Ero sivun ”Iso-Tarus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ lisää tietoa |
p tietolaatikon korj, replaced: tulouoman_tyyppi → tulouoma_tyyppi using AWB |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
| valuma-alue = |
| valuma-alue = |
||
| järveen_virtaavat_joet = Kelkutteenoja [[Vähä-Kelkute]]sta |
| järveen_virtaavat_joet = Kelkutteenoja [[Vähä-Kelkute]]sta |
||
| |
| tulouoma_tyyppi = Tulo-oja |
||
| laskujoki = oja [[Vähä-Tarus|Vähä-Tarukseen]] <ref name=kp/> |
| laskujoki = oja [[Vähä-Tarus|Vähä-Tarukseen]] <ref name=kp/> |
||
| lasku-uoma_tyyppi = Laskuoja |
| lasku-uoma_tyyppi = Laskuoja |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
| järvinumero = 14.223.1.013 |
| järvinumero = 14.223.1.013 |
||
}} |
}} |
||
'''Iso-Tarus''' <ref name= |
'''Iso-Tarus''' <ref name=kp/><ref name=syke/> on [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeessä]] [[Padasjoki|Padasjoella]] Vakkilan lähellä sijaitseva [[järvi]]. Järvi kuuluu [[Tarusjärven retkeilyalue]]eseen <ref name=evo_kartta/>.<ref name=kp/><ref name=syke/> |
||
== Maantietoa == |
== Maantietoa == |
||
Järven pinta-ala on 78 [[hehtaari]]a, se on 1,6 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järven luoteispuolen ranta on selväpiirteinen, mutta vastarannassa on Kelkutteenniemi ja Tokionniemi, joiden vieressä ovat Lepolanlahti, Ruplahti ja Ilolanlahti, sekä Tokionniemen ympärillä kaksi nimetöntä lahtea. Järvellä on kartan mukaan viisi saarta. Isosaari on halkaisijaltaan noin 40 metriä ja sen kautta ylittää korkeajännitelinja järven. Tokionniemen vieressä rannan tuntumassa sijaitsee Hirvisaari ja kauempana toisella puolella niemeä kartassa nimetön saari. Muut saaret ovat luotoja. Järven pohjoispäässä sijaitsee Hemminkivi. Järven rantaviivan pituus on 6,9 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Sen rannoille on rakennettu seitsemän vapaa-ajan asuntoa. Kiinteitä talouksia on vain yksi. Koillisrantaan ulottuu [[ampuma-alue]]en raja, joka liittyy [[Suomen Reserviupseeriliitto|Reserviupseeriliiton]] koulutuskeskukseen ja sen rantamajaan <ref name=rul/>. Alueelle tulee tiet [[Valtatie 24|valtatieltä 24]], joka johtaa [[Padasjoen kirkonkylä]]lle.<ref name= |
Järven pinta-ala on 78 [[hehtaari]]a, se on 1,6 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järven luoteispuolen ranta on selväpiirteinen, mutta vastarannassa on Kelkutteenniemi ja Tokionniemi, joiden vieressä ovat Lepolanlahti, Ruplahti ja Ilolanlahti, sekä Tokionniemen ympärillä kaksi nimetöntä lahtea. Järvellä on kartan mukaan viisi saarta. Isosaari on halkaisijaltaan noin 40 metriä ja sen kautta ylittää korkeajännitelinja järven. Tokionniemen vieressä rannan tuntumassa sijaitsee Hirvisaari ja kauempana toisella puolella niemeä kartassa nimetön saari. Muut saaret ovat luotoja. Järven pohjoispäässä sijaitsee Hemminkivi. Järven rantaviivan pituus on 6,9 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Sen rannoille on rakennettu seitsemän vapaa-ajan asuntoa. Kiinteitä talouksia on vain yksi. Koillisrantaan ulottuu [[ampuma-alue]]en raja, joka liittyy [[Suomen Reserviupseeriliitto|Reserviupseeriliiton]] koulutuskeskukseen ja sen rantamajaan <ref name=rul/>. Alueelle tulee tiet [[Valtatie 24|valtatieltä 24]], joka johtaa [[Padasjoen kirkonkylä]]lle.<ref name=kp/><ref name=syke/><ref name=kp_orto/><ref name=kp_varjo/> |
||
== Luontoarvoja == |
== Luontoarvoja == |
||
Nykyinen versio 29. maaliskuuta 2023 kello 22.44
| Iso-Tarus | |
|---|---|
 Padasjoella sijaitseva Iso-Tarus vappupäivän iltana 2013. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Padasjoki |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Tulo-oja | Kelkutteenoja Vähä-Kelkutesta |
| Laskuoja | oja Vähä-Tarukseen [1] |
| Järvinumero | 14.223.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 129,9 m [1] |
| Pituus | 1,7 km [1] |
| Leveys | 0,95 km [1] |
| Rantaviiva | 6,917 km [2] |
| Pinta-ala | 78,117 ha [2] |
| Saaria | 5 [1] |
| Isosaari, Hirvisaari | |
