Uutelankanava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uutelan kanava, kuvattu pohjoisen suuntaan. Vasemmalla Aurinkolahden asuintaloja, oikealla ulkoilualue.

Uutelankanava, myös Uutelan kanava, on Vuosaaren kaupunginosan Aurinkolahden asuinalueella Helsingissä oleva sisämaahan johtava pohjois-eteläsuuntainen kanava. Kanava muodostuu kolmesta osasta: varsinainen kanavaosa eli meriallas, keskiallas ja yläallas. Kanavan kokonaispituus on 700 m, josta merialtaan osuus on noin puolet ja sen leveys vaihtelee 12 ja 45 metrin välillä.[1] Kanavan ja sen ympäristön raivaus- ja maansiirtotyöt alkoivat vuonna 2003.[2] Kanavaan laskettiin vesi vuonna 2006 ja rakennustyöt valmistuivat pääosin 2008.[3]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavan yläallasta ympäröi Lohikallionranta-niminen kävelytie.

Ajatus rakentaa ympäristöä rikastuttava, pelkkään virkistyskäyttöön tarkoitettu kanava on peräisin Aurinkolahden kaavasuunnittelukilpailusta vuodelta 1996. Kilpailu oli kansainvälinen kutsukilpailu ja sen voitti arkkitehti Timo Vormala. Tuolloin kanavaa kutsuttiin Aurinkolahden kanavaksi. Kanava toisaalta rajaa tiiviin kaupunkialueen ja toisaalta liittää rakennetun ympäristön ulkoilualueeseen.[4]

Kanavan ja sen ympäristön ovat suunnitelleet Arkkitehtuuritoimisto B & M ja WSP Finland.[1] Kanavan on rakennuttanut Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja sen arvonlisäverollinen kokonaiskustannusarvio oli hankesuunnitelmaa hyväksyttäessä vuonna 2002 17,1 milj. €.[5]

Uutelankanava on Vuoden 2010 Ympäristörakenne. Valinnan tekivät Rakennustuoteteollisuus RTT ja Puutarhaliitto.[4]

Vesi ja altaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavan suu, kuvattu Urheilukalastajansillalta pohjoiseen. Kuvassa näkyvä silta on Uutelansilta.

Kanavan yläaltaaseen pumpataan merivettä Mustalahdesta, noin 300 metrin päästä rantaviivasta. Veden pumppaus vähentää levä- ja bakteerikasvustojen muodostumista kanavaan. Virtaus vähentää myös maa-aineksen kerrostumista ylä- ja keskialtaaseen. Keskimäärin ylä- ja keskialtaan vesi vaihtuu kokonaan kerran vuorokaudessa ja merialtaan vesi kerran viidessä vuorokaudessa. Keskialtaan pohja on asfaltoitu[4] ja yläaltaan pohja on vihreäksi värjättyä betonia.[1]

Ylimmässä altaassa vesisyvyys on noin 10–20 senttiä ja se on noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella.[6] Yläallas on suunniteltu turvalliseksi kahluualtaaksi ja sinne voi laskeutua myös pyörätuolilla.[4] Altaan keskellä on suihkulähde.[1] Vesi valuu yläaltaasta keskialtaaseen niin sanottujen lohiportaiden kautta. Keskiallas on noin kolme metriä merenpinnan yläpuolella ja sen vesisyvyys on noin yhden metrin. Keskiallas saa vettä yläaltaasta, mutta sitä pumpataan siihen myös merialtaasta.[2] Keskialtaan ja merialtaan välillä on vesiputous. Meriallas on yhteydessä mereen, sen vesisyvyys on runsaat kaksi metriä ja siellä voi liikkua pienveneellä. Kanava aukeaa Mustalahteen, jonka itärannalla on veneily- ja kalastusseura Vuosaareen Urheilukalastajien pienvenesatama. Kanavan suun länsipuolella on liikuntapuisto ja Aurinkolahden uimaranta.

Sillat ja ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sumujen sillan vesiputous, jonka takaa pääsee kulkemaan.

Kanavan ylittää neljä teräsbetonista siltaa,[4] joista toiseksi eteläisin silta, Uutelansilta, on tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Muut sillat ovat kevyen liikenteen siltoja. Kanavan suulla on Urheilukalastajansilta, merialtaan ja keskialtaan rajalla oleva silta on nimeltään Sumujen silta ja ylin silta keski- ja yläaltaan rajalla on Hellesilta. Sumujen sillan yhteydessä on käytävä vesiputouksen taakse.[6] Kanavan sillat olivat aluksi puukantisia.[1]

Uutelankanavan ja sen länsipuolen ympäristön pintaverhoukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, myös länsipuolen rakennusten kiviverhoukset tukevat kokonaisuutta. Kanavan muureissa ja siltojen verhouksissa on käytetty paljon mustaa diabaasia, joka muistuttaa paikallisesta kivilajista, Vuosaaren mustasta gabrosta.[7] Sillä on päällystetty myös kanavan kulku- ja istuskeluportaita.

Länsipuolen aukiot liittyvät kiinteästi kanava-alueeseen. Itäpuolella kanava liittyy Uutelan virkistysalueeseen paljastettujen silokallioiden kautta. Kanavan ja metsän välissä on rakennettu puistoalue, Kauniinilmanpuisto. Itärannalla on puisia istuskelulaitureita ja vesikasveja.

Kanavan varren valaisinten innoittajina ovat olleet merimerkit.[4] Kanavalle on pystytetty Vuotien valaistuksesta ylijääneet valopylonit.[4] Vesiputouksen takaseinä on vihreäksi patinoitunutta kuparia.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Viikon puisto: Uutelankanava ja Kauniinilmanpuisto Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. 7.7.2008. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 21.11.2010.
  2. ↑ a b Putken rakentaminen mereen Uutelan kanavan edustalle ja veden johtaminen Uutelan kanavaan sekä lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki (Lupapäätös 18/2004/3) 14.6.2004. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto. Viitattu 21.11.2010.
  3. ↑ Päivi Punkka-Hänninen: Uutelan kanavalla asunnot menevät nihkeästi kaupaksi Helsingin Sanomat. 26.6.2006. Arkistoitu 19.3.2007. Viitattu 21.11.2010.
  4. ↑ a b c d e f g Saarinen, Sirkka: Vuoden 2010 Ympäristörakenne on Uutelan kanava ja Uutelan kanava muodostaa kaupungin reunan. Betoni-lehti, 2010, nro 3. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 21.11.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Uutelan kanava, urakka 4, urakoitsijan valinta Helsingin kaupunki, Yleisten töiden lautakunta, Esityslista, lisälista 1. 12.6.2002. Viitattu 21.11.2010.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b Pentti Ervo ja Kai Gulin, WSP LT-Konsultit Oy Fundus: Uutelan kanavan viereisten tonttien rakentaminen, Lyöntipaalutustyön ympäristövaikutusten suunnittelu- ja seurantaohje Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Tonttiosasto. 18.3.2005. Viitattu 21.11.2010.
  7. ↑ Mirkka Kortelainen: Uutelan kanava tuo veden kaupunkiin. Suomalainen Kivi, 2010, nro 4, s. 25–26. Joensuu: Kiviteollisuusliitto ry.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uutelankanava&oldid=21750653”