Jump to content

User:Cocktailvarjo/sandbox

From Wikipedia, the free encyclopedia
Seal of the Barony of Kajana

The Barony of Kajana (Finnish: Kajaanin vapaaherrakunta; Swedish: Kajana friherrskap) was a historic barony in Finland. It was donated to the Governor-General of Finland, Per Brahe the Younger (1602—1680) in 1650 and recaptured by the Swedish Crown in the Great Reduction of 1680.

History

[edit]
Map of the Barony of Kajana from 1651. The Barony was further expanded the next year.

The original donation of 1650 consisted of the parishes of Kajana, Kuopio and Idensalmi. In 1652 the parishes of Salois and Pielis were added to the barony. Geographically the area was very large, covering most of the modern province of Kainuu, the northern halves of North Savo and North Karelia and a corridor to the Gulf of Bothnia.[1]

Per Brahe made Kajana the center of the barony and founded a town on the site of the Kajaneborg Castle in 1651. The castle housed the barony's chancery and the annual meetings of leading officials from different parts of the barony. The meeting was known as the "Kajana konvent" and was modeled after a similar meeting Per Brahe had founded for the County of Visingsborg. The konvent consisted of the castellan of Kajaneborg, vice-lawman, judge of the hundred, mayor of Kajana, chamberlain, scribe and the länsman of every parish in the barony.[2][3]

The barony was awarded with full rights of possession and the people were obligated to recognize the baron as their ruler and pay to him all their taxes. The baron also had the right to collect all fines and tithes owed to the Crown. The baron was on the other hand expressly denied the right to raise taxes and evict farmers from their estates without just cause. The barony also became its own jurisdiction. These were the typical rights and obligations that came with a fiefdom in Sweden. Per Brahe, however, was also given the right to found towns in his barony, which had usually been reserved for the monarch alone. Brahe first used this right in 1651 when he founded the town of Kajana. In 1652 he founded a town called Brahea at the site of the modern day town of Lieksa. That same year he gave new town privileges to Salois, which he had founded as General-Governor in 1649, and changed the town's name to Brahestad.[4][5] In 1653 he founded the town of Kuopio. Brahea and Kuopio both withered and lost their town rights in the second half of the 1600s.

The effects of the Russo-Swedish War of 1656—1658 were felt heavily in the barony, particularly in its eastern parts. The war had caused a lot of destruction in Kexholm County and many farms were left abandoned. This enticed peasants from the parish of Pielis to move south where taxes were lower, causing a labour shortage in the barony. Brahe tried to dam this migration in many ways: he ordered the grain and cattle of those who had moved to be confiscated, he had letters written to feudal bailiffs in Kexholm County that forbid them from receiving people from Pielis, he ordered the confiscation of the migrants' personal property and finally in 1662 he sent soldiers to the area to catch anyone who attempted to move away. The situation normalized in the mid 1660s as taxes in Kexholm County were raised.[6]

Suomen herttuatar

[edit]

Suomen herttuatar (ruots. Hertiginnan af Finland) on Zachris Topeliuksen kirjoittama historiallinen romaani, joka ilmestyi alun perin jatkokertomuksena 1850-1851 Helsingfors Tidningarissa. Romaani sijoittuu pikkuvihan aikaan, ja kertoo Turun pormestarin tyttären Eva Merthenin ja venäläisarmeijaa komentaneen Jakob Keithin suhteesta.

Romaanin alkaessa Eva on vasta lapsi ja hänen vanhempansa ovat järjestäneet pidot, tutustuttaakseen ystävänsä Johan Reinhold Heldtin ja Hans Wittfootin, jonka veljentyttären, leskirouva Björkegrenin, Heldt haluaisi naida. Pidoissa naisten puhe kääntyy Evaan ja Merthenien palvelija Waapuri kertoo ennustaneensa Evan kädestä, että hänestä tulee hyvin rikas, vaikutusvaltainen, hyväntahtoinen, älykäs sekä pitkäikäinen. Waapuri kertoo myös tytön tulevaisuuden muistuttaneen häntä prinsessa Ruususen tarinasta, joka yhdeksäntoista vuoden ikäisenä pisti sormensa värttinään.

Yksitoista vuotta myöhemmin Eva menee tapaamaan Waapuria, joka on jo monia vuosia sitten eronnut Merthenien perheen palveluksesta.

Topelius' most influential work was Boken om vårt land, a schoolbook on Finnish geography, history and culture first published in 1875 and intended for use in ala-alkeiskoulu / lägsta läroverk. It stayed in use in schools for nearly eighty years and deeply influenced Finnish self-perception to the extent that Finnish academics have coined the term topelian (topeliaaninen) to describe a portrayal of Finnishness, which had existed before, but was properly synthesized by Topelius in Boken om vårt land.

