassa Hampton Roadsissa 12.–16. syyskuuta, Newport Newsissa 16.–19. syyskuuta ja Yorktownissa 27. syyskuuta – 4. lokakuuta. Alus palasi New Englandin vesille vieraillen Provincetownissa 12.–14. lokakuuta ja Bostonissa 15.–22. lokakuuta Massachusettsissa, minkä jälkeen se pysähtyi Tompkinsvillessä New Yorkissa 24.–29. lokakuuta ennen kuin se siirrettiin New Yorkin laivastontelakalle havaittujen vikojen korjaamiseksi 29. lokakuuta.

Alus vapautui telakalta 5. tammikuuta 1898, minkä jälkeen se palasi Hampton Roadsiin 5.–12. ja 14.–16. tammikuuta ja Newport Newsiin 12.–14. tammikuuta. Alus lähti lämpimämmille vesille ja vieraili Floridassa Key Westissä 23.–24. tammikuuta ja 19. helmikuuta – 10. maaliskuuta sekä Dry Tortugassa 24. tammikuuta – 19 helmikuuta ja 10.–12. maaliskuuta.

Espanjan-Yhdysvaltain sota

USS Maine tuhoutui 15. helmikuuta 1898 Havannan satamassa, minkä seurauksena Yhdysvaltain lehdistö aloitti kampanjan sodan julistamiseksi Espanjalle. Iowan päällikkö Sampson sai 17. helmikuuta määräyksen osallistua presidentin asettamaan tutkimuskomissioon, jonka tehtävänä oli selvittää onnettomuuden syy. Tehtävästä vapauduttuaan Sampson sai siirron Pohjois-Atlantin laivueen komentajaksi, ja aluksen päälliköksi tuli 24. maaliskuuta Robley D. Evans aluksen ollessa Key Westissä (13.–27. maaliskuuta). Sampson vastaanotti kaksi päivää myöhemmin laivueen komentajuuden kontra-amiraali Montgomery B. Sicardilta.

Iowa vieraili Dry Tortugassa 27.–29. maaliskuuta ja Key Westissä 29. maaliskuuta – 22. huhtikuuta valmistautuessaan samalla sotaan Espanjaa vastaan. Presidentti William McKinley pyysi 11. huhtikuuta kongressilta lupaa sotatoimille Kuubassa ja kahdeksan päivää myöhemmin Espanjan karkottamiseen saarelta. Presidentti määräsi 22. huhtikuuta saarron Kuuban rannikolle Havannasta Cienfuegosiin. Valmistautuessaan sotatoimiin laivasto perusti "lentävän laivueen", jonka komentajaksi määrättiin kommodori Winfield S. Schley, tehtävänään Yhdysvaltain itärannikon suojaaminen. Sampson keskitti laivueensa Key Westiin ja saatuaan määräyksen saarrosta johti sen Kuuban rannikolle. Seuraavana päivänä laivue saartoi Cárdenasin, Cienfuegosin, Havannan, Marielin ja Mátanzasin. Iowa valvoi aluettaan 22. huhtikuuta – 1. toukokuuta, minkä jälkeen se palasi Key Westiin 2.–3. toukokuuta. Kongressi ilmoitti 25. huhtikuuta, että valtio oli ollut sodassa 21. huhtikuuta alkaen.

Yhdysvallat sai 1. toukokuuta tiedon, että Espanjan laivaston kontra-amiraali Pascual Cervera y Topeten johtama neljän risteilijän ja kolmen torpedoveneen osasto oli lähtenyt edellisenä päivänä São Vicentestä. Sampson oletti espanjalaisten pyrkivän Kuubaan murtamaan saartoa ja tukeutumaan Puerto Ricoon. Sampson lähti 4. toukokuuta USS New Yorkin mukana Key Westistä kohtaamaan vihollisen. Hän kohtasi Havannan edustalla USS Indianan, Iowan ja USS Detroitin ja hieman myöhemmin USS Amphitriten, USS Terrorin, USS Montgomeryn, USS Porterin, hinaaja Wompatuckin ja apualus Niagaran, minkä jälkeen osasto suuntasi itään. Indianan kattilat aiheuttivat ongelmia ja toistuvat ongelmat monitoreilla pakottivat osaston matkaamaan vain hitaasti.

Sampson vastaanotti 7. toukokuuta Cap Haitien edustalla viestejä, joiden mukaan Cervera oli mennyt Neitsytsaarten St. Thomasiin. Viestit myös kielsivät Sampsonia riskeeraamasta aluksiaan niin kauan kuin Cerveran laivasto oli toimintakykyinen. Juuri ennen aamunsarastusta 12. toukokuuta Sampsonin osasto saapui San Juanin edustalle, joka todettiin tyhjäksi. Iowa ampui El Morron linnakkeeseen. Espanjan rannikkolinnakkeet vastasivat tuleen, jolloin kolme miestä aluksella haavoittui. Alus käytti kolmen ohikulkunsa aikana 19 kappaletta 12 tuuman kranaatteja, 18 kappaletta 8 tuuman, 46 kappaletta 4 tuuman, 48 kappaleta 6 naulan ja seitsemän kappaletta 1 naulan kranaatteja.

Osasto lähti Havannaan, jonne Sampson oletti espanjalaisen laivasto-osaston matkaavan. Matkalla Sampson sai tiedon, että Cerveran laivasto oli 14.-15. toukokuuta hiilestämässä Curacaossa. Sampson sai käskyn samalla siirtyä parasta mahdollista vauhtia Key Westiin, jonne osasto saapui 18. toukokuuta. Seuraavana päivänä Cerveran laivasto saapui SAntiago de Cubaan.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860–1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Iowa (BB-4) Wikimedia Commonsissa