 Iso-Tarus |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso-Tarus [1][2] on Päijät-Hämeessä Padasjoella Vakkilan lähellä sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Tarusjärven retkeilyalueeseen [3].[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 78 hehtaaria, se on 1,6 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järven luoteispuolen ranta on selväpiirteinen, mutta vastarannassa on Kelkutteenniemi ja Tokionniemi, joiden vieressä ovat Lepolanlahti, Ruplahti ja Ilolanlahti, sekä Tokionniemen ympärillä kaksi nimetöntä lahtea. Järvellä on kartan mukaan viisi saarta. Isosaari on halkaisijaltaan noin 40 metriä ja sen kautta ylittää korkeajännitelinja järven. Tokionniemen vieressä rannan tuntumassa sijaitsee Hirvisaari ja kauempana toisella puolella niemeä kartassa nimetön saari. Muut saaret ovat luotoja. Järven pohjoispäässä sijaitsee Hemminkivi. Järven rantaviivan pituus on 6,9 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Sen rannoille on rakennettu seitsemän vapaa-ajan asuntoa. Kiinteitä talouksia on vain yksi. Koillisrantaan ulottuu ampuma-alueen raja, joka liittyy Reserviupseeriliiton koulutuskeskukseen ja sen rantamajaan [4]. Alueelle tulee tiet valtatieltä 24, joka johtaa Padasjoen kirkonkylälle.[1][2][5][6]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Tarusjärven retkeilyalueeseen. Evon retkeilyalueelta tulee merkittyjä polkuja järven etelärannoille. Siellä sijaitsee Ruplahdella nuotiopaikka ja Ilolanlhden pohjoispuolella laavu (vuokrattavissa, Vonkamies). Iso-Taruksen pohjoisrannalla on pysäköintialue, telttailualue, nuotiopaikka ja uimaranta.[1][7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järvi oli piirretty suureksi järveksi, jolla oli karttanimnä ”Iso Tarrus”. Järven vedenpinnan on täytynyt olla nykyistä korkeammalla, sillä Vähä-Tarus muodosti yhden sen lahdista. Lahden pohjasta lähti järven laskuoja Taruksenoja. Vaikka järven eteläpuolella sijaitsi yksinäinen torppa, oli järvi muuten asumaton. Sen ympärillä kulki metsäpolkuja, joiden linjausta nykyiset tiet seuraavat. Kartassa olevasta lahden yli kulkevasta polusta voidaan päätellä, että vedenpinta lasku kesällä paljon alemmaksi. Järven ympäriltä ei kartan mukaan ollut raivattu niittyjä.[8]
Vuoden 1965 peruskartassa oli järven läheisyydessä kaksi maatilaa. Toinen sijaitsi Lepolanlahdella ja toinen Ilolanlahdella. Niiden viljelytoiminta loppui paljon ennen vuoden 1984 kartan julkaisua. Sitä ennen rannoille rakennettiin vapaa-ajan asuntoja ja järven yli vedettiin sähkölinja. Alueelle rakennettiin jossakin vaiheessa tämän jälkeen ampumaharjoittelualue.[9][10][11]
Suomen partiolaisten Tarus-Finnjamboree järjestettiin heinä-elokuun vaihteessa 2004 Iso-Taruksen alueella ja Taruksella on pidetty myös puolustusvoimien leirejä. Järvellä on järjestetty myös 2008 ravustuksen Suomen mestaruuskilpailut.lähde?
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Heinjoen valuma-alueeseen (14.223) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 129,9 metriä mpy. Järvi sijaitsee pohjavesialueella, jonka laajuus on 8,5 neliökilometriä. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 3 700 m³ /s [12]. Siihen on johdettu muutama metsäoja. Järveen laskee etelästä päin tuleva Kelkutteenoja, joka lähtee Vähä-Kelkutesta ja se tuo myös Iso-Kelkuten vesiä. Järven luoteispuolella on joitakin metsäjärviä, joista ainakin Pyöriä Hanskuusisto ja Kallio-Hanskuususto laskevat järveen suo-ojien mukana. Iso-Taruksen itäpuolella sijaitsevat Iso-Hervo, Takajärvi, Vähä-Hervo ja eräs pieni lampi ovat järvien välissä kulkevan harjun erottamia ja harjua ympäröivän jääkauden loppuvaiheen aikana syntyneen hiekkasuiston suppamaisiin painaumiin muodostuneita järviä.[1][13]
Iso-Taruksen laskujoki Taruksenjoki laskee 150 metrin jälkeen Vähä-Tarukseen ja jatkaa sitten kaartaen kohti koillista, missä se yhtyy Heinjokeen. Heinjoki juoksee kohti koillista, missä se laskee Padasjoen Konnussa Päijänteen Nyystölänlahteen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Iso-Tarus, Padasjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Evon retkeilyalue (PDF) (kartta) metsa.fi. 2020. Helsinki: Metsähallitus. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Suomen reserviupseeriliitto: Padasjoen koulutuskeskus (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 8.6.2019
- ↑ Iso-Tarus, Padasjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Iso-Tarus, Padasjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Evon retkeilyalue luontoon.fi. 2019. Metsähallitus. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050743.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2134 09 Iso-Tarus. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2134 09 Iso-Tarus. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2134 09 Iso-Tarus. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1993. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Hämeen ympäristölupakeskus: Ympäristölupapäätös YSO/77/2009 (PDF) ymparisto.fi. 2008. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Iso-Tarus (14.223.1.013) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.6.2019.