Topelius' goal was to make the Finnish people love their home country and work hard for its improvement. To achieve this he combined influences from Christian ethics, romantic nationalism and liberal economics. He describes nationality as a category created by God and all nations as distinct and different. Finland as a country is poor and underdeveloped, it exports raw materials and imports culture, but it was given to the Finns by God so there is no changing their lot.

Fortunately God also made sure that Finns are better equipped for living in such a land than anyone else and gave them an immense capacity for work. Physically they are stout and Topelius compares them to Finnhorses, a breed of daught horses. Work also keeps the Finns righteous as their heavy workload prohibits them from pursuing worldly pleasures. Having such a poor place for a home country is actually a blessing in disguise as it gives the people a chance to test their strength and prove their manliness.

Lista Hansaliiton johtavista kaupungeista

[edit]

Hansaliittoon kuuluneista kaupungeista ei ole olemassa täydellistä listaa. Liitto ilmeisesti tarkoituksellisesti piilotteli todellista kokoaan, mutta noin 200 kaupunkia on varmuudella tunnistettu.

Osa luetelluista kaupungeista kuului liittoon vain lyhyen aikaa, ja suurin osa oli passiivisia jäseniä, jotka nauttivat jäsenyyden tuomia etuoikeuksia, mutta jättivät päätöksenteon suurien kaupunkien vastuulle.

Johtavat kaupungit

[edit]

1500-luvun puoliväliin asti Hansaliitto oli jaettu kolmanneksiin, joilla jokaisella oli oma "pääkaupunkinsa".

Kolmannes Pääkaupunki Nykyinen valtio Huomioita
Lyypekki-Saksi Lyypekki Saksa Hansaliiton pääkaupunki
Westfalen-Preussi Dortmund Saksa 1400-l puoleenväliin
Westfalen-Preussi Köln Saksa 1400-l puolestavälistä
Gotlanti-Liivinmaa Visby Ruotsi
Gotlanti-Liivinmaa Riika Latvia

1500-luvun puolivälissä jako muutettiin neliosaiseksi.

Neljännes Pääkaupunki Nykyinen valtio Huomioita
Vendiläinen Lyypekki Saksa Hansaliiton pääkaupunki
Westfalen Köln Saksa
Saksi Braunschweig Saksa
Preussi-Liivinmaa Danzig (Gdańsk) Puola

Rivijäsenet

[edit]

Muita hansakaupunkeja:

