Wilhelm Schauman

Wilhelm Schaumanin rintapatsas (Kalervo Kallio, 1959) Lutakon Neliötorilla Jyväskylässä. Taustalla vaneritehtaasta jäljelle jäänyt rakennus ja savupiippu.

Berndt Wilhelm Schauman (8. marraskuuta 1857 Pietarsaari – 14. marraskuuta 1911 Berliini, Saksa) oli suomalainen teollisuusmies jonka perustamien yritysten toimintaa jatkoi hänen kuolemansa jälkeen perustettu Oy Wilhelm Schauman Ab.

Tausta

Pietarsaarelaisen apteekkari Victor L. Schaumanin poikana ja myös aatelismiehenä syntynyt Wilhelm Schauman valmistui insinööriksi 1879 ja työskenteli aluksi eräässä metallitehtaassa Pietarissa. Vuonna 1883 hän palasi vaimonsa kanssa Suomeen ja asettui kotikaupunkiinsa Pietarsaareen. Schaumanille oli alun perin luvattu teknillisen johtajan paikkaa G. A. Serlachiuksen Mäntän tehtailta mutta tämä hanke kuitenkin kariutui.

Sikurin valmistajaksi

Useissa suomalaisissa lehdissä vuonna 1887 ruotsin- ja suomenkielellä julkaistu ilmoitus

Schauman oli tutustunut sikurin valmistukseen Saksassa sekä Venäjällä ja niinpä hän perusti 1883 sikuritehtaan Pietarsaareen Thodénin leipomon ulkorakennukseen. Tehtaassa oli työssä 6-7 henkilöä. Sikuritehdas menestyi hyvin ja Schauman perusti 1884 toisen tuotantolaitoksen Pietarsaaren ulkopuolelle. Muutaman vuoden kuluessa hänestä tuli Suomen merkittävin sikurinvalmistaja. Schaumanin toinen tehdas paloi 1892 ja hän rakensi uuden, vuonna 1893 valmistuneen tehtaan Alholmaan lähelle Pietarsaaren satamaa. Tässä tehdaskiinteistössä sijaitsee nykyisin sikurimuseo. Myös tehtaan alkuperäiset koneet ovat säilyneet.

Schaumanin valmistama sikuri oli hyvälaatuista ja edullista. Hän kiinnitti myös huomiota markkinointiin ja hän suunnitteli myyntipakkaukset asiakkaita houkutteleviksi. Schauman matkusti itse ympäri Suomea jakaen kauppiaille tuotenäytteitä. Schaumanin sikurinvalmistus saavutti huippunsa 1903 jolloin hän tuotti vuodessa lähes 1 400 tonnia paahdettua ja jauhettua sikuria 60 työntekijän voimin. Sikurin raaka-aine tuli aluksi Saksasta ja myöhemmin Belgiasta, Venäjältä, Virosta ja Puolasta. Sikurin valmistus jatkui kannattavana mutta sotavuosia lukuun ottamatta pienimuotoisena aina vuoteen 1960 saakka, ja viimeinen sikurierä myytiin varastosta syyskuussa 1964.

Liiketoimet laajenevat

1890-luvun puolivälistä alkaen Schauman alkoi laajentaa liiketoimiaan myös muille aloille. Hän alkoi myydä puutavaraa ja hän omisti Alholmaan 1896 perustetun sahalaitoksen sekä satamahinaajan. Schauman perusti lisäksi sokeritehtaan Alholmenin niemelle lähelle Pietarsaarta. Schauman valittiin 1889 pietarsaarelaisen Strengbergin tupakkatehtaan johtokuntaan ja hänestä vuonna 1896 tehtaan johtokunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Strengberg oli tuohon aikaan Pohjoismaiden suurin savukkeiden valmistaja.

Vuonna 1910 Schauman osti Kokkolan Ykspihlajassa sijainneen höyrysahan ja hän perusti Suomen ensimmäisen kooltaan merkittävän vaneritehtaan Jyväskylään. Tämä Faneritehdas Osakeyhtiön omistama tehdas aloitti toimintansa Schaumanin kuoleman jälkeen 1912. Suomen ensimmäinen Wiikarin Oy:n perustama vaneritehdas toimi vuosina 1893–1899 Karkun Kiuralassa.

Schauman kuoli äkillisesti 54-vuotiaana ollessaan marraskuussa 1911 liikematkalla Berliinissä. Hänen omaisuutensa oli tällöin noin 2 miljoonan markan arvoinen. Schaumanin testamentin ehtojen mukaisesti hänen omistamansa yritykset siirrettiin uuden Oy Wilhelm Schauman Ab nimisen osakeyhtiön hallintaan.

Muistomerkkejä ja kunnianosoituksia

• Jyväskylässä 1959 paljastettu Kalervo Kallion veistämä rintakuva. Pystytetty Lutakon kaupunginosaan, jossa Schaumanin vaneritehtaat toimivat 1912–1995.
• Jyväskylässä 1990-luvulla avattu nimikkokatu, Schaumanin puistotie. Lutakon kaupunginosan pääkatu, korvasi nimikkokatuna Schaumaninkadun, joka jäi alueen tehdastoiminnan loputtua uudisrakennusten alle.

Lähteet

• Julkiset taideteokset Jyväskylässä: Wilhelm Schaumanin rintakuva (Arkistoitu – Internet Archive)