Siirry sisältöön

stare

Wikisanakirjasta

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

stare (monikko stares)

  1. tuijotus

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. stares
part. prees. staring
imp. & part. perf. stared

stare

  1. ~ at tuijottaa jkta/jtk

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Italia

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

stare (epäsäännöllinen, taivutus)

  1. jäädä johonkin, pysyä jossakin
  2. stare + [gerundi] tehdä parhaillaan jotakin, olla tekemässä jotakin
    Sto stremando.
    Tärisen (juuri nyt).
  3. stare per + [infinitiivi] olla tekemäisillään jotakin
    Stavo per farlo.
    Olin tekemäisilläni sen.
  4. olla (väliaikaisesti jotakin tai jossakin); voida (hyvin, huonosti jne.)
    Sto bene.
    Voin hyvin.
  5. (murteellinen) asua, oleskella

Kroaatti

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

stare

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin genetiivimuoto sanasta star
  2. (taivutusmuoto) monikon feminiinin nominatiivimuoto sanasta star
  3. (taivutusmuoto) monikon feminiinin akkusatiivimuoto sanasta star
  4. (taivutusmuoto) monikon maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta star

Verbi

[muokkaa]

stare

  1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä starjeti

Verbi

[muokkaa]

stare

  1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä stariti

Latina

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

stāre

  1. (taivutusmuoto) aktiivin preesensin infinitiivi verbistä stō
  2. (taivutusmuoto) passiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä stō

Puola

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

stare

  1. (taivutusmuoto) nominatiivin, akkusatiivin ja vokatiivin neutrin yksikkö sanasta stary
  2. (taivutusmuoto) nominatiivin, akkusatiivin ja vokatiivin ei-mask.pers.-muodon monikko sanasta stary

Romania

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
genetiivi/datiivi
yksikkö unei stări
määräinen stării
monikkounor stări
määräinenstărilor

stare f. (määräinen: stareamonikko: stări, määräinen: stările)

  1. tila
    stare excepţională hätätila

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

stare yl. (2) (yks. määr. staren [luo], mon. epämäär. starar [luo], mon. määr. stararna [luo])

  1. kottarainen

Yläsorbi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

stare

  1. (taivutusmuoto) nominatiivin ja akkusatiivin neutrin yksikkö sanasta stary
  2. (taivutusmuoto) nominatiivin ja akkusatiivin ei-mask.pers.-muodon monikko sanasta stary