Kaupunki Nykyinen valtio Huomioita
Ahlen Saksa
Alfeld Saksa
Allendorf Saksa
Altena Saksa
Anklam Saksa
Arnhem Alankomaat
Arnsberg Saksa
Aschersleben Saksa
Attendorn Saksa
Balve Saksa
Beckum Saksa
Belecke Saksa
Belgard (Białogard) Puola
Berliini Saksa
Bielefeld Saksa
Blankenstein Saksa
Bocholt Saksa
Bochum Saksa
Bockenem Saksa
Borgentreich Saksa
Borken Saksa
Brakel Saksa
Brandenburg an der Havel Saksa
Braunsberg (Braniewo) Puola
Breckerfeld Saksa
Bremen Saksa
Breslau (Wrocław) Puola
Brilon Saksa
Buxtehude Saksa
Bödefeld Saksa
Coestfeld Saksa
Cölln Saksa
Demmin Saksa
Deventer Alankomaat
Dinant Belgia
Doesburg Alankomaat
Dorpat (Tartto) Viro
Dorsten Saksa
Drolshagen Saksa
Duderstadt Saksa
Duisburg Saksa
Dülmen Saksa
Düsseldorf Saksa
Einbeck Saksa
Elbing (Elbląg) Puola
Elburg Alankomaat
Emmerich am Rhein Saksa
Erfurt Saksa
Essen Saksa
Eversberg Saksa
Fellin (Viljandi) Viro
Frankfurt an der Oder Saksa
Freienohl Saksa
Fürstenau Saksa
Gardelegen Saksa
Geseke Saksa
Goldingen (Kuldīga) Latvia
Gollnow (Goleniów) Puola
Goslar Saksa
Greifenberg (Gryfice) Puola
Greifswald Saksa
Grevenstein Saksa
Grieth Saksa
Gronau Saksa
Groningen Alankomaat
Göttingen Saksa
Hachen Saksa
Hagen Saksa
Halberstadt Saksa
Halle Saksa
Haltern Saksa
Hameln Saksa
Hamm Saksa
Hampuri Saksa
Hannover Saksa
Harderwijk Alankomaat
Hasselt Belgia
Hattem Alankomaat
Hattingen Saksa
Havelberg Saksa
Helmstedt Saksa
Herford Saksa
Hildesheim Saksa
Hirschberg Saksa
Hüsten Saksa
Hörde Saksa
Kalmar Ruotsi
Iburg Saksa
Iserlohn Saksa
Kallenhardt Saksa
Kamen Saksa
Kammin (Kamień Pomorski) Puola
Kampen Alankomaat
Kiel Saksa
Kokenhausen (Koknese) Latvia
Kolberg (Kołobrzeg) Puola
Krakova Puola
Kulm (Chełmno) Puola
Kyritz Saksa
Königsberg (Kaliningrad) Venäjä
Köslin (Koszalin) Puola
Langenscheid Saksa
Lemgo Saksa
Lemsal (Limbaži) Latvia
Lippstadt Saksa
Lüdenscheid Saksa
Lüneburg Saksa
Lünen Saksa
Magdeburg Saksa
Melle Saksa
Menden Saksa
Merseburg Saksa
Minden Saksa
Mühlhausen Saksa
Münster Saksa
Naumburg Saksa
Neheim Saksa
Neuenrade Saksa
Neuss Saksa
Neustadt Saksa
Nieheim Saksa
Nijmegen Alankomaat
Nordhausen Saksa
Northeim Saksa
Nyköping Ruotsi
Oldenzaal Alankomaat
Olpe Saksa
Ommen Alankomaat
Osnabrück Saksa
Osterburg Saksa
Osterode am Harz Saksa
Paderborn Saksa
Peckelsheim Saksa
Perleberg Saksa
Pernau (Pärnu) Viro
Plettenberg Saksa
Pritzwalk Saksa
Quakenbrück Saksa
Quedlinburg Saksa
Ratingen Saksa
Recklinghausen Saksa
Rheine Saksa
Roermond Alankomaat
Roop (Straupe) Latvia
Rostock Saksa
Rügenwalde (Darłowo) Puola
Rüthen Saksa
Rääveli (Tallinna) Viro
Salzwedel Saksa
Schlawe (Sławno) Puola
Schwerte Saksa
Seehausen Saksa
Soest Saksa
Solingen Saksa
Stade Saksa
Stargard Puola
Stavoren Alankomaat
Stendal Saksa
Stettin (Szczecin) Puola
Stolp (Słupsk) Puola
Stralsund Saksa
Sundern Saksa
Tangermünde Saksa
Telgte Saksa
Thorn (Toruń) Puola
Tiel Alankomaat
Treptow an der Rega (Trzebiatów) Puola
Tukholma Ruotsi
Unna Saksa
Uelzen Saksa
Uslar Saksa
Venlo Alankomaat
Vreden Saksa
Vörden Saksa
Warburg Saksa
Warendorf Saksa
Warstein Saksa
Wattenscheid Saksa
Wenden (Cēsis) Latvia
Werben Saksa
Werl Saksa
Werne Saksa
Wesel Saksa
Westhofen Saksa
Wetter Saksa
Wiedenbrück Saksa
Windau (Ventspils) Latvia
Wismar Saksa
Wolmar (Valmiera) Latvia
Wollin (Wolin) Puola
Zaltbommel Alankomaat
Zutphen Alankomaat
Zwolle Alankomaat

Hansalla oli myös Kontoreita eli kauppa-asemia seuraavissa kaupungeissa:

Kaupunki Nykyinen valtio Huomioita
Antwerp Belgia
Bergen Norja
Brugge Belgia
Lontoo Yhdistynyt kuningaskunta
Novgorod Venäjä
  1. ^ Jokipii, Mauno (1956). Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I (in Finnish). Helsinki: Suomen historiallinen seura. p. 44.
  2. ^ Envald, Gustaf (August 26, 1932). "Muutamia tietoja Kajaanin vapaaherrakunnasta" (PDF). Kajaani. Retrieved July 5, 2022.
  3. ^ Jokipii, Mauno (1956). Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I (in Finnish). Helsinki: Suomen historiallinen seura. p. 151.
  4. ^ Envald, Gustaf (August 26, 1932). "Muutamia tietoja Kajaanin vapaaherrakunnasta" (PDF). Kajaani. Retrieved July 5, 2022.
  5. ^ Jokipii, Mauno (1960). Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II (in Finnish). Helsinki: Suomen historiallinen seura. pp. 9–11.
  6. ^ Jokipii, Mauno (1956). Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I (in Finnish). Helsinki: Suomen historiallinen seura. pp. 220–